Hukatut suomenlapinkoirat

Aloitettiin Nallen kanssa tänään viiden kerran "Kehonhallintaa koiralle"- kurssi. Kurssin järjestää Hevos- ja koirahieroja Miia Manner eli sama taho, missä muinoin käytiin päivän mittainen dobo-kurssi. Kehonhallinta kurssin tarkoituksena on vahvistaa koiran syvää lihaksistoa ja tasapainoa. Tähän käytetään apuna dobo-palloja, tasapainotyynyjä ja puolipalloja. Kurssin kerrotaan soveltuvan niin nuorille koirille tukemaan agilityuran aloittamista, aktiivisesti treenaaville koirille pitämään lihaksiston kunnossa ja vanhoille koriille jumpaksi. Kurssi järjestettiin yksityisen koirakoulun pienehkössä, mutta lämpimässä hallissa. Kurssilaisia ensimmäisellä kerralla oli paikalla neljä, joten jokainen sai hyvin tilaa itselleen. Nalle oli alkuun vähän liiankin innoissaan, kun huomasi kaikki dobo-pallot ympärillä. Ei meinannut malttaa maata paikallaan sen aikaa, kun kouluttaja kertoi mitä me tällä kertaa ollaan tekemässä. Aloitettiin harjoittelu tasapainotyynyillä. Kurssilla on k...

Evidensia eläinlääkäriasema ketju järjesti ympäri Suomea asiantuntijaluentoja, joissa aiheena oli nivelten toimnta. Seinäjoella tilaisuudessa oli puhumassa eläinlääkäri Maria Hautala. Kivun tunnistaminen  Koira on laumaeläin, joka pyrkii peittämään kipunsa. Kivun tunnistaminen on hoidon ensimmäinen askel. Oireita voi olla vaikea havaita, jos ne ilmenevät vähitellen ja kroonistuvat, jolloin omistajan silmä tottuu. Koirilla ja kissoilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin kivun aiheuttaja.  Kivuliaan koiran oireet voivat olla moninaisia, kuten ontumista, haluttomuutta hypätä, lähteä lenkille tai kulkea portaissa, peitsaamista, toispuolista liikkumista, istuminen tai makaaminen kesken lenkin, ylös nousemisen tai maahanmenon hankaloituminen, liikkuminen jäykästi, raajojen lepuuttelu seistessä. Kipu voi aiheuttaa muutoksia myös käyttäytymisessä. Kipu voi vaikuttaa koiran liikkumiseen, esimerkiksi peitsaaminen voi helpottaa kipua. Peitsaaminen ei kuite...

Kolmantena retkipäivänä käytiin yhdellä rotkolla, kahdella luolalla ja yhdellä muinaislinnalla. Ensin vähän maisemia rotkomuodostelmalta. Sitten luolien kimppuun. Luolaseikkailija Nallessa valloittamassa taas yhtä luolaa. Hukan mielestä kaikki on tosi mielenkiintoista. Sitten seuraavalle luolalle! Tämä olikin taas niin ahdas ja vaikeakulkuinen luola, että koirat odottelivat puuhun sidottuina ulkopuolella. Matka jatkui vielä läheiselle muinaislinnalle. Neljäntenä päivänä koirat jäivät kotiin huilaamaan, kun käytiin kiertämässä yhden kosken luona oleva luontopolku ja yhdellä luolalla.

Toinen retkipäivä aloitettiin katsastamalla pari luolaa ja sen jälkeen suunnattiin Leivonmäen kansallispuistoon kiertämään 5,5 kilometrin mittainen Mäyrän kierros. Ensimmäiseen luolaan pääseminen vaati vähän ryömintätaitoja. Onneksi oli kuiva keli! Nalle varmitaa etulinjassa, että ensimmäinen luola on turvallinen. Njääh, ei mitään mielenkiintoista Nallen mielestä. Hukka vartioi luolan suuta. Matkalla takaisin autolle, pysähdyttiin ottamaan vähän poseerauskuvia koirista. Hukka sanoo, että voisi poseeraus jo riittää, kaipaisi vähän actionia! Sitten matka jatkui seuraavalle luolalle. Pidettiin sitä ennen evästaukoa, taattua trangia-herkkua oli tarjolla ja koirat sai toimia tiskareina. Toiseen luolaan ei koirilla ollut asiaa, koska sinne piti laskeutua kapeita ja jyrkkiä portaita pitkin. Taisivat koirat ollakin ihan tyytyväisiä ulkopuolella odotteluun. Ja sitten viimeiselle kohteelle, Leivonmäen kansallispuistoo...

Tänä vuonna oli mahdollista pitää monen, monen vuoden tauon jälkeen oikea syysloma. Pyhitettiin alkuviikko retkeilylle Keski-Suomessa. Ensimmäisinä kolmena päivänä oli koirat mukana, mutta neljäntenä päivänä jätettiin ne kotiin huilaamaan. Neljän päivän aikan ehdittiin käydä kahdessa kansallispuistossa (Pyhä-Häkkin ja Leivonmäki), seitsemässä luolassa ja yhdellä koskella. Aamusta jatkettiin aina siihen asti, kun kuuden aikaan tuli pimeetä ja sitten suunta kohti majapaikkaa. Ensimmäisenä päivänä suunnattiin minullekin uuteen kansallispuistoon, Pyhä-Häkkiin. Nelostietä ohi ajellassa ollaan monta vuotta sen kylttejä katseltu, mutta ikinä ei ole ollut aikaa pysähtyä. No nyt tuli paikattua sekin aukko sivistyksestä. Reittivaihtoehtoja ei Pyhä-Häkissä ihan hirveästi ole tarjolla, joten valittiin vähistä 6,5 kilometrin mittainen Kotajärven polku. Vieressä paikallinen julkki, Uusi Iso Puu. Pyhä-Häkistä takaisinpäin ajeassa käytiin katsastamassa ...