Rauhoittumiskoulutus

Viikonloppuna oli luvassa koiratouhuja oikein urakalla. Perjantaina osallistuin Hukan kanssa Mika Jalosen rauhoittumiskoulutukseen, lauantaina molempien kanssa Mikan motivointikoulutukseen ja Krista Karhun rally-tokokoulutukseen ja sunnuntaina oli vielä Nallen kanssa rally-tokokoultus.

Perjantain koulutus alkoi parin tunnin luennolla. Mika käytti paljon esimerkkejä elävästä elämästä, enkä läheskään kaikkea ehtinyt kirjata ylös, mutta tässä se mitä sain talteen.

Käyttäytyminen on osa jatkuvaa vuorovaikutusta, joka tapahtuu yksilön perintötekijöiden, ympäristötekijöiden ja oppihistorian välillä. Seuraus (motivaatio) määrittää käytöstä. Viimeinen sosiaalinen aikaikkuna on seitesemän viikoisesta eteenpäin. Silloin kannatta painottaa sosiaalistumista ja epäluulottomuutta ympäristöä kohtaan. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Tarkkaile oppihistoriaaja nykyhetkeä ja tiedä mihin olet menossa.

Ohjaajan osuus

Ohjaaja määrittää elinympäristön. Koulutustilanteissa elinympäristön tulee olla ohjaajan hallinnassa. Koiraa ei saa päästää tilanteeseen, joka voi johtaa huonoon lopputulokseeen (esim. terävä koira: vieras pieni koira juoksee karkuun). Tosielämässä kaikki ei aina ole ohjaajan hallinnassa (esim. vastaantulevat koirat).

Ohjaajan ja koiran tunnesynkronointi. Kun ohjaaja pelästyy, koira menee kierroksille. Kun ohjaaja on rento ja rauhllinen, koira aistii tyylin ja näkee elekielen. Koira näkee ohjajaan ryhdin, kävelyn, hampaiden puremisen ym. Saalistaessan koira on oppinut tulkitsemaan saaliseläinten elekieltä. Vastaavasti kiihkeä koira vaikuttaa ihmiseen. Ihminen voi rauhoittaa itseään silittelemällä koiraa (autonominen hermosto aktivoituu). Kun lähdetään rauhoittamaan koiraa, oman pään täytyy pitää. Ihmisen pitää toimi esimerkkinä, joten ei saa jännittää. Koiran itsehillintää voidaan opettaa leikin avulla.

Kannattavuus muuttaa käytöstä.

Käytöksellä on seuraus.

Luopuminen on ansaintaa.

Ympäristön osuus

Koira ottaa jatkuvasti vastaan aisti- ja havaintoärsykkeitä ympäristöstä. Aistimukset ovat laajasti automatisoituneita. Havaintotoimnnot koostuvat informaation tunnistamisesta, tulkinnasta ja valikoinnista. Aiemmin opittu vaikuttaa informaation vastaanottoon ja prosessointiin. Rauhoittumisen tavoitteena on opettaa koira ajattelemaan ja rationalisoimaan ärsykkeitä. Aivoissa ei voi käsitellä samanaikaisesti rationaalisuutta (ajattelu) ja pakene-puolustaudu-reaktiota (nopea viretilan nousu), vaan ne ovat toisensa poissulkevia.

Adrenaliini nousee nopeasti 5-10 sekunnissa ja myös poistuu nopeasti. Agilitykoira, jota ei ole opetettu rauhoittumaan on koko tunnin kiintynyt treeneissä ja kiihtyneisyys jatkuu vielä kotonakin. Henkinen stressi, josta koira ei pysty irrottautumaan, aiheuttaa kortisolin muodostumista, jonka poistuminen kestää useita päiviä. Aiheuttaa muun muassa sykkeen kiihtymistä unenkin aikana. Jos koira pystyy kävelemään rauhallisesti remmissä ja pysähtyy ihmisen pysähtyessä, kaiken pitäisi olla ok.

Aistit ohjaavat tiedon keskushermostoon, joka voi reagoida välittömiin vaaaratilanteisiin ajattalemattaja ohjata toimintaa selkäytimen kautta refleksinomaisesti. Tahdonalaiset käytökset ja opitut ärsykkeet voivat ohjata autonomisen hermoston rauhoittavan osan säätämisen toimintaa. Oppihistorian tukemat aivot päättelykykyineen ohjaavat kehon hormonitoimintaa. Mikäli aivot tulkitsevat mahdollisen ärsykkeen uhkaavaksi, ne ohjaavat autonomisen hermoston kiihdyttävän osan valmiuteen ja lisäämään lisämunuaisen hormonitoimintaa. Hormonit kulkeutuvat verenkierron mukana elimistöön ja säilyttävät kohonneen valmiustilan jonkun aikaa.

Vilkas koira ryhmässä: reagoi ärsykkeisiin. Voi pystyä työskentelemään lähellä muita koiria, mutta kun toiminta loppuu, ongelmat alkaa.

Koira opetetaan itse hakeutumaan rentoon mielentilaan. Ainoa vaatimus on täydellinen rentous. Vahvistetaan koiran kykyä puskuroida ympäristöä ja kykyä olla tarkkailijana. Puskuria rakentaessa tulee muistaa, että koira oppii nopeasti houkutuksia vastaan (höpsis, nyt ei tehdä noin), mutta uhkia vastaan oppiminen vie kauemmin.

Klassinen ehdollistuminen – tunneoppiminen

Klassinen ehdollistuminen tarkoitta akhden asian välisen yhteyden oppimista, josta seuraa tapahtumien ennakointia (Pavlovin koira). Se on tahdosta riippumatonta, eikä motivaatio ohjaa oppimista. Klassisen ehdollistumisen käytökset ovat suurimmaksi osaksi kontrollin ulottumattomissa.

Esimerkki klassisesta ehdollistumisesta: ohjaaja pukee vaatteita → koira tietää pääsevänsä ulos. Jos koira innostuu sisällä siinä vaiheessa, kun omistaja pukee vasta vaatteita päälleen on ärsykekynnys jo valmiiksi korkea ja koira vastaa ärsykkeisiin voimakkaasti. Ulkoilu lähtee jo siitä, kun lähdetään eteiseen pukemaan vaatteita. Minkälaista on tavoitekäytös? Miten koira reagoi ulos lähtemiseen tai ovesta kulkemiseen? Ruokaa annettaessa koira saa olla tarkkaavainen, muttei liian innokas. Itsehillintää koiralle.

Tunteet ovat koiran tapa muuttaa toimintavalmiutta muuttavassa ympäristössä. Tunteet ovat osa toiminnanohjausjärjestelmää. Ehdollinen tunnereaktio yhdistää ärsykkeen ja tunteen. Tunne voi olla positiivinen, negatiivinen tai neutraali. Naksutin → ääni, talutin ja kaulapanta → ulkoilu, toinen koira → paine kaulapannassa (koira kiskoo kaulapannasa nähdessään toisen koiran → kipu. Koira yhdistää kivun toiseen koiraan).

Paineesta palkkapisteeseen.

Tekeminen alkaa tekemättömyydestä.

Jos koira leikkii aina muiden koirien kanssa, mihin koira tarvitsee ihmistä? Minkälaisen arvomaailman koira kokee? Koiran ja ohjaajan välinen tunnelma on tärkeä. Palkan tulee olla tunnelmaan sopivaa. Leikiessä lelu on vain tunnelman välittäjä. Lelu ei ole tärkeä, vaan leikki.

Oppihistorian osuus

Ei-toivottua käytöstä voidaan korvata suuremmalla tunne-elämyksellä, korkeasti motivoidulla käytöksellä, joka on voimakkaasti yleistetty. Oli kyseessä sitten houkutus tai uhka, sama valmiustila nousee koiralla.

Miten käytökset koulutetaan?
1) Tavoitteen asettaminen
2) Koulutusmenetelmän valinta (koulutusympäristön valinta: ihminen kiinteä osa ympäristöä, tunnesynkronointi)
Koulutusmenetelmää valittaessa kaikki koiran kokemat uhat poistetaan, samoin koiraa houkuttelevat asiat. Toivottua käytöstä vahvistetaan positiivisesti. Käytetään vastaehdollistumista, jolloin ärsykkeelle annetaan uusi merkitys (esim. vieraan koiran näkeminen = makupala). Muita vaihtoehtoja sammuttainen (haastavaa, yleensä toinen käytös tilalle), positiivinen rangaistus, negatiivinen rangaistu tai negatiivinen vahvistaminen.
3) Opettaminen ja muutoksen seuraaminen (muutoksen täytyy näkyä nopeasti. Jos muutosta ei näy, vaihdetaan lähestymistapaa).

ABC analyysi
1. Kuvaile edeltävää käytöstä
2. Kuvaile edeltävät tapahtumat ja olosuhteet
3. Kuvaile seurauksia
4. Tarkastele tapahtumien kulkua
5. Muuta edeltäviä tapahtumia/olosuhteita/seurauksia
6. Tarkastele lopputulosta

EMRA analyysi
- tunnetila ongelmakäytöksen esiintymishetkellä
- mieliala muulloin kuin ongelmakäytöksen esiintyessä
- vahviste: hyöty, jonka koira kokee käyttäytymisestään saavanasa
- tapahtumien tarkastelu

Mielihyväbudjetti
Onko koira kärsimätön? Miksi koira on levoton? Mistä koira nauttii? Saako koira käyttää nenää/suuta?

Koulutus
Koulutus on tapahtumien tarkkaa hallinnointia ja analysointia. Tavoitteena on muuttaa yksittäistä käytöstä antamalla sille muusta käytöksesta positiivinen poikkeava arvo. Koulutuksen kesto on aina määritelty. Roskakäytöksen hallinta on osa koulutusta. Tarkkaile muutosta. Jos käytös ei nopeasti muutu haluttuun suuntaan, lähestymistapaa tulee muuttaa. Hallinnoi mitä tietoa koira käyttää, minkä vihjeen se ottaa jne.

Motivaatio määrittää käytöstä.

Kasvatus

Kasvatus on ei-toivotun käytöksen minimointia ympäristön hallinnan kautta ja toivotun käytöksen arvottamista satunnaisin vahvistein. Kasvatus on kestoltaan jatkuvaa, koska oppiminenkin on. Roskakäytöksen hallinnan tulee olla osana kasvatusta.