Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2015.

Seinäjoen rally-tokokisat

Tänään oli vuorossa Tiia Hämäläisen tuomaroimat rally-tokokisat meidän kotihallilla. Treenattu ei ole koko heinäkuun aikana ihan hirveästi, mutta lähdettiin nyt kokeilemaan kun oli oman seuran kisat kyseessä. Mestariluokan rata vaikutti ihan mukavalta ja sopivan haasteelliselta. Rata sujuikin sarjahypylle asti ihan kivasti. Sarjahyppyä ei ole ennen meidän kohdalle kisoissa sattunut ja olen treeneissä aina kävellyt sen, jolloin Nalle on suhteuttanut oman vauhtinsa minun vauhtiin. No tällä kertaa, kun käskin Nallen hyppäämään ekan hypyn, se lähtikin ihan täysiä. Siis paljon lujempaa kuin agilityssä konsanaan. Meinasi juosta suoraan kehänauhan yli, mutta ohitti vaan toisen hypyn. Sen jälkeen meinasi lähteä rallattamaan ympäri rataa. Jouduin vähän kovemmin pyytämään Nallen luokse, josta neiti hienohelma tietenkin otti nokkiinsa. Alkuradan hyvästä menosta ei ollut tietoakaan, vaan Nalle laahusti perässä. Liikaa tuli virheitä, eikä riittänyt pisteet tällä kertaa hyväksyttyyn tulokseen.

Rally-tokokisat Porissa

Vähän mietin, että viitsiikö Porin haastaviin halliolosuhteisiin enää lähteä kisaamaan, mutta kun tilaa kisoissa oli, ajattelin lähteä kokeilemaan. Olihan halli Nallelle jo vähän tuttu. Tuomarina tällä kertaa oli Iiris Harju. Ratapiirrokset löytyy täältä . Ratapiirrosta katsoessa ei mieli kovin hilpeä ollut. Näin radalla heti viisi sellaista kylttiä, joita en ole Nallelle vielä kunnolla ehtinyt opettaa. Sotasuunnitelmana olikin ottaa niistä tietoisesti kympin virheet. On koiralle epäreilua alkaa kokeilemaan kisoissa jotain, mitä sille ei ole opetettu. Ensimmäistä kertaa meille tuli vastaan kisoissa merkille lähetys. Treeneissä onnistuu jo hyvin, mutta nyt Nalle hämmentyi ja meinasi mennä seuraavalle kyltille. Pysäytin sen äkkiä, jotta sain seuraavan kutsu koira- kyltin tehtyä. Oikealla puolen tehtävät jutut oli taas meille liian vaikeita. Istu, käännös oikeaan, istu toi odotetusti kympin virheen. Nalle ei siinä lähde heti minun liikkeen mukaan, jolloin rintamasuunta on hetken aika

Hukka enomiehenä

Nalle pääsi jo aiemmin tutustumaan Hukan (puoli)siskonpoikaan Ransuun, mutta Hukka ei ollut silloin kotona, joten Hukan ja Ransun tapaaminen vähän viivästyi. Hukka ei olekaan näin pieniä pentuja nähnyt sen jälkeen, kun itse oli tuon kokoinen, joten vähän oli jännittävät odotukset, että mitä tulee tapahtumaan. Yllätys olikin sitten ainakin minulle melko suuri, kun Hukka osoittautui mitä mainioimmaksi leikkisedäksi. Muutenhan se on melko vilkas ja vauhdikas, joten en osannut arvata kuinka hienosti se pienempää leikkitoveria varoo. Aluksi Hukka oli hyvin hämmentynyt, kun ei oikein tiennyt, miten noin pienen kanssa voi oikein leikkiä. Sitten se keksi, että kun menee maahan makaamaan, niin Ransu tulee päälle kiipeilemään ja sitten voi vähän niinkuin painia. Ransu oli älyttömän reipas pentukoira. Yhtään ei Hukkaa arastellut ja paineli välillä yksikseen kaukanakin muusta porukasta. Hukka oli tämän ensimmäisen kohtaamisen kokonaan hihnassa. Hurjiakin il

Rally-tokotreeneistä

Treenattiin Nallen rally-tokoporukan kanssa pitkästä aikaa pihalla, joten otin kamerankin matkaan, että saa välillä treeneistä kuvia. Tehtiin paria lyhyttä radan pätkää. Este. Seuraamista. Istumisesta 180 astetta vasempaan ja istu. Nallen takapään käyttö on näissä tehtävissä parantunut huomattavasti. Istu, seiso ja kierrä koira. Toinen radanpätkä sisälsi oikealla puolen seuraamistakin. Sen kanssa meillä on vielä rutkasti työstettävää. Kaikki pyörähdyksen sisältävät tehtävät kuuluvat Nallen suosikkeihin. Seuraamista oikealla. Nallella on tapana karata houkutukseen silloin, kun sitä ei olla suorittamassa. Tässä Nalle lipoo tyytyväisenä huuliaan, kun pääsi vähän haistelemaan houkutuskorin sisältöä.

Reppu ja reissumies

Sain viimein hommattua Hukalle koiran repun. Ajatuksena olisi, että se alkaisi jossain vaiheessa pitemmillä retkillä kantamaan jotain tavaroita. Energiaahan Hukassa riittää. Viimeksi pitemmällä reissulla se rauhoittui 5,5 tunnin kävelyn jälkeen sen verran, että tauoilla malttoi levätä paikalleen (siihen asti hyödynsi tauot kuoppien kaivamiseen, keppien repimiseen tvs. toimintaan). Tuonkin jälkeen kyllä heti oli valmiina jatkamaan matkaa, joten väsähtänyt se ei vielä ollut. Joten ei haittaisi, vaikka pieni lisäpaino menoa vähän hidastaisi. Koiran repuista ei aiempaa kokemusta ollut, joten otin ystävämme Googlen avuksi. Mitään parin kympin läpyskää en aikonut hankkia, vaikka sillä hinnallakin reppuja myydään. Ruffwearin käyttäjistä löytyi tyytyväisiä asiakkaita ja eräiltä messuilta vinkin saatuani, aloin niitä katselemaan tarkemmin. Mallia löytyi kahdenlaista. Halvemmasta Approach Packista ei saa satulalaukkuja irti, joten se ei tuntunut kauhean käytännölliseltä. Joutuisi jokaisell