Siirry pääsisältöön

Tavoitteellisten tokoilujen koulutus

Treeneissä oli tällä kertaa yksi valmennusryhmäläinen, jolta sai kysellä neuvoja ongelmatilanteisiin. Puolentoista tunnin treenit venähtivätkin melkolailla. Me päästiin lähtemään 2,5 tunnin jälkeen ja sinne jäi vielä kolme koiraa jäljelle.

Alkuun otettiin kehääntulotarkastus, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Kehääntulotarkastuksessa Nalle vähän sähläsi ja tunki kouluttajan syliin rapsutettavaksi. Luoksepäästävyys oli ok. Intoa oli pieni koira täynnä, mutta pysyi hyvin paikoillaan. Paikkamakuu oli 1,5 minuuttia. Olin aika lähellä ja kävin kerran palkkaamassa. Nallella on nyt hallissa ollut vähän haistelua paikkamakuussa, nyt se oli hyvin ryhdikkäänä lähes koko ajan. Kouluttaja antoi myös hyviä vinkkejä, miten voitaisiin jatkossa muutella paikkamakuuta. Nythän me otetaan oikeastaan aina vaan suorassa rivissä. Ehdotuksia oli mm. osan koirasta kutsuminen luokse kesken paikkamakuun, yksi koira treenaa/ottaaa luoksetuloja/leikkii rivin edessä, koirat on rivin sijaan ympyrässä, välit koirien välillä on tosi pienet. Hyviä vinkkejä kaikki.

Omalla vuorolla kyselin ensin neuvoja maahanmenon ja seisomisen erotteluun. Nalle saattaa kisoissa ottaa sellaisen asenteen, että kyllä mää tiiän mitä täällä tehdään, eikä sitten kuuntele käskyjä. Saatiin ohjeeksi tehdä joko pitkällä suoralla vaihdellen molempia tai sitten sarjoissa 2 maahanmenoa, 1 seisominen, 1 maahanemono, 2 seisomista jne. määriä vaihdellen. Ylipäätään treeneissä pitää vältellä kaavamaisuutta ja ennalta-arvattuvuutta, jottei Nalle voisi edes kuvitella tietävänsä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Nallen kanssa työstettiin sitten liikkeiden loppuasentoja. Ongelman kanssa on painittu pitkään, kun Nalle saattaa ennakoida perusasennon tai vaihtoehtoisesti ei tee sitä ollenkaan (jälkimmäinen vain maahanmenon yhteydessä). Tehtiin ensin maahanmenosta niin, että käskin vaan Nallen maahan ja menin vähän matkan päähän. Sitten loppu käskytettynä. Vaihtelevasti käskin Nallen istumaan ja palkkasin tai odotin viimeisen käskyn jälkeen hetken ja palkkasin maahan. Nalle oli tänään oikein skarppina ja tässä ei saatu ongelmaa esiin. 

Sitten otettiin saman homma seisomisen kanssa, alkuun esteen takana, jotta saatiin treenattua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tässäkään ei pelkällä käsky sanalla saatu ongelmaa esiin, mutta sitten kun kouluttaja sanoi käskyn jälkeen istu, niin Nalle kävi istumaan. Nostin sen ylös ja uudestaan, niin pysyi seisomassa. Jatkettiin tätä vielä ilman estettä. Nyt Nallen mietintämyssy selvästi lähti käyntiin, sillä istu sanan kuullessaan se kääntyi katsomaan kouluttajaa ja sitten taas minua, mutta pysyi seisomassa. Siitä sai tietenkin palkan. Tätä muutama toisto.

Muuta ei sitten treenattu, kun lauantaina on koe, niin pitää intoa säästellä sinne.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt