Siirry pääsisältöön

Rallytokokisat Tampereella

Auton nokka osoitti taas kohti Tamperetta, jossa tänään järjestettiin rallytokokisat. Nallella oli kolmas kerta alokkaassa, joten sillä oli mahdollisuus saada RTK1-koulutustunnus ja nousta avoimeen luokkaan. Hukka taas oli osallistumassa ensimmäistä kertaa mölliluokkaan.

Mölleillä ja alokkailla oli sama rata ja rataantutustuminen oli yhtäaikaa. Rata vaikutti tutustumisessa mukavalta, vaikkakin pujottelussa käytetyt mehupullot vähän arvelluttivat. Nallen kanssa kun on treenattu vain tötsillä, joten en tiennyt kiinnostuisiko se liikaakin omituisista pulloista. Hukan kanssa ei etukäteen mikään huolettanut, kun en oikein tiennyt osaako se käyttäytyä radalla ollenkaan.

Nalle oli lähtövuorossa alokkaiden loppupuolella, joten ehdin rataantutustumisen jälkeen menemään koko radan muutamaan kertaan ulkokentällä reilusti palkaten. Meidän lähtiessä radalla Nallelle iski taas ramppikuume. Se vilkaisi yleisöä ja vauhti hidastui. Nalle alkaa aina himmailemaan, kun sitä jännittää. Paljon saikin sitten Nallea radalla tsempata. Rata sujui muuten hyvin, eikä isompia virheitä tullut. Tällä kertaa osasin peruutustehtävässä laskeakin ne askeleet oikein (kunhan keksin ensin siihen hyvän muistisäännön...). Nallen tuloksena oli sitten sen "rallytokouran" parhaat pisteet 98 pistettä sadasta. Yksi piste lähti puutteellisesta yhteistyöstä (haisteli maata radan alussa) ja toinen hitaasti suoritetusta liikkeestä. Nalle sai samat pisteet kuin voittaja, mutta hitaamman ajan takia sijoittui toiseksi. Voittajapari tekikin todella hienon radan, joten he ansaitsivat voittonsa. Ja Nallelle siis RTK1 ja siirto avoimeen luokkaan. Tuomari sanoi tuosta Nallen hitaudesta, ettei se sinällään haittaa, kun vauhti on kuitenkin tasainen koko radan ajan.


Hukan vuoro astua estradille oli alokasluokan jälkeen. Kun otin sen autosta, se ei meinannut osata käyttäytyä ollenkaan ja ulkokentällä vaan johtasi tuulen mukana kulkeneita lehtiä. Ehdin jo miettiä, että onkohan tässä mitään järkeä. No radalle lähdettiin kuitenkin ja Hukka taas yllätti minut. Saatiin rata suunnilleen suoritettua. Muutamassa kohdassa Hukka jäi haistelemaan maata, mutta eipä se ole aiemmin tuommoisella tekonurmella paljon käynytkään. Radan loppupuolella kyltit oli aivan radan reunassa ja Hukka sai jonkun hyvän hajun. Se törkkäsi päänsä sen verran kehänauhan väärälle puolen, että sai radalta hylkäyksen. Mutta eipä se harmita, kun muuten sujui (ainakin harjoittelun määrään nähden) niin hyvin. Tuomari kysyi lappuja jakaessa, että tämä taitaa olla aika nuori koira. Sanoin, että ei se ole vielä seitsemää kuukautta. Tuomari ihan hämmentyi ja sanoi sitten, että tästä on tulossa kyllä todella lupaava koira.


Nyt sitten pitäisi Nallen kanssa alkaa treenaamaan avointa luokkaa varten ja Hukan kanssa odotella vielä kolme kuukautta, että se saa oikeuden osallistua virallisiin luokkiin.


Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt