Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2012.

Hierontaa

Koirien oli taas aika päästä hierottavaksi. Tällä kertaa potilaita oli kolme, kun veli-Nalle pääsi ensimmäistä kertaa elämässään hierojan käsittelyyn. Meidän Nalle oli vuorossa ensimmäisenä. Se oli ihan mielissään hierojan tulosta, joten ilmeisesti hieronta on Nallenkin mielestä mukavaaa. Hienosti Nalle taas antoi hieroja, vaikka aluksi yritti, että onkohan nyt ihan pakko. Kun pienet jumit saatiin auki, niin Nalle tyytyväisenä nautiskeli käsittelystä. Tällä kertaa pientä jumia oli selässä ja takajaloissa, samoissa kohdin kuin ennenkin. Nyt ne eivät olleet kovin pahoja ja saatiin hieronnalla avattua. Uutena jumipaikkona oli toinen lapa, jossa oli pientä kireyttä ilmeisesti Nallen ja Hukan paineista. Hukka kun siitä kohti aina repii karvoja. Hukka oli seuraavana. Hukalla meinasi aluksi mennä vähän häsellykseksi, mutta yllättävän nopeasti se rauhoittui ja lopulta nukahti niin, että se piti hieronnan päätteeksi herättää. Hukalla lihakset olivat kuin pullataikinaa eikä jumeja juurika

Hyvää Joulua!

Peltoriekkujaiset

Käytiin katsomassa taas veli-Nallea ja vietiin koirat pellolle juoksemaan. Veli-Nalle oli taas iloinen saadessaan kavereita. Trio Dagolas. Naurava Nalle. Hukan jättiloikka. Torikokous, jossa mietitään millekä sitä seuraavaksi aletaan. No juoksemaan tietenkin. Ja sitten vähän kuritetaan Hukkaa. Niin, että se uskoo varmasti. Tuommoinen kuritus vetää Hukan ihan vakavaksi. Sitten taas jatketaan. Sisarusrakkautta Nalle&Nalle- tyyliin. Kaikilta 360 asteen pyörähdys oikealle. Hukka täytti jo 9 kuukautta.

Lenkillä

Näyttelyreissun jälkeen ehdittiin vielä valoisan aikaan lenkille. Tässä muutama kuva siltä reissulta.

Itsenäisyyspäivän näyttely

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajeltiin Valkeakoskelle SS-tallille näyttelyihin. Hukka oli menossa kehään ja Nalle oli mukana henkisenä tukena. Näyttelyt järjestettiin maneesissa ja lämpötilakaan ei onneksi pudonnut luvattuun kahteenkymmeneen miinusasteeseen. Lapinkoirapennut alkoivat heti kymmeneltä. Hukan luokassa oli yhteensä seitsemän koiraa. Kehä oli noin monelle koiralle melko ahdas, eikä siinä oikein pystynyt kunnolla juoksuttamaan, kun edellä menevät kävelivät. Se olikin harmi, koska yksilöarvostelussa tuomarina toiminut Jukka Kuusisto katsoi vain ees-taas-liikkeet.  Hukka oli joukon keskivaiheilla ja muiden piti odotella kehässsä rivissä kun yhtä arvosteltiin. Yksilöarvostelu meni ihan hyvin, vaikka tuomari kumartelikin melko uhkaavasti koirien päälle. Hukka semmoinen ei onneksi hätkäyttänyt. Hukan sijoitus oli lopulta PEK4 ja arvostelu tällainen: "Hyvät mittasuhteet. Oikeanmuotoinen pää. Hyvät korvat. Vielä pehmeä selkä. Hieman luisu lantio ja koira seisoo mie

Seinäjoen agilitykilpailut

Niin koitti sekin päivä, kun meidän oli Nallen kanssa määrä korkata agilityn kolmosluokka. Ilmoitin Nallen vain kahdelle radalle. B-rata B-rata oli hyppyrata, jonka tuomaroi Eeva-Liisa Pohjanen. Rataantutustumisessa rata ei nyt kauhean vaikealta vaikuttanut, joten luottavaisin mielin lähdettiin radalle. Alkuradasta oli itsellä vähän jännityksen tuomaa alkukankeutta, mutta kun vauhtiin päästiin, niin hienosti meni loppurata. Ratavirheittä selvittiin, mutta yliaikaa 9,1 sekunttia, mutta kaiken kaikkiaan hieno ensimmäinen rata kolmosluokassa. C-rata Toinen rata oli agilityrata, jonka tuomaroi Minna Räsänen. Tämä olikin vähän vaikeampi rata, mutta ei mikään mahdoton kuitenkaan. Ratavirheitä kertyi 10, ensimmäinen, kun kepeille vienti ei onnistunut Nallen tuijotellessa ratahenkilöä ja toinen, kun itse olin suoran putken jälkeen myöhässä. Aikavirhettä kertyi vajaa parikymmentä sekunttia.

Voihan Vilijo

Nalle ja Hukka saivat taas viikonloppuvieraita, kun Muru ja Vilijo tulivat Oulusta käymään. Eipä ollut turha reissu ollenkaan, koska Muru nousi lauantaina agilityssä kolmosluokkaan. Ennen agikisoihin lähtöä käytiin juoksuttamassa nuoriso-osastoa koirapuistossa. Vilijo on Hukkaa muutaman kuukauden nuorempi. Herkkuja etsimässä. Hukka. Vilijo. Ihmeen sievästi Hukka osasi pienemmän kaverin kanssa leikkiä, vaikkei se montaa kertaa näin pienten koirien kanssa olekaan ollut tekemisissä. Kokoero on huomattava. Hukka vajaa 9 kk. Sitten leikitään. Keppi. Kepin perässä Vilijo innostui juoksemaan. Ja Hukka oli mielissään, kun sai juosta karkuun.