Siirry pääsisältöön

Ojansivun agikoulutus, päivä 1

Saatiin paikka oman seuran järjestämään Katja Ojansivun agilitykoulutukseen. Päivä alkoi aamulla puoli yhdeksältä radan rakennuksella. Sen jälkeen oli meidän ryhmän kolmituntiset treenit, jossa oli kahdeksan koiraa. Alussa Katja piti pienen puheen, jossa korosti vauhdin merkitystä agilityssä. Siinä vaiheessa mietin, että nyt taidetaan olla niin väärässä paikassa Nallen kanssa. Onneksi myöhemmin osoittautui, ettei oltukaan, sillä Katjalta löytyi todella hyviä vinkkejä hitaammankin koiran saamiseksi vauhdikkaammaksi. Hän myös vaikutti aidosti kiinnostuneelta siitä, että treeni saadaan mielekkääksi myös hitaalle koiralle. Kumpikaan ei ole itsestäänselvyys hyvillekään kouluttajille. Kaikki treeni tehtiin koira huomioiden ja aika paljon muokattiin rataa koiran mukaan.

Ensin tutustuttiin rataan itsekseen. Sitten käveltiin rata yhdessä läpi ja sai Katjalta kysellä vaikeita kohtia ja niihin sitten yhdessä mietittiin ohjausvaihtoehtoja. Treeniaikaa yhdelle koiralle oli vähän vajaa 20 minuuttia ja se tehtiin pareittain kahdessa erässä (koira1, koira2, koira1, koira2 ja sitten vaihtui pari). Nallen kanssa oltiin kolmannessa parissa, joten ehdin katsoa muutaman ensimmäisen koiran ja käydä sitten lämppäämässä Nallen meidän parin kanssa.


Koira 1. esteen taa, itse 2. taa. Lähetys -> 1, pakkovalssi -> 2-3, sokkari -> 4-6, haltuunotto -> 7-8, takaakierto -> 9, valssi -> 10, valssi -> 11-13, vastakäännös -> 14-16 (leijeröinti keppien takaa), pakkovalssi -> 17-18, poispäinkääntö -> 19-20, valssi -> 21, sokkari -> 22-23, sokkari (koira vas. kädessä kunnes menty putken ohi) -> 24, takaakierto -> 25-29.

Sanoin heti alussa Katjalle, että meidän suurin ongelma on vauhdin puute. Mentiin alkupätkä 1-5. Nalle oli hyvällä mielellä tekemässä hommia tänään ja Katja sanoikin ekan pätkän jälkeen, että Nalle ei ole niin hidas kuin luulen sen olevan. Se lähtee lähdöstä halukkaasti ja on suomenlapinkoiraksi ihan kohtuu nopea, bortsuahan siitä ei koskaan saa, eikä tarvitsekaan. Mentiin treenien aikana koko rata läpi, mutta tekniikoiden sijaan keskityttiin ainoastaan vauhtiin. Palkkana toimi agimuna (jota Oulussa kutsutaan kuvaavammalla nimellä namimuna kiihottimilla), jonka Katja heitti ennalta sovitussa paikassa Nallen linjalle.

En nyt tähän kirjaa sen tarkemmin tuota radan kulkua, kun ei siinä sinällään ongelmia ollut ja jos jotain pientä tuli, niin ei keskitytty niihin ja virheet olivat vain omia sähläyksiä. Tässä on Katjan vinkkejä vauhdin lisäämiseen:
  • Palkka aina radan varrelta ns. suorapalkkana eli radalla on joko agimuna, kongi tai namialusta. Voi olla valmiina tietyssä paikassa tai sitten heitetään (avustaja tai minä itse). Palkan pitää olla aina helposti näkyvä, jottei koira ala sitä omia aikojaan etsimään (esim. kisoissa). Ei ikinä palkata niin, että palkka on pelkällään maassa.
  • Treeneissä keskitytään vain ja ainoastaan vauhtiin. Tekniikat on Nallella jo kohtuullisesti hanskassa, joten ne unohdetaan hetkeksi.
  • Hetsaus. Viedään palkka maahan niin, että Nalle näkee sen. Avustaja pitää koiraa. Minä menen muutaman esteen päähän ja hetsaan Nallea, samalla myös avustaja innostaa sitä. Sitten, kun Nalle painaa oikein kovasti avustajan käsiä vasten (eli haluaa oikein kovasti radalle), se päästetään vauhtiin ja palkka odottaa muutaman esteen takana.
  • Kotiharjoitukset
    • opetetaan koira vetämään ruokakupille. Laitetaan koiralle valjaat päälle ja hetsataan ruokakuppia. Kun koira vetää oikein kovaa kupille, päästetään se syömään.
    • siirretään sama homma agihallille, jossa opetetaan samalla metodilla kaikki esteet este kerrallaan. Koira päästetään esteelle, kun se oikein kovasti sinne haluaa.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt