Hukatut suomenlapinkoirat

Pohjoisen vieraat, Mimmi ja Saffi, halusivat samalla reissulla käydä paimentamassa lampaita. Hukka lähti sitten vähän niinkuin seuraneidiksi, kun Nallea en viitsinyt ottaa (se on osoittautunut liian kiihkeäksi lampaille, enkä halua tätä kiihkoa kuitenkaan opettaa pois, jos joskus tuleekin tilaisuus käydä kokeilemassa poropaimennusta). Hukan suhteen ei ollut suuria odotuksia, koska ajattelin, että ei se nyt Nallea parempi ainakaan voi olla. Ensin aitauksessa kävi Saffi, mutta lampaat eivät oikein lähteneet liikkumaan, joten otettiin Hukka vuoroon. Ensin Hukka ei edes hoksannut, että aitauksessa oli muitakin. Se vaan haisteli innoissaan uusia hajuja. Lampaat sitten tulivat lähemmäksi Hukkaa katsomaan, jolloin Hukkakin ne havaitsi. Se innostui heti niistä ja pyrki niiden perään haukku raikaen. Hetken aikaa kuljettiin lampaiden perässä niitä liikutellen niin, että Hukka oli narussa. Sitten otin paimensauvan ja Hukka päästettiin irti. Alkuun Hukka muutaman kerran hajotti lauman, mutta

Näyttelyiden jälkeen lähdettiin karistamaan näyttelypölyt läheiseen koirapuistoon. Ensin vaan haettiin Saffi ja Nalle mukaan. Hukalla oli vauhtia, kun se oli joutunut käyttäytymään monta tuntia kiltisti. Välke joutui aluksi alakynteen. Nalle pomona paikalla. Nallekin intoutui Hukan kanssa leikkimään. Kimppuun. Välillä Hukka on niskan päällä... ... mutta sitten Nalle päättää, ettei pennut hypi silmille. Ja Hukalle ei ole vastaan sanomista. Hukka ja Välke. Nalle. Korkeilla raajoilla pääsee lujempaa. Välkekin oli kasvanut hurjasti. Se oli jo Nallea korkeampi. Kurinpalautusta Hukalle. Saffi tyytyi katselemaan muiden touhuja vähän etäämmältä. Leikkisitkö mun kaa? Jonkun sortin koiratanssia. Herrasmies Hukka tanssittaa myös Välkettä. Mimmikin haluaisi mukaan.

Hukka oli ilmotettu Seinäjoen kansainväliseen näyttelyyn, jossa suomenlapinkoirat tuomaroi Eija Lehtimäki. Ensimmäistä kertaa eläessäni menin kävellen näyttelyyn, kun oli niin lyhyt matka. Näyttelypaikka oli todella ahdas ja oman kehän laitaankin oli vaikea päästä. Kerran käytin Hukkaa koirien pissatusalueella, mutta sieltä takaisin pääseminen oli niin vaikeaa, että toista kertaa ei edes viitsitty mennä. Kuvat on ottanut Eevaliisa Takalahti. Hukka odottelee vuoroaan. Kehä oli puolisen tuntia myöhässä. Tänään tuomari ei Hukasta tykännyt, vaan haki jykevämpiä rakenteisia koiria. Hukka sijoittui neljästä urospennusta kolmanneksi ja jäi ilman KP:ta. Nyt Hukka onkin saanut joka toinen kerta KP:n ja joka toinen kerta jäänyt ilman. Niin ne mielipiteet vaihtelee. Arvostelu oli tällainen: "Hieman korkearaajaisen vaikutelman antava ikäisekseen hyvin kehittynyt pentu. Hyväilmeinen pää, kuono vielä hieman kevyt. Ikäisekseen riittävä runko. Hyvä häntä. Niukasti kulmaut

Perjantaina saatiin vieraita pohjoisesta, kun Emppu, Saffi ja Mimmi tulivat näyttelyreissulle. Hypättiin heti Empun kyytiin ja ajettiin juoksuttamaan koiria pellolle. Hukka ei ole muutamaan päivään päässyt juoksemaan irrallaan, mikä näkyi kyllä vauhdissa. Mimmi piti kovaa jöötä Hukalle. Nalle liittyi myös Hukan kuritusrintamaan, jonka jälkeen Hukka olikin hyvin nöyrää poikaa. Nalle ja Hukka. Hukan pentuturkkiin tarttuu jonkun verran lunta. Hukka Nalle Yhteiskuva kokojärjestyksessä. Kuvat Eevaliisa Takalahti.

Tällä kertaa jakaannuttiin kolmen hengen ryhmiin. Meidän ryhmä otti seuraamista ja liikkeestä pysähtymistä. Omalla vuorollani kerroin, mikä meillä liikkeestä seisomisessa mättää (eli Nalle alkaa kokeessa aina haahuilemaan, eikä suorita sitä niin hyvin kuin treeneissä). Näytin vielä muille miten Nalle sen tekee ja ensimmäinen kysymys oli, että mikä siinä muka on ongelmana. Selitin asian uudestaan, jolloin yksi henkilö keksi, että jos se johtuu liikkurin käskyjen ennakoinnista. Tehtiin sitten niin, että otin suoraa seuraamista ja liikkuri käskytti kolme kertaa ennen kuin itse annoin Nallelle käskyn. Siinäpä se syy sitten löytyi. Ensimmäisen käskyn jälkeen Nalle selvästi hämmentyi, kun en käskyttänyt sitä. Toisen käskyn jälkeen sillä meni pasmat niin sekaisin, että se alkoi haistelemaan maata. Toistettiin tätä harjoitusta muutaman kertaan niin, että aina kun liikkuri sanoi käsky, palkkasin Nallen seuraamisesta ihan oman jalan vierestä. Välillä tietysti annoin käskyn jälkeen Nallellek