Siirry pääsisältöön

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti.

Radanlukutaito


Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut rytmitys vaati sen, että tiedetään milloin mennään täysiä ja missä hidastetaan.

Suoritusvarmuus vaatii eri osa-alueiden (mm. tekniikat, eteneminen, haltuunotto, kontaktit, merkkaus, fysiikka, hyppytekniikka) hallitsemista. On helpompi opettaa asiat koiralle kuin vältellä niitä. Tekniikoissa ei riitä, että ohjaaja osaa, vaan ne pitää opettaa myös koiralle. Treeneissä kannattaa olla avomielinen ja kokeilla eri suoritustapoja ja reittejä. Näin näkemys ja oman koiran tuntemus kehittyvät.


Ajoitus ja vartalo


Oikea-aikainen ajoitus on erittäin tärkeää radan sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Koiran pitää tietää käännöksestä 3 laukka-askelta ennen käännöstä. Näin koira osaa koota itseään oikein hyppyyn/käännökseen, jolloin hypystä tulee taloudellinen, turvallinen ja sujuva. Käännöksessä ja suoraan mentäessä koiran hyppytekniikka on erilainen. Ponnistuksen aikana/jälkeen koira ei voi enää muuttaa hyppyä.

Koira hyppää aina sinne, missä ohjaaja on. Jos ohjaaja valuu, myös koira valuu, koska silloin ohjaaja antaa koiralle tilaa, mitä se ei tarvitse. Samalla ohjaaja vaikeuttaa omaa liikkeelle lähtöään. Merkkaus: voidaan itse lähteä jo liikkeelle vaikka koira vielä suorittaa estettä.

Koira saa aina suorittaa edessä olevan esteen, ellei muuta kerrota. Ohjaajan tehtävä on tuoda koiran eteen oikeat esteet eli ohjata koiran linjoja (ohjaa linjoja, älä esteitä). Hyvä este- ja tekniikkaosaaminen helpottaa ajoituksia. Jos täytyy varmistella, ajoittuminen vaikeutuu. Jokainen este kääntymisineen ja tulosuuntiinen opetetaan koiralle erikseen.

Koira seuraa ohjauksessa 1. liike, 2. katse, 3. rintakehä, 4. jalat, 5. kädet.


Koiran taitotaso ja kouluttaminen


Itsenäistä koiraa on helpompi ohjata kuin kädestä vietävää. Koira oppii radanlukutaitoa Ohjaajan ei tarvitse varmistella ja hän pääsee sijoittumaan sinne, mikä on radan kannalta edullisinta.

Harjoiteltavia asioita ei pidä vältellä, vaan opettaa ne koiralle. Ei ole koiran vika jos se ei osaa jotain, koiralle ei saa suuttua, vaan asiat pitää opettaa huolella. Ohjaajan tulee olla rohkea ja ottaa riskejä. Virheitäkään ei pidä vältellä, sillä ne antava paljon informaatiota lisätreeniä vaativista asioista. Virheen sattuessamieti
1. Kuinka olisit halunnut koiran esteen/kohdan suorittavan
2. Kuinka opetat sen koirallesi
3. Treenaa asia

Uutta asiaa opetettaessa kannattaa käyttää palkkana ruokaa, joka rauhoittaa koiraa. Jos koira ei irtoa, palkka tulee aina esteeltä (ei IKINÄ ohjaajan kädestä tai taskusta, silloin koiran focus liikaa ohjaajassa). Palkkaa antaessa liike jatkuu aina, ei siis pysähdytä palkkaamaan koiraa.

Ratatreeniä kannattaa tehdä korkeintaan kerran viikossa. Se ei ole paras vaihtoehto, jos haluaa kehittyä. Hyvä sykli kolme kertaa viikossa hallilla treenaavalle on 1. kerta kontakteja, 2. kerta keppejä ja tekniikoita ja 3. kerta ratatreeniä.


Linjat


Lyhin reitti ei aina välttämättä ole nopein reitti. Lyhimmällä reitillä koira voi joutua kovasti jarruttamaan vauhtiaan. Rataan tutustuessa pitää aina miettiä, mitä koira näkee. Koiran ominaisuudet tulee huomioida (esim. pitkäloikkaisen koiran linjat vs. lyhytloikkaisen koiran linjat). Oma sijoittuminen radalla sen mukaan, että mahdollistaa koiralle suunnittelemansa linjat.

Susan Garretin laskuoppi
Kysy itseltäsi seuraavat kolme kysymystä. + merkki annetaan sille linjalle, joka on parempi. Lopuksi valitaan se linja, joka saa enemmän + merkkejä.
1. Mistä koira tulee?
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este)
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle?


Oikeanpuoleisessa yksinkertainen tilanne, kumpi linja on parempi?

Yläkuva
1. Mistä koira tulee? punainen ja vihreä
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) punainen
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? punainen

vihreä 1, punainen 3 -> punainen on parempi.

Alakuva
1. Mistä koira tulee? punainen ja vihreä
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) vihreä
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? vihreä

vihreä 3, punainen 1 -> vihreä on parempi

Vasemmanppuoleisessa kuvassa vähän monimutkaisempi tilanne, missä neljä eri linjavaihtoehtoa. Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Tiukasti kääntyvälle koiralle punainen linja on paras. Isohyppyiselle sininen tai vihreä linja on paras. Violetti linja on kaikissa tapauksisa huonoin.


Sitten jalkauduttiin neljässä ryhmässä radalle miettimään parhaita linjoja.



 A esteet 7-8. Punainen vai vihreä linja?
1. Mistä koira tulee? P
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) V
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? V
-> vihreä on parempi

B esteet 10-12. Punainen vai vihreä linja?
1. Mistä koira tulee? V
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) V
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? V
-> vihreä on parempi

C esteet 2-4. Punainen vai vihreä linja?
1. Mistä koira tulee? P
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) V
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? V
-> vihreä on parempi


 D esteet 5-7. Punainen vai vihreä linja?
1. Mistä koira tulee? P
2. Mihin koira on menossa? (huomioi seuraava ja sitä seuraava este) V
3. Mikä on nopein tie seuraavalle esteelle? V
-> vihreä on parempi


Sitten vaihdettiin esteitä ja ryhmien tehtävänä oli keksiä mahdollisimman monta erilaista ohjauskuviota kuhunkin tilanteeseen. Kaikki eivät välttämättä ole järkeviä, mutta vaihtoehtoja kuitenkin.



 Esteet 3-4
- ranskalainen & viskileikkaus
- niistosokkari
- japanilainen
- junttikäännös & takaaleikkaus/päällejuoksu/persjättö/valssi
- niisto & takaaleikkaus

Esteet 5-7
- sylivekki
- ranskalainen
- junttikäännös
- niistosokkari
- sylikäännös
- jaakotus

Esteet 10-12
- jenkkikäännös
- jaakotus
- takaaleikkaus
- junttikäännös
- sokkari & valssi
- sokkari & vekki
- sylivekki

Esteet 15-16
- välistäveto vastakkaisella kädellä
- ranskalainen
- sokkari & takaakierto
- valssi & takaakierto
- valssi & niisto
- niisto & sokkari
- valssi & japanilainen
- sylivekki  & japanilainen
- sylivekki & sokkari
- sylivekki & pakkovalssi
- saksalainen


Ohjaustekniikat

Mitä enemmän ohjaaja ja koira hallitsevat tekniikoita, sitä enemmän työkaluja radalla on.

Kun vartalo kääntyy kokonaan tai osittain tulee käännös (esim. ranskalainen, valssi). Valssi kääntää vahvasti ja vaihtaa ohjaajan puolen, mutta hidastaa vähän vauhtia. Persjättö (jalat koko ajan menosuuntaan) käääntää loivemmin ja vaihtaa ohjaajan puolen.

Kääntävät teknikkat: valssi, pakkovalssi, persjättö, ranskalainen, jaakotus, sylivekki, sylikäännös, linjaus, japanilainen, takaaleikkaus, jenkkikäännös, vippaus, junttikäännös.

Muut hyödylliset tekniikat: päällejuoksu, saksalainen, niisto, merkkaus, putkijarru, jarru, takaakierto.

Hyviä harjoituksia ilman esteitä ovat mm. lelulle lähetys koira edestä, takaa ja sivuilta, puiden kierto ja jahtaavalle koiralle harjoitukset, joissa ohjaaja liikkuu eri suuntaan kuin koira (pudotetaan palkka ja juostaan pois).

 

Niisto 
Ohjaaja on esteen takana, käsi esteen yli ja merkataan este. Tilaa ei anneta peruuttamalla, vaan sillä, että lähdetään itse alta pois. Ohjaaja liikkuu mahdollisimman lähellä siivekettä. Rintamasuunta on kohti estettä/ponnistuspaikkaa, mutta jalat kohti menosuuntaan.
Opetus: 
- lelu pudotetaan ponnistuskohtaan ja lähdetään karkuun (kutsu koira - pudota lelu - lähde liikkeelle)
- lelu jätetään riman kohdalle (ja siitä pikkuhiljaa pidemmälle ja pidemmälle). Muista juosta pois, muuten koira oppii, että ohjaaja ei liiku.
- molemmat puolet heti opetukseen mukaan (esim. 10 toistoa toista puolta ja perään 10 toistoa toista puolta)
Merkkaus: varvas näyttää ain asinne, minne koiran pitää mennä.

Niistosokkari
Ohjaava käsi vaihtuu heti niiston jälkeen, heti 1. askeleella, kun lähdetään liikkeelle. Kääntyminen mahdollisimman nopeasti.

Takaakierto
Koiran pitää osata pelkällä käskyllä, ilman käsimerkkiä.
Opetus:
- seiso paikallaan esteen vieressä, naksauta kun koira kiertää esteen (naksutin käytössä)
- heitä lelu ponnnistuspaikkaan
- herkkukippo ponnistuspaikassa
Merkkaus: koiran puoleinen jalka taa -> askel eteenpäin + koiranpuoleinen käsi


Japanilainen 
Käytetään välistävedoissa, hyvä etenkin pitkillä esteväleillä. Mun silmään näytti pitkälti samalta kuin sokkari, mutta kuulemma on pakkovalssi-sokkari. Esteen jälkeen kuljetaan hetken matkaa ensin ohjanneella kädellä ja vasta sitten tehdään sokkari. Koira käännettään poskella (päätä kääntämällä) puolelta toiselle. Katse on niin, että näkee sekä koiran että esteen. Käsi on lähellä kroppaa (ettei ohjaa takaakiertoon) ja ohjaus enemmän rintakehällä. Oma liike on koko ajan eteenpäin.
Opetus:
- ensin koira opetetaan tulemaan ohjaavaan käteen.
- välistävedon jälkeinen vinohyppy pitää opettaa koiralle erikseen. Palkka heitetään esteen taa. Tämän jälkeen yhdistetään käännös ja vinohyppy.


Ranskalainen 
Ranskalainen on jaakotuksen tapainen, mutta siinä ohjaus tehdään kokonaan koiranpuoleisella kädellä, jolloin koira tekee tiukemman hypyn. Ranskalainen sopii käytettäväksi silloin, kun ehditään esteen viereen/eteen ja käännös on 180 astetta. Jos ollaan kauempana esteestä, ohjataan ei-koiranpuoleisella kädellä, jolloin käännöksestä ei tule niin tiukka. 
Muista:
- jalat menosuuntaan
- paino käy koiran puolella
- kädet mukana koko 180 asteen käännökset (käsi vaan vaihtuu, kuin vaihtaisi kynän kädestä toiseen selän takana)
- pää tärkein, katse esteeseen.
Opetus:
- lelu heitetään koiran puoleisellä kädellä taaksepäin (esteen taa), itse ollaan vähän kyykyssä ja ohjataan vähän jalalla.
- lelu 1 m päähän laskeutumispaikassa.
Merkkaus ilman estettä: äänimerkki, "koske lattiaan", laita lelu -> koiran pitää mennä siihen kohtaan.
Rinta auki ohjatessa.


Vastakäännös

Lähetetään koira kauempaa esteelle puolelta A ja vaihdetaan puolelle B. Katse säilyy pitkään esteessä vaikka liike vie poispäin.
Opetus:
- lähetetään ensin läheltä, pidennetään pikkuhiljaa matkaa

ranskalainen
ihan esteen vieressä
tosi tiukka
180 astetta  



jaakotus
vähän kauempana esteestä




    vastakäännös
vielä kauempana esteestä
esteen edessä pieni kyykkäys
katso estettä (olankin yli)
katse -> käännös -> katse (koira selän takana alle ½ sekunttia)
loivempi kaarre
lelun avulla opetetaan kauempaa lähetys

Sylivekki

Linjataan koira, jolloin parannetaan koiran linjaa seuraavaa hyppyä ajatellen. Koiranpuoleinen jalka ja käsi ohjaa, itse ollaan esteen myötäisesti kyykyssä (jalat esteen suuntaisesti). Noustaan ylös ja käsi tulee rinnanpäälle. Molemmilla käsillä ohjataan ja poski on koiraan päin. Voidaan tehdä kauempanakin esteestä.
Merkkaus: opetetaan lelu pudottamalla



Valssi

Valssissa tärkeää on ajoitus ja se, että ei valu. Itse ei saa mennä sen linjan yli, mitä haluaa koiran menevän. Koira on siellä missä ohjaaja. Jos ohjaaja valuu, koira valuu.



Oli kyllä kaikkinensa hyvä luento ja hyvin havainnollista, kun pääsi näkemään livenä, miten osaava koira noita tekniikoita suorittaa. Paljon jäi taas taskuun harjoiteltavaa.

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem