Siirry pääsisältöön

Mölliagility

Hukan ryhmälle oli luvassa tällainen rata.


Alkuradasta oli tarkoitus harjoitella putken "ulkosuuhun" vientiä ja loppuradasta oli sitten kontaktit. Hukan kanssa jätettiin kepit välistä ja päästiin puomille asti.

Hukalla on viimeisen kuukauden aikana tapahtunut ihan huikea asennemuutos agilityyn. Aiemmin se on tehnyt vähän puolivillaisesti herkkujen toivossa. Nyt se jotenkin innostunut agilitystä ja sille on tullut hieno asenne tekemiseen. Keskittyminen on aina seuraavassa esteessä, eikä minussa ja Hukka suorastaan tuohtuu, jos en ohjaa sitä kunnolla niin, että se tietää mihin seuraavaksi mennään.

Mentiin ensin tuota alkupätkää kepeille asti. Hyvin Hukka irtosi putkeen, eikä välittänyt yhtään minun takaaleikkauksista. Onpa jännä treenata koiran kanssa, kun voi tehdä takaaleikkauksia. Nallen kanssa niitä pitää välttää kuin ruttoa. Kutosputken jälkeen riitti pieni törkkäys seiskalle ja itse sai lähteä liikkumaan kasille. Hukka vaan jäi suorittamaan itse estettä. Lieköhän Nallekaan noin hienosti tehnyt...

Kepit jätettiin välistä ja jatkettiin 10:stä eteenpäin. Puomille sitten tuli stoppi, kun Hukka luuli sitä keinuksi. Mentiin sitten kerran askel kerrallaan kouluttajan tuuppiessa takapuolesta ja minun syöttäessä herkkuja. Toinen kerta meni varovasti ilman apuja. Kolmannella kerralla sitten jo mentiin laukalla. Joka kerta hienot 2o2o-pysähdykset vaikka minun liike jatkui. Eipä me puomiakaan hetkeen olla mentykään, mutta lisää treeniä tarvitaan. Lopetettiin sitten onnistuneeseen puomin suoritukseen.

Hukan kanssa pitäisi oppia vielä
  • liikkumaan nopeammin. Nallen kanssa kun on tottunut, että sitä pitää enemmän tai vähemmän odotella. No Hukkaa ei tarvi. Se on nyt jo aika nopea ja nopeus tulee vaan kasvamaan, kun Hukka saa itsevarmuutta ja minä opin luottamaan siihen.
  • luottamaan koiraan. Se tekee niinkuin käsken ja irtoaakin ihan kohtalaisesti. Joten pitäisi unohtaa kaikki varmistelu ja luottaa vaan koiraan.
Onneksi meidän kouluttaja on kouluttanut myös minua ja Nallea, joten huomauttaa kyllä heti, jos meinaan vahingossa alkaa opettamaan Hukkaa samanlaiseksi kuin Nallea.

Mutta hienot treenit oli taas. Tästä se treeni into taas kasvaa.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p
Jatka lukemista »

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin
Jatka lukemista »

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln
Lähetä kommentti
Jatka lukemista »

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem
Lähetä kommentti
Jatka lukemista »

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt
Jatka lukemista »