Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Lappalaiskoirien tokokoulutus

Lappalaiskoirien rotujärjestön alaosastolla ei juurikaan ole tällä seudulla ole toimintaa, mutta ollaan tässä viime aikoina järjestetty tuttujen lapinkoirien omistajien kanssa itse toimintaa. Aiemmin on ollut agilitypäivä (jonne en päässyt, siksi ei aiemmin ole mainittu) ja rally-tokopäivä (jossa olin kouluttajana, minkä vuoksi siitäkään ei ole mainintaa). Nyt oli vuorossa tokopäivä ja tällä kertaa pääsin itsekin osallistumaan. Kouluttajana toimi Jonna Löytynoja (knl Kielapihkan), jonka opissa olen ilokseni saanut olla aiemminkin Nallen kanssa, mutta Hukka pääsi nyt ensimmäistä kertaa Jonnan kriittisten silmien alle. Koulutuspäivään osallistui kymmenen lapinkoiraa pennusta Nallen tasoon asti. Treeniaikaa oli varattu 40 minsaa per koira. Alkuun ajateltiin, ettei kenenkään koira jaksa noin kauaan treenata, mutta Jonnalla riitti asiaa niin paljon, että aika meinasi ennemminkin loppua kesken. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus treenata kaksi 20 minsan pätkää, mutta käytänn

Seinäjoen rally-tokokisat

Lappalaiskoirien rally-tokomestaruuksille ei tänä vuonna meinannut löytyä järjestäjää, joten meidän seura otti ne taas hoitaakseen. Päästiin siis kamppailemaan mestaruuksista toistamiseen kotikentällä. Tuomarina toimi Kirsi Petäjä, jonka radoilla en ole aiemmin käynytkään. Kisassa oli lisäksi Fiia-Maria Kivioja tuomariharjoittelijana. Hukka pääsi ensimmäisenä vuoroon. Se kilpaili ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, koska koskaan ei tiedä, mitä pieni koirapoika saa päähänsä. Tavoitteena oli pysyä kisaradan sisäpuolella ja olla hyppimättä tuomaria päin. Kisarata oli oikein mukava, vaikka sisälsikin meille vaikean kyltin istu-seiso-kierrä koiran. Tuomariharjoittelijan vuoksi tuomarit keskustelivat pitkään koirakoiden välillä. Hyödynsin tämän menemällä radalle heti, kun edellinen poistui ja kävelemällä kehänauhan vieressä yleisön edessä muutamaan kertaan edestakaisin, jotta Hukka saa tuntumaa yleisöön. Se saattaa välillä vähän jännittää t

Hierontaa ja lihashuoltoa

Käytin koirat uudella hierojalla, Marika Kuoppalalla ( MaiPro ). Nalle sai laserterapiaa selkä ja reisijumeihin. Selvästi lähti auttamaan, koska Nalle ei yhtään ihmetellyt hassua laitetta, jolla sitä tökittiin. Ihmisten päässä olleet suojalasit aiheuttivat enemmänkin ihmetystä. Hyvin lähti jumit aukeamaan laserlaitteella, mutta otettiin uusintakerta parin viikon päähän. Nalle oli kuulemma helpoimpia asiakkaita mitä on käynyt. No se onkin semmoinen, että käskee maahan ja kierähtämään kyljelleen ja sen jälkeen voi käännellä ja väännellä mihin suuntaan vaan. Hukka sai perinteisen hieronnan. Mitään suurempaa ei löytynyt, kuten ei yleensäkään ole ollut, mutta takapuolessa oli vähän kireyttä, jota Hukka yritti piilotella sohvaan nojailemalla ja naamaa nuolemalla. Lisäksi yhdessä etuvarpaassa oli jokin lukko, joka kyllä aukesi. Muuten Hukka oli hyvin tyytyväinen hierottava, venytteli itse kesken hieronnan, kun tuntui mukavalta. Olipa taas käsittelyn jälkeen tyytyväisiä koiria. Varsin

Kehonhallintaa koiralle

Niin koitti viimeinen kerta kehonhallinta kurssia.  Aloitettiin totutusti koirien lämmittelyllä eli ylös- ja alasvenytyksiä, kahdeksikkoa ja kylkien venytyksiä. Miia neuvoi myös uuden tavan lämmitelllä koiran lihaksia. Se tehdään ottamalla kevyesti koiran turkista ja ravistamalla sen nahkaa. Näin saadaan pintalihakset nopeasti lämpimiksi. Aloitettiin varsinaiset treenit tasapainotyynyllä. Oman tason mukaan tehtiin harjoituksia. Nallella on kehittynyt hurjasti etutassujen varassa vasemmalla pyöriminen tämän kurssin aikana. Samoin takatassujen pito tyynyllä, pyöriminen takatassujen varassa vaatiin vielä harjoittelua. Takatassujen ollessa tyynyllä Nalle tekeekin mieluumine istu-seiso- asennon vaihtoja, jotka kokee helpommaksi. Pallon päällä tehtiin asennonvaihtoja ja pyörimistä. Nalle pääsee hyvin pyörimään pienen pallon päällä, eikä sille tarvi kuin vähän näyttää kädellä, niin pyörähtää hyvin ympäri. Puolipalloilla jatkettiin Nallen kanssa sitä mihin viimeksi jäätiin eli

