Hukatut suomenlapinkoirat

Eilisen lihaskunto luennon jatkona oli luvassa Vuorelan Lotan agilitykoulutusta kahden päivän ajan. Aamu alkoi heti yhdeksältä radan rakennuksella. Sitten tutustuttiin rataan. Se oli vauhdikas hyppyrata, joka sisälti 27 estettä. Rataantutustumisessa oli ilo huomata, että Lotta jättää kaiken hifistelyn sikseen. Ohjauskuvioista hän käytti vain perusohjauksien nimiä (sokkari, valssi ym.) ja jos joku kurssilainen käytti jotain hienompaa nimeä (esim. backflap), Lotta heti käänsi sen "suomeksi". Radan pystyikin suorittamaan ihan perusohjauksilla, Nallen kanssa tehtiin pitkälti sokkareita. Minit aloittivat ja me oltiin mediryhmistä viimeisessä, joten ehdin hyvin katsella tunnin ajan minien menoa ennen kuin piti lähteä lämppäämään. Tehtiin harjoitus kahdessa 10 minuutin pätkässä. Alkupätkässä vaikein oli pitkä vienti esteelle, jossa piti tehdä sokkari. Siinä tein sokkarin liian aikaisin (jotenkin iskostunut, että se pitäisi tehdä heti edellisen esteen jälkeen), jolloin törkk

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Muutaman viikon tauon jälkeen päästiin taas tokotreeneihin ja tänään oli luvassa koulutuskerta. Nalle pääsi ihan ensimmäisenä vuoroon. Sen kanssa alettiin ihan alusta luoksetulon pysäytyksen treenaaminen. Käytettiin takapalkkaa. Kutsuin Nallen luo, sanoin pysäytyskäskyn ja heti kun pysähtyi vapautuskäsky ja Nalle sai mennä kipolle. Muutama toisto vaadittiin, jotta Nalle tajusi homman idean, mutta sitten alkoi toimia ihan hyvin. Ajattelin nyt alkuun ainakin kokeilla, että käyttäysin sanallista käskyä. Melko nopeasti Nallelle tuli, että se ei meinannut lähteä käskystä tulemaan luokse eli jatkossa se varmasti vaatii paljon enemmän suoria luoksetuloja kuin pysäytyksiä. Hukan kanssa tehtiin vaan seuraamista. Aiemmin ollaan saatu palautetta, että Hukan kanssa pitäisi kävellä reippaasti. Nyt tuli päinvastainen kommentti, että hitaammin, jotta se oppii paremmin keskittymään ja pitämään kontaktia. Hyvin Hukka toimi hitaassakin vauhdissa. Otettiin myös käännöksiä siten, että tehtiin loi

Toisena päivänä oli luvassa pitkä radan pätkä, jossa eilisen oppeja oli tarkoitus soveltaa käytäntöön. Tämä oli mielestäni hyvä systeemi, että ensin opetellaan vähän kuin teoriassa (lyhyt pätkä) uusi juttu ja sitten sovelletaan sitä käytäntöön (pitkä rata). Yleensä kun opettelee jonkun jutun lyhemmällä pätkällä, ei välttämättä opi huomaamaan, että milloin sitä voisi käytännössä käyttää. Nalle oli tänään selvästi väsyneempi kuin eilen, luultavasti aamupäivän dobotreenistä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meillä piti olla agitreeni aamulla ja dobo iltapäivällä, mutta valitettavasti ne oli kääntynyt päinvastoin. No saatiin kuitenkin ihan hyviä onnistumisia ja pidettiin sitten treeni vähän lyhempänä, eihän se niin vakavaa ole. Takaaleikkaukset oli vaikeampia väsyneen Nallen kanssa, joten ne vähän takkusi. Mutta etupalkalla saatiin taas vähän intoa mukaan. Kepit jätettiin suosiolla kokonaan tekemättä, ne kun yleensä tappaa Nallesta sen viimeisenkin innon rippeet. Vähän huomioi

Agilityseura järjesti mahdollisuuden tutustua uuteen lajiin, DOBOon. DOBOssa käytetään "munanmallista" palloa, tasapainotyynyjä ja pieniä puolipalloja. Kurssilla meillä oli käytössä vain kaksi ensin mainittua. Harjoitukset, joita pääsevät tekemään sekä koira etttä ohjaaja, vaikuttavat etenkin syviin lihaksiin, motoriikkaan, vartalon hallintaan ja tasapainoon. Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä . Aloitettiin kurssi sillä, että kurssin vetäjä kertoi vähän omasta taustastaan ja DOBOsta lajina. Sitten saatiin 15 minuuttia aikaa käydä lämmittämässä koirat ja tultiin takaisin halliin. Keskityttiin kurssilla lähinnä koirien tekemiin liikkeisiin, koska kurssiaika oli niin lyhyt ja hallli on sen verran viileä, että ihmiset ovat lähes ulkovaatteet päällä. Aloitettiin lämmittämällä koiria vielä lisää. Koirien piti kiertää kahdeksikkoa jalkojen välistä ja pyöriä paikallaan. Sitten tehtiin vähän venytyksiä; koira jalkojen välissä istumassa ja namin avulla houkutetaan venyttämään k

Tälle syksyä onkin tarjolla rutkasti ulkopuolista agilitykoulutusta. Mahdollisuuksien mukaan ollaan kaikkiin osallistuttu, vaikka eihän tämä ilmaista lystiä oli. Mutta kyllähän sitä hyvästä koulutuksesta mielellään maksaakin. Tänä viikonloppuna Nallelle oli tiedossa Niina-Liina Linnan koulutusta kahdelle päivälle. Ensimmäiselle päivällä oli rakennettu neljä lyhyttä radan pätkää, jotka koostuivat vain hypyistä ja putkista. Nalle ehti tehdä kaksi ensimmäistä ja kolmatta vähän matkaa. Niinu painotti koulutuksessa koiran linjoja ja rytmitystä. Omalla ohjauksella pyritään saamaan koiran linjat mahdollisimman suoriksi. Tähän käytettiin tänään takaaleikkauksia, jotka voivat olla joko linjaavia tai kääntäviä. Ensimmäisellä radalla pyrittiin takaaleikkauksen avulla saamaan koiran linjat hyviksi (linjaava takaaleikkaus). Nallen kanssa ei varmaan kovin montaa takaaleikkausta ole ikinä tehty, kun jotenkin on tuntunut, ettei niitä tarvi tehdä, kun ehdin kuitenkin aina Nallen edelle. Nyt kun se

Nallella piti suunnitelmien mukaan olla tänään vapaapäivä, kun sunnuntaina oli kisat ja eilen ylimääräiset treenit. Olin Hukan kanssa lähdössä, niin Nalle tuli ovelle heiluttamaan häntää, että enkö minäkin pääsisi mukaan. Otin sen sitten matkaan ja ajattelin, että sama kai sen kanssa jotain pientä on tehdä. Nallen ryhmän treeneissä oli luvassa leijeröintiä. Nallen kanssa ei ihan hirveästi sitä olla tehty. Sujuu ihan hyvin puomin tai keppien kohdalla, tavallisilla hypyillä ei varmaan ollakaan tehty. Alkupätkä kepeille asti tehtiin vain kerran, kun siinä ei mitään erikoista ollut. Nallella oli hyvä vauhti päällä ja se oli kuulemma oikein lentänyt A:n harjan yli, kun tuli niin kovalla vauhdilla. Kepitkin meni hyvässä rytmissä, joten ne otettiin vain kerran. 8 putken poispäin käännössä oli alkuun vähän ongelmaa. Käänsin liian löysästi, jolloin käänsin Nallen putken ohi. Muutama tarkentava ohje kouluttajalla (molemmat kädet käyttöön ja käännetään kuin auton rattia), niin Na

Hukan ryhmälle oli luvassa tällainen rata. Alkuradasta oli tarkoitus harjoitella putken "ulkosuuhun" vientiä ja loppuradasta oli sitten kontaktit. Hukan kanssa jätettiin kepit välistä ja päästiin puomille asti. Hukalla on viimeisen kuukauden aikana tapahtunut ihan huikea asennemuutos agilityyn. Aiemmin se on tehnyt vähän puolivillaisesti herkkujen toivossa. Nyt se jotenkin innostunut agilitystä ja sille on tullut hieno asenne tekemiseen. Keskittyminen on aina seuraavassa esteessä, eikä minussa ja Hukka suorastaan tuohtuu, jos en ohjaa sitä kunnolla niin, että se tietää mihin seuraavaksi mennään. Mentiin ensin tuota alkupätkää kepeille asti. Hyvin Hukka irtosi putkeen, eikä välittänyt yhtään minun takaaleikkauksista. Onpa jännä treenata koiran kanssa, kun voi tehdä takaaleikkauksia. Nallen kanssa niitä pitää välttää kuin ruttoa. Kutosputken jälkeen riitti pieni törkkäys seiskalle ja itse sai lähteä liikkumaan kasille. Hukka vaan jäi suorittamaan itse estettä. Lie

Meidän agiseurassa alkoi pyörimään kuukausitreenejä, johon tietenkin Nallen kanssa haettiin ja satuttiin pääsemään. Ennen joulua treenejä on kolmesti (eka kerta jäi muiden kiireiden vuoksi meiltä välistä) ja saa nähdä jatkuuko homma keväällä. Rata näytti tältä, mutta Nallen kanssa mentiin sitä soveltuvin osin, koska halusin treenata irtoamista. Palkka tuli kouluttajalta. Alkuun Nallella oli vähän ongelmia, eikä se ihan ollut kartalla mitä tehdään (lähinnä etsi pudonneita herkkuja kentältä). Mutta kun se sai homman juonesta kiinni, alkoi irtoamaankin ihan hyvin. Vähän kyllä meni puoli teholla, oisko eiliset kisat vielä painanut jaloissa. Palkka aina avustajalta aina, kun koira menee itse jonkun esteen aina, kun ohjaaja tekee virheen Ohjaaja rintamasuunta ja jalat sinne, minne koiran pitää irrota saata koiraa niin pitkälle kuin tarvitsee Ei nyt mitään maata mullistavia ahaa-elämyksiä tällä kertaa koettu. Lähinnä samaa vanhaa hommaa, mitä on jo tehtykin. Joten

Sunnuntaipäivän ratoksi Nallelle oli luvassa agilitykisailua kahden radan verran. Tuomarina toimi meille ihan uusi tuttavuus, Martti Salonen, joka oli oikein mukava ja leppoisa mies. Radat oli sujuvia ja helpohkoja. Eka rata oli ihan hyvä. Toka vika este on vähän tulkinnanvarainen, itse olisin sen kielloksi laittanut ja luulinkin sen olleen, mutta siten kuuluttaja onnitteli nollasta. No jos tuomarin käsi ei nouse, niin mitään ei tapahtunut, eikai sille mitään voi. Ilman virheitä siis selvittiin ja tulokseksi tuli -1,77. Etenemä oli 3,24 m/s, ihan kohtuu tulos ottaen huomioon, että kiristettävää olisi ollut useammassakin kohdassa. Toisella radalla sitten omat pasmat oli tuon nollan takia enemmän tai vähemmän sekaisin. Se kuitenkin oli meidän seuraava elinikäinen tavoite agilityssä ja nyt saavutettu. Ohjasin vahingossa puomin jälkeisen hypyn takaakiertoon, kun se olisi pitänyt mennä suoraan. Olisi sittenkin pitänyt tehdä siihen sokkari. Mutta muuten rata oli parempaa menoa (e

Ilmoitin Nallen ja Hukan jo aiemmin yhteen susitestiin, mutta se jouduttiin perumaan liian vähäisen osallistujamäärän takia. Hetki siitä, huomasin toisen testin kohtuullisen matkan päässä. Sitten sormet ristissä oltiin testipäivään asti, että testi saataisiin järjestettyä. Osallistujat saivat itse valita testataanko koira karhulla vai sudella. Käsittääkseni konekarhuja kiertää Suomea useampi, joten karhulle pääseminen myöhemmin voi olla helpompaa. Sen vuoksi päädyin suteen. Toisaalta olisi voinut testauttaa toisen sudella ja toisen karhulla, mutta ajattelin aikataulullisesti olevan parempi, että molemmat käyvät samalla eläimellä. Karhullakin kyllä käydään, heti kun seuraava mahdollisuus koittaa. Miksipä sitten testauttaa koira, jolla ei ole metsästyskäyttöä? Etenkään, kun ihan ilmaista tämä puuha ei ole. No, ihan silkasta uteliaisuudesta. Kiinnostaa tietää, miten koirat suurpetoihin reagoivat, eihän sitä tiedä, koska sellainen metsässä tulee vastaan (toivottavasti ei kuitenkaa

Nallen ryhmällä oli tällainen rata: Nalle ei tänään ollut ihan niin hyvässä vedossa kuin viime viikolla, vaikka vire säilyikin ihan kohtalaisen hyvin. Tänään keskityttiin lähinnä minun ajoitukseen ja rytmitykseen.Nyt kun Nallella on enemmän vauhtia, pitäisi muistaa juosta itse lujempaa ja aina tilaisuuden tullen liikkua kauemmas. Aiemmin meillä oli vähän ongelmana, että jos ajauduin liian kauas Nallesta, se päätti, että tuo on jo noin kaukana, niin ei sitä kannata ottaa kiinni. Nyt kun motivaatio on hieman parantunut, Nalle juoksee aina minut täysillä kiinni. Tätä pitäisi muistaa radallakin hyödyntää.

Hukan ryhmällä oli vähän muunneltu ykkösluokan hyppyrata: Hukalla oli taas korvat hyvin mukana ja meno alkaa jo ajoittain tuntumaan agilityltä. 16 putken takana oli koiria odottamassa, joten siihen ekaa kertaa mentäessä Hukka vähän meinasi harhautua kavereita katsomaan, mutta muuten pysyi hyvin mukana. Vauhtiahan Hukalla on melkoisesti, vaikkei se vieläkään kaikkea potentiaaliaan käytä. Se myös irtoaa melko hyvin, erityisesti putkiin, joten minulla on täysi työ muistaa liikkua vauhdilla eteenpäin. Varmistelusta pitäisi itse päästä eroon. Pussia ja rengasta ei olla Hukan kanssa hetkeen menty. Pussissa ei ollut mitään ongelmaa, se taitaa olla yksi Hukan lempiesteistä. Renkaasta se sen sijaan tuli ekalla kerralla välistä. Muilla kerroilla meni oikein, joten taisi vain olla unohduksissa esteen oikea suoritus. Mutta treenilistalle menee rengas. Muuten ei suurempia ongelmia ollut, kunhan itse muistin liikkkua. Hukka kuuntelee hyvin ohjausta, joten siinä mielessä sen ohjaam

Nalle ja Hukka pääsivät taas vaiheeksi hierottaviksi. Hieroja kävi meillä kotona. Nallella uumoilin olevan jumitusta ainakin lanneselässä, joka sillä yleensä ensimmäisenä jumiutuu. Muuten sen on ollut melko vauhdikas viime aikoina niin treeneissä kuin kotonakin, etten odottanut mitään isompia vaivoja. Nalle pääsi potilaaksi ensimmäisenä ja helppo potilas taas olikin. Makasi kiltisti paikoillaan ja tarpeen vaatiessa käännettiin vaan jaloista oikeaan asentoon. Nallen levollisesta olotilasta tiesinkin, ettei mitään pahoja jumeja löytynyt. Nalle on melko herkkä kivulle, joten jos kipeää kohtaa hierotaan se yrittää aina kääntyä selälleen tai alkaa mielistellä hierojaa. Lanneselkä oli melko jäykkä, mutta saatiin hieronnalla pehmeäksi ja jumit aukesivat hyvin. Toinen jumikohta löytyi oikeasta lavasta, johon Hukka tarraa aina kiinni halutessaan leikkiä. Täytyy jatkossa kiinnittää Hukan otteisiin huomiota, ettei ole liian raju. Koirien välissä käytiin ulkona katsomassa molempien

Nalle jatkoi treenejä samalla radalla kuin Hukka, mutta sen kanssa päästiin vähän pidemmälle kuin Hukan kanssa. Nallella oli tänään tosi hyvä vauhti päällä ja sillä säilyi sama into koko treenin ajan. Kouluttaja sanoikin, että nyt oli ensimmäinen kerta, kun Nalle treenasi koko sen ajan, mitä sille on varattu. Yleensä ollaan lopetettu ennen ajan täyttymistä. Hyvän vauhdin ansiosta päästiin hiomaan rytmityksiä ja omaa liikkumista. Nyt kun Nalle on nopeampi, pitäisi muistaa aina liikkua alta pois, eikä jäädä odottelemaan, kun ei enää tarvi. Lähetykset onnistui ehkä paremmin kuin aiemmin ja Nalle irtosi aika hyvin.

Tehtiin taas viikonlopun koulutuksessa ollutta rataa. Rata oli kuitenkin minullekin ihan uusi, sillä se oli Timo Liuhdon treenirata. Mentiin radan alkupätkää vähän helpotettuna. Pisimmillään mentiin yhdeksän hypyn pätkä, muita esteitä Hukan pätkällä ei ollutkaan. Hukka oli hyvin kuulolla, vaikka viereiselle radalle oli suora näköyhteys, kun paremmat väliaidat ovat huollossa. Liekö palkkana käytetyllä Dentastixillä ollut vaikutusta asiaan. Palkkaus tehtiin niitä, että kouluttaja heitti aina palkan Hukan linjalle. Näin saataisiin se irti minusta ja irtoamaan esteille paremmin. Täytyy ensi kerralla kokeilla agimunaa Hukan kanssa, nyt unohdin ottaa sen mukaan. Lopuksi harjoiteltiin vielä keinua. Hukka on kerran päässyt sitä säikähtämään, joten ollaan edetty aika varovasti. Ennen omaa vuoroa kävin toisella radalla kokeilemassa ja Hukka käveli pari kertaa reippaasti keinun puoli väliin, josta nostin sen alas. Kouluttajan kanssa tehtiin niin, että kouluttaja piti keinua alhaalla ja H

Tällä kertaa treenit alkoi makeissa merkeissä, kun olin leiponut treenikavereille muffinsseja Nallen TK1:n kunniaksi. Lisäksi yksi treenikavereista sai ykkösen avosta ja hän oli tuonut glögiä ja suklaata. Nalle Ekalla kierroksella otettiin kaukokäskyjä. Nalle oli jo halliin tultaessa ihan hepulissa ja hyppi ja pomppi riemuissaan ennen kuin alettiin hommiin. Nallen ongelma kaukoissa on se, että pelkään asennon vaihtojen hidastuvan, minkä vuoksi en ole oikein uskaltanut viedä liikettä eteenpäin. Nyt tehtiin takapalkalla niin, että treenikaveri antoi kädestä aina herkun. Aiemmin olen namialustalla tehnyt samaa, mutta se ei ole ihan noin hyvin toiminut. Ehkä tuossa auttaa ihmisen tuoma sosiaalinen palkka, mistä Nalle myös varmasti tykkää. Tehtiin ihan yhtä vaihtoa kerralla ja palkka. Vaihdot tehtiin sekä istu-maahan että maahan-istu. Molemmat toimivat hyvin. Pelkäämästäni laamailusta ei ollut tietoa, ennemmin Nalle meinasi pompata ylös vähän liiankin innokkaasti. Toisella kier

Eilisen tokokokeen vuoksi ei päästy Nallen kanssa osallistumaan kuin toisena päivänä Liuhtojen koulutukseen. Hallilla oli siis sekä Timo että Tuulia ja he kouluttivat samaan aikaan vierekkäisillä radoilla. Me Nallen kanssa päästiin Tuulian oppiin. Rata saatiin nähtäville jo etukäteen, joten oli helppo itse katsoa alkuun radalla, että miten se menee. Katsottiin rata melko tarkkaan yhdessä läpi ja Tuulia perusteli hyvin jokaiseen kohtaan sopivan ohjaustekniikan. Jokaiselle oli noin kaksi kymmenen minuutin pätkää. Ekalla pätkällä Nalle oli tosi vauhdikas, toisella pätkällä vauhti jo vähän hyytyi, muttei mahdottomasti. Kaksi uutta ohjaustekniikkaa opin; flipin ja tuplasylkkärin. Flip oli tavallaan valssi ja sokkari peräkkäin. Tuplasylkkäri taas erikoinen ranteen heilautusliike, joka rataantutustumisessa näytti hirveän hankalalta, mutta radalla onnistui yllättävän hyvin. Ja jännä oli myös nähdä, miten Nalle osasi irrota esteille. Mulla kun on paha tapa käydä sitä aina saattelemassa jok

Oman seuran kokeessa oli paikkoja jäljellä, joten lähdettiin Nallen kanssa kannatuksen vuoksi kokeilemaan. Tällä tuomarilla käytiin jo kesällä ja vaikutti silloin jo aika tiukalle, joten odotukset eivät kovin korkealla olleet. Aamulla ehdin syödä hyvin aamupalan ennen kuin jännitys nousi. Sen jälkeen yritin vaan hokea itselle, että kun koe on tutussa hallissa, se ei ole Nallelle normitreenejä kummempi tilanne, kunhan en itse sössi kaikkea omalla jännityksellä. Koiria alokasluokassa oli yhteensä 12 ja paikkamakuu tehtiin kolmessa erässä. Juoksutarkastus tehtiin kaikille heti alussa ennen kehäänmenoa. Luoksepäästävyys 10 Nalle nousi seisomaan ja astui vähän tuomaria vasten häntä heiluen. Tästä ei pistemenetystä. Paikkamakuu 9 Tätä jännitin eniten, koska Nalle on viime aikoina haistellut hallissa lattiaa. Me oltiin reunimmaisina melko lähellä seinää, vieressä oli isokokoinen koira, jota Nalle säikähti kehään tultaessa. Nalle ei uskaltanutkaan paljon sivuilleen vilkuilla, vaan