Hukan ryhmällä oli tällainen rata. Uutena esteenä radalla Hukalle tuli A. Ensin vähän arasteli ja meni ohi, mutta kun ohjasin uudestaan, meni ihan hyvin ja pysähtyi hienosti kontaktille. Välistäveto onnistui ihan hyvin. 9 esteellä unohdin Hukan selän taakse, jolloin se tuli ohi. Mentiin se kohta uudelleen, jolloin muistin ottaa ohjaukseen myös oikean käden ja katsoa koiraa.
Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin
Kommentit
Lähetä kommentti