Seinäjoen agilitykisat

Pitkästä, pitkästä aikaa oltiin kisaamassa Nallen kanssa agilityssä. Otettiin vaan kaksi starttia, koska iltapäivällä oli vielä luvassa kehonhallinta kurssia, jonne halusin ehtiä. Hurtta-hallilla tuomarin tehtävää hoiti tänään Janne Karstunen. En muista olenko hänen radoillaan ennen ollut. Radat oli kyllä kivoja ja suoraviivaisia. Erityisen hyviksi ne Nallea ajatellen teki se, että alkuun mentiin muutamia esteitä suoraan ennen kuin tuli haastavampia tehtäviä. Nallelle on myrkkyä, jos toinen tai kolmas este  on takaakiertona, kuten yleensä kolmosluokan radoilla tuppaa olemaan. Eka rata meni meidän tasolle oikein malliikkasti. Yliaikaa seitsemän sekunttia, vaikka Nalle ehti muutamassa kohtaa kaivelemaan takapuoltaan. Sillä osui kuulemma häntä/takapuoli renkaaseen, minkä jälkeen se jäi sitä kaivelemaan. Itse en sitä huomannut ja loppuradan se meni mallikkaasti. Sana kiersi hallilla, että Nalle oli juossut kepit ja tätä käytiin seurakavereiden toimesta päivittelemässä. Nalle kun saatt

Painimista

Ei taida päivääkään tässä talossa kulua ilman painiottelua. Leikin aloittaja voi olla kumpi vaan, mutta Nalle määrää leikin säännöt. Jos niitä ei noudateta, leikki loppuu hyvin lyhyeen. Isomman kokonsa puolesta Hukka voisi nujuttaa Nallea mielin määrin, mutta tässä tapauksessa arvovalta määrittää sen, kumpi johtaa leikkiä. Nalle kyllä tykkää olla myös matossa pyöriteltävänä ja kaatuu itse maahan ja antaa Hukan vähän nujuttaa itseään. Itsevarman johtajan ei tarvitse koko aikaa korostaa arvovaltaansa. Kylläpä tulee kuuma.

Viretilan hallinta ja motivointi

Vuorelan Lotta piti meidän agilityseuralle luennon viretilan hallinnasta ja motivoinnista samalla kun oli kouluttamassa agilityä.  Tässä taas omat muistiinpanot aiheesta. Viretila Agilityssä yleensä hankitaan korkeavireinen koira ja haetaan väärällä tavalla virettä. Korkea vire alkaa pihalla ja loppuu kotona, kun koiran pitäisi olla siinä mielentilassa vain sen aikaa, kun treenaa. Tämä on koiran hyvinvointikysymys. Koiralla ei välttämättä ole luontaista kykyä rauhoittua, jolloin se vetää muutenkin överiksi ja sitten virettä vielä agilityssä nostetaan. Ihmisen pitää ensin itse rentoutua, mikä vaikuttaa positiivisesti myös koiraan. Jos koira ei syö nameja korkeassa vireessä, se pitää opettaa. Kun koira on överinä, sen kouluttaminen on vaikeaa. Nuorelle koiralle uusia asioita ei tarvitse opettaa överissä mielentilassa. Peruasiat voi opettaa rauhallisessa mielentilassa ja kun se osaa asian, viimeistellä ja hienosäätää korkeammassa mielentilassa. Agility ei ole kiihdyttävä la

Poseerauskuvia

Aina välillä pitää koirista ottaa poseerauskuvia.

Kehonhallintaa koiralle

Tänään oli kehonhallinta kurssin toinen kerta. Pienen alkulämmittelyn jälkeen mentiin halliin. Aloitettiin jatkamalla lämmittelyä liikkeillä, joita viime kerralla tehtiin lopuksi. Eli koiran niskan venytystä ylös ja alas, kahdeksikkoa omistajan jalkojen välistä ja molempien kylkien venytystä. Aloitettiin varsinaiset harjoitukset tasapainotyynyllä. Tehtiin alkuun samoja juttuja kuin viime viikolla. Ensin koiran etutassut tyynylle ja jos se seisoi siinä hyvin, niin laitettiin koira pyörimään etujalkojensa ympäri. Tehtiin tätä jonkun aikaa ja Nalle keksi ihan uuden tyylin. Se piti toista etutassuaan koko ajan ilmassa. Tämän jälkeen tehtiin sama homma takajalkojen kanssa. Hyvin Nalle on alkanut laittamaan takajalkansakin tyynylle, kun saatiin viime kerralla niin hyvät neuvot sen opettamiseen. Pyöriminen takajalkojen ympäri sujuu, kun vähän tukee kädellä pepusta, ettei jalat putoa tyynyltä. Sitten päästiin Nallen lempijuttuun eli pallon päällä taiteiluun. Kouluttaja san