Hukatut suomenlapinkoirat

Toisena päivänä jatkettiin eilisen radan parissa. Jäihän siitä paljon kohtia, joita ei ehditty käymään läpi. Alkuun tietysti tutut lämmittelykuviot. Jatkettiin rataa siitä mihin eilen jäätiin. Seuraavaksi tuli puomi, takaakierto, päällejuoksu, jaakotus ja nopea lähtö tulo suuntaan renkaalle ja keinulle. Jaakotuksessa keskityttiin taas ohjaajan painopisteeseen. Se täytyy tehdä niin, että oma painopiste on menosuuntaan, jotta siitä on helppo ponnistaa eteenpäin. Jos joutuu kurottelemaan, on tehnyt jaakotuksen liian kaukana. Eli tarpeeksi lähelle estettä. Tässä meillä osui ajoitus nappiin ja videolta oli hienoa katsoa, kuinka Nalle kääntyy aivan siivekettä hipoen ja lähtee täysillä perään. Ainoa parannettava seikka oli, että jaakotuksen jälkeen otin ensimmäisen askeleen paikallaan, kun olisi pitänyt ottaa eteenpäin. Mutta parempi se kuin, että olisin ottanut sen taaksepäin, niin ei alettu korjaamaan. Mentiin pätkä vaan kerran. Tästä jatkettiin vielä toinen pätkä, jossa tuli keinun jä...

Päästiin taas Nallen kanssa Savikon Sepon agilitykoulutukseen. Tykkään tosi paljon Sepon koulutuksista, koska siellä keskitytään pääasiassa ohjaajaan ja erityisesti ohjaajan liikkeeseen. Omasta liikkumisestahan se koirankin liike lähtee. Ennen koulutuksen alkua tehtiin porukalla alkulämmittelyt, jotka on tullut tutuiksi Sepon edellisillä vierailuilla. Sepon kanssa aloitettiin juoksuharjoituksilla. Käytiin läpi kuinka jalan pitäisi tulla juostessa päkiä edellä maahan painon ollessa vähän ulkosyrjällä. Polven pitäisi nousta lähes 90 asteen kulmaan, jotta askeleeseen tulee pituutta. Muutama veto tehtiin vähän hitaammassa vauhdissa ja saatiin Sepolta palautetta juoksuasennosta. Omalla kohdalla jalat toimii, mutta kiihdytyksen jälkeen ryhti pitäisi saada suoremmaksi. Loppuun vielä yksi veto täysiä. Sitten kokeiltiin samaa koirien kanssa. Tehtiin seitsemän esteen pätkä, jossa sai kaikki juosta ihan täysiä, jotta ehtivät ohjaamaa viimeisiä esteitä. Seppo videoi suoritukset, joten pää...

Pitkästä aikaa päästiin koirien kanssa osallistumaan rally-tokoepiksiin. Hukka kisasi ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja Nalle treenasi yhdistetyssä voi-mes-luokassa. Pikku-Hukka pääsi taas yllättämän. Sen kanssa ei kauhean pitkiä rataharjoituksia ole tehty ilman palkkaa hetkeen ja mietinkin, että pysyykö se edes minun kanssa radalla vai lähteekö etsimään jotain mielenkiintoisempaa ajanvietettä. Mutta hienosti Hukka teki hommia. Muutama hidastelukohta radalle tuli (mm. houkutuksella, kun Hukka mietti, että voisiko sitä katsoa houkutuksia tarkemmin vai ei). Pari uusimista (pyörähdys ei ekalla kerralla onnistunut ja hypyn jälkeen varmistelin sivulletuloa, niin Hukka meni maate). Kokonaistulokseksi tuli 94 ja Hukka sijoittui luokan 3. Nallen radasta en jaksa video laittaa, kun kokeiltiin vähän eri juttuja kisaolosuhteissa. Katsotaan miten ne sitten oikeissa kisoissa toimii.

Lähdettiin koirien kanssa ihan kolmestaan tutustumaan Peräseinäjoen Geologiseen luontopolkuun. Itse luontopolku oli aikamoinen pettymys, ei siellä paljoakaan ollut mitään geologiaan viittaavaa. Mutta ihan hauska käydä välillä lenkillä uusissa maisemissa. Hukalla oli reppu selässä, painoa repussa parin kilon verran. Hyvin jaksoi sitä kantaa, mutta selvästi huomasi illalla, että Hukka väsyi ihan eri tavalla kuin ilman reppua lenkkeillessä. Nallukka. Tauon paikka. Pitkospuita pitkin. Maisemat eivät normaalista metsästä juuri poikenneet. Hukka haistelemassa kukkaa vai hyvin opittu nenäkosketus?