Siirry pääsisältöön

Sanna Lehtosen agilitykoulutus osa 1

Päästiin Nallen kanssa osallistumaan EPEVK:n järjestämään agilitykoulutukseen, jossa kouluttajana toimi Suomea tänä vuonna MM-kisoissa edustanut Sanna Lehtonen. Eilen olisi ollut teoriaa illalla, mutta omien agiharkkojen takia ei päästy sinne osallistumaan. Onneksi kaikki luennolla läpikäyty löytyy koulutuksen verkkomateriaalista.

Menin vähän ajoissa hallille, joten ehdin katselemaan vähän aikaa edellisen penturyhmän treenejä. Sieltä löytyi hyviä vinkkejä Hukan päänmenoksi. Sitten rakennettiin meidän rata, jossa oli tämän hetken trendejä viime viikkoisista MM-kisoista. Radat olivat kuulemma suoraviivaisia, joissa koira näki edelliseltä esteeltä suoraan seuraavalle. Otettiin rata kahdessa pätkässä, mikä oli hyvä, niin koirat sai vähän hengähtää siinä välissä. Radan rakentamisen jälkeen käytiin läpi koiran lämmittelyä ja jäähdyttelyä. Lisäksi kouluttaja näytti ohjaajan tärkeiden lihasryhmien venyttelyä.

Sitten käytiin rata ensin yksikseen läpi ja sitten vielä kouluttajan kanssa. Hän kyseli miten aijottiin mikäkin kohta ohjata ja neuvoi sitten muitakin vaihtoja. Tämä oli kyllä paljon parempi kuin mitä yleensä treenatessa käytetään (eli mennään suoraan sillä omalla suunitelmalla rata ja korjataan vasta sitten virheitä). Kouluttaja näytti nyt heti, miten ohjaajan pitää liikkua, missä vaiheessa mikäkin valssin pitää tehdä jne. jolloin pystyi miettimään kaikki jutut omassa päässään etukäteen ja näin ne sujui sitten koirankin kanssa paremmin heti kerrasta. Eikä sitten tarvinnut koiraa kiusata turhilla toistoilla, jotka johtuvat ohjaajan tekemistä virheistä.





Numerorata
Koira 1. esteen taa, itse 2. esteen eteen. Lähetys -> 1-2, valssi -> 3-5, persjättö/valssi -> 6, vekki -> 7, vähän haltuun -> 8, takaakierto/pakkovalssi -> 9-11.

Kirjainrata
Takaakierto, A -> B-D, käsi lähellä, koira lähellä, oikealla kädellä putkeen -> E, pakkovalssi (vas. käsi ohjaa koko ajan) -> F, takaakierto -> G-H, takaakierto -> I-J.

Nalle pääsi vuoroon toisena. Mentiin siis ensin numeroilla merkattua rataa. Ensin mentiin esteet 1-6. Ihan ensin kokeiltiin miten Nalle pysyy lähdössä. Ja pysyihän se, vaikka heiluttelin käsiä ja tein X-hyppyjä. Sitten päästiin radalle. Ensin olin kauempana 2. esteestä, jolloin Nalle kiersi ensimmäisen esteen. Otettiin uudestaan ja menin itse 2. esteen eteen. Nyt sujui. Lähes heti lähetyksen jälkeen sai tehdä valssin ja lähteä juoksemaan putkea kohti. Sitten rengas ja hyppy ja tein persjätön. Persjätössä oli tärkeää, että katsoo olkansa yli koiraa jo ennen kuin se ponnistaa 5 esteelle. Oma liike oli kohti 6 esteen oikeaa kannaketta. Sujui ihan hyvin. Oma liike pysyi jouhevana, jolloin Nallella oli hyvä vauhti päällä. Otettiin tämä pätkä uudestaan näin. Sitten kokeiltiin 5-6 esteen väliin valssia. Sujui tämäkin hyvin, eikä koiran vauhdissa kuulemma ollut eroa kummallakaan tavalla.

Sitten otettin loppupätkä 3-11. 5-6 väliin tein perjätön ja 9 esteelle pakkovalssin. Tämäkin meni ilman ongelmia ja sain vain nautiskella Nallen vauhdista, mitä nyt kerkesin siinä juostessani niin lujaa kuin pystyin. Mentiin tämäkin pariin kertaan ja sitten kokeiltiin 9 esteelle takaakiertoa. Tässä oli sama homma kuin edellisessä harjoituksessa, että vauhdissa ei ollut eroa, mutta pakkovalssi tuntui jotenkin omaan näppiin paremmalta vaihtoehdolta. Kovasti saatiin kouluttajalta kehuja.

Sitten mentiin koko pätkä 1-11. Eka ihan normaalisti ja sitten äänettömästi. Nalle kuulemma lukee niin hyvin muita ohjaustapoja, että ei se ääntä tarvi. Eipä se tarvinnutkaan. Hyvin sujui ilman ääntäkin ja itse ehti paremmin keskittyä ohjaamiseen. Tämän jälkeen Nalle pääsi vähäksi aikaa huilimaan.

Kaikkien koirien mentyä eka pätkä, tutustuttiin kirjainrataan. Taas käytiin itse rata läpi ja sitten ohjaaja neuvoi, miten se kannattaisi mennä. Nallelta alkoi enin puhti jo vähän hiipua, mutta temputin ja haukutin sitä aina ennen lähtöä, niin sain siitä vielä pikkasen puserrettua.

Ensimmäisellä yrittämällä ohjasin sen itse ekasta putkesta ohi ja myös toinen putki takkusi, kun ohjasin vahingossa aina Nallen A:lle. Lopun takaakierrot kyllä sujui. Sitten tein ekan putken niin, että pidin Nallen hallussa vasemmalla kädellä, mutta oikealla sitten törkkäsin sen putkeen, niin sujui paremmin. Toiseen putkeen kouluttaja sitten neuvoi, etten vaihda ohjaavaa kättä ollenkaan. Koko ajan vasemmalla kädellä vedän Nallea ja sitten vaan käännän jalat ja lähden etenemään. Tämä onnistuikin sitten hyvin. Täytyy vielä kehua noita lopun takaakiertoja, että Nalle painoi ne ihan täysillä, vaikka yleensä sillä tuppaa tiukoissa paikoissa vauhti hiipua. Lopetettiin sitten hyvään pätkään Nallen kanssa. Nappasin maksamakkarakongin sen tassuista ja juostiin yhdesssä pois radalta ja annoin kongin takaisin radan ulkopuolella.

Päivän aikana opittuja juttuja
- Aina askel kohti estettä. Esim. jos numeroradalla lähtee 2. esteeltä heti kohti vitosta, eikä ota yhtä askelta kohti putkea, koira juoksee putken ohi.
- Radalta täytyy aina katsoa ohjauksen kannalta tärkeät pisteet ja ajatella sitten liikkuvansa pisteeltä pisteelle. Esimerkiksi numeroradalla oli neljä tärkeää pistettä: 1) 2 esteen valssi 2) 5-6 esteen valssi/persjättö 3) 7 esteen vekki ja 4) 9 esteen takaakierto/pakkovalssi. Muut kohdat koira menee vähän kuin itsestään, mutta nämä tärkeät pisteet ovat nimensä mukaisesti tärkeitä.
- Koska tässä lajissa ei tyylipisteitä jaeta, ei kannata kikkailla ohjauskuvioilla. Ohjauskuviota valitessa täytyy pystyä perustelemaan itselleen, miksi valitsi juuri sen.

Oli kyllä todella positiivinen kokemus. Kouluttaja oli todella mukava (oli jopa opetellut ohjaajien ja koirien nimet etukäteen, mikä on harvinaista sillä välillä tuntuu, ettei puoli vuottakaan kouluttaneet kouluttaja muista ohjattavien koirien saatikka ohjaajien nimiä). Koulutuksessa sai paljon todella hyviä vinkkejä, ihan uusia sekä semmoisia mistä tuli mieleen, että miksen mää tota oo aikasemmin tajunnut/kuullut. Huomenna jatkuu vielä harjoitukset, toivottavasti menee yhtä hyvin kuin tänään.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt