Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Hierontaa

Koirien oli taas aika päästä hierottavaksi. Tällä kertaa potilaita oli kolme, kun veli-Nalle pääsi ensimmäistä kertaa elämässään hierojan käsittelyyn. Meidän Nalle oli vuorossa ensimmäisenä. Se oli ihan mielissään hierojan tulosta, joten ilmeisesti hieronta on Nallenkin mielestä mukavaaa. Hienosti Nalle taas antoi hieroja, vaikka aluksi yritti, että onkohan nyt ihan pakko. Kun pienet jumit saatiin auki, niin Nalle tyytyväisenä nautiskeli käsittelystä. Tällä kertaa pientä jumia oli selässä ja takajaloissa, samoissa kohdin kuin ennenkin. Nyt ne eivät olleet kovin pahoja ja saatiin hieronnalla avattua. Uutena jumipaikkona oli toinen lapa, jossa oli pientä kireyttä ilmeisesti Nallen ja Hukan paineista. Hukka kun siitä kohti aina repii karvoja. Hukka oli seuraavana. Hukalla meinasi aluksi mennä vähän häsellykseksi, mutta yllättävän nopeasti se rauhoittui ja lopulta nukahti niin, että se piti hieronnan päätteeksi herättää. Hukalla lihakset olivat kuin pullataikinaa eikä jumeja juurika

Hyvää Joulua!

Peltoriekkujaiset

Käytiin katsomassa taas veli-Nallea ja vietiin koirat pellolle juoksemaan. Veli-Nalle oli taas iloinen saadessaan kavereita. Trio Dagolas. Naurava Nalle. Hukan jättiloikka. Torikokous, jossa mietitään millekä sitä seuraavaksi aletaan. No juoksemaan tietenkin. Ja sitten vähän kuritetaan Hukkaa. Niin, että se uskoo varmasti. Tuommoinen kuritus vetää Hukan ihan vakavaksi. Sitten taas jatketaan. Sisarusrakkautta Nalle&Nalle- tyyliin. Kaikilta 360 asteen pyörähdys oikealle. Hukka täytti jo 9 kuukautta.

Lenkillä

Näyttelyreissun jälkeen ehdittiin vielä valoisan aikaan lenkille. Tässä muutama kuva siltä reissulta.

Itsenäisyyspäivän näyttely

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajeltiin Valkeakoskelle SS-tallille näyttelyihin. Hukka oli menossa kehään ja Nalle oli mukana henkisenä tukena. Näyttelyt järjestettiin maneesissa ja lämpötilakaan ei onneksi pudonnut luvattuun kahteenkymmeneen miinusasteeseen. Lapinkoirapennut alkoivat heti kymmeneltä. Hukan luokassa oli yhteensä seitsemän koiraa. Kehä oli noin monelle koiralle melko ahdas, eikä siinä oikein pystynyt kunnolla juoksuttamaan, kun edellä menevät kävelivät. Se olikin harmi, koska yksilöarvostelussa tuomarina toiminut Jukka Kuusisto katsoi vain ees-taas-liikkeet.  Hukka oli joukon keskivaiheilla ja muiden piti odotella kehässsä rivissä kun yhtä arvosteltiin. Yksilöarvostelu meni ihan hyvin, vaikka tuomari kumartelikin melko uhkaavasti koirien päälle. Hukka semmoinen ei onneksi hätkäyttänyt. Hukan sijoitus oli lopulta PEK4 ja arvostelu tällainen: "Hyvät mittasuhteet. Oikeanmuotoinen pää. Hyvät korvat. Vielä pehmeä selkä. Hieman luisu lantio ja koira seisoo mie

Seinäjoen agilitykilpailut

Niin koitti sekin päivä, kun meidän oli Nallen kanssa määrä korkata agilityn kolmosluokka. Ilmoitin Nallen vain kahdelle radalle. B-rata B-rata oli hyppyrata, jonka tuomaroi Eeva-Liisa Pohjanen. Rataantutustumisessa rata ei nyt kauhean vaikealta vaikuttanut, joten luottavaisin mielin lähdettiin radalle. Alkuradasta oli itsellä vähän jännityksen tuomaa alkukankeutta, mutta kun vauhtiin päästiin, niin hienosti meni loppurata. Ratavirheittä selvittiin, mutta yliaikaa 9,1 sekunttia, mutta kaiken kaikkiaan hieno ensimmäinen rata kolmosluokassa. C-rata Toinen rata oli agilityrata, jonka tuomaroi Minna Räsänen. Tämä olikin vähän vaikeampi rata, mutta ei mikään mahdoton kuitenkaan. Ratavirheitä kertyi 10, ensimmäinen, kun kepeille vienti ei onnistunut Nallen tuijotellessa ratahenkilöä ja toinen, kun itse olin suoran putken jälkeen myöhässä. Aikavirhettä kertyi vajaa parikymmentä sekunttia.

Voihan Vilijo

Nalle ja Hukka saivat taas viikonloppuvieraita, kun Muru ja Vilijo tulivat Oulusta käymään. Eipä ollut turha reissu ollenkaan, koska Muru nousi lauantaina agilityssä kolmosluokkaan. Ennen agikisoihin lähtöä käytiin juoksuttamassa nuoriso-osastoa koirapuistossa. Vilijo on Hukkaa muutaman kuukauden nuorempi. Herkkuja etsimässä. Hukka. Vilijo. Ihmeen sievästi Hukka osasi pienemmän kaverin kanssa leikkiä, vaikkei se montaa kertaa näin pienten koirien kanssa olekaan ollut tekemisissä. Kokoero on huomattava. Hukka vajaa 9 kk. Sitten leikitään. Keppi. Kepin perässä Vilijo innostui juoksemaan. Ja Hukka oli mielissään, kun sai juosta karkuun.

Tavoitteellinen toko

Nallen kanssa otettiin ensin häiriöliikkuroituna seisomista. Tehtiin samaa mitä ennenkin eli liikkuri sanoi käskyn neljästi ja vasta neljännellä kerralla annoin Nallelle käskyn. Pientä himmailua tuli edelleen liikkurin sanoessa käsky, mutta selvää parannusta kuitenkin tässäkin asiassa tapahtunut. Tehtiin välillä myös pelkkää suoraa seuraamista ja muutamia toistoja pelkkää seisomista. Nallella oli tänään hyvä vire päällä ja meidän pari kehuikin kovasti Nallen kontaktia ja seuraamista. Toisella kierroksella tehtiin pelkkää seuraamista ja takapään käyttöä käännöksissä. Muutama viikko on nyt Nallen kanssa tehostetusti treenattua takapään käyttöä ja se alkaa selvästi näkyä. Paikallaan kun käännyn vähän vasemmalle, Nallen ei enää tarvi kuin kääntää takapuolensa takaisin perusasaentoon, kun aiemmin sen täytyi ottaa koko perusasento uusiksi. Mukava kyllä taas treenata Nallen kanssa, kun valeraskaus näyttäisi menneen ohitse. Oli huima ero innokkuudessa viime viikkoon verrattuna. Onneks

Sterilointi

Nallen sterilointi on ollut jo pitkään pohdinnassa ja kun keväällä varmistui, että Nalle saa kaverikseen uroskoiran, oli aika ryhtyä mietinnöistä tekoihin. Alunpitäen Nalle piti steriloida jo kesällä, mutta meillä oli silloin niin hyvät kouluttajat sekä agilityssä että tokossa, etten malttanut pitää treenitaukoa. Niinpä leikkaus siirtyi seuraavan juoksun ja sitä seuranneen valeraskauden yli. Miksi Nalle sitten alun alkaen piti steriloida? Suurin syy on varmaan se, että minulla itselläni ei ole mitään mielenkiintoja pennuttamiseen tai lapinkoirien kasvattamiseen. Enkä minä kyllä antaisi Nallea kenellekään muullekaan pennutettavaksi. Toiseksi, vaikka Nalle maailman paras koira onkin, en näe, että sillä niin suurta panosta olisi lapinkoirille annettavana, että sen käyttämättö jättö olisi mikään kovin suuri menetys lapinkoirakannalle. Terveyden puolelta heikkoutena on C-lonkat, joita en halua pennutuksella enempää rasittaa. Suvullisesti Nalle on hyvin yleistä sukulinjaa sekä isänsä e

Lapuan mätsäreissä

Itsenäisyyspäivän ryhmistä silmälläpitäen lähdettiin Hukan kanssa Lapualle mätsäreihin. Ensin käytiin vähän kävelemässä, sitten otettiin pihalla vähän tokoa ja sitten vasta mentiin sisälle. Sisäänkulku halliin oli erittäin ahdas, mutta sisälle kuitenkin päästiin. Hukka oli ihan oma itsensä hallissa eli rennosti istuskeli ja makaili, eikä muista koirista kauheasti välittänyt. Yhden nuoren mäyräkoiraneidin kanssa Hukka pääsi painimaan. Neiti olikin vähän ärhäkkä, joten muutaman tassulla läpsäisyn jälkeen Hukka näki parhaaksi antautua ja kävi mäyräkoiran eteen selälleen. Ennen kehää käytiin ottamassa tuntumaa keinonurmeen ja samaana aikaan harjoittelemassa oli kultainennoutuja. Sen omistaja kysyi, että juostaisiinko peräkanaa. Mentiin molemmat vuorollaan edessä ja takana. Hyvä sattuma olikin, että kehässä tämä kultainennoutaja oli sitten meidän parina. Vähän Hukalla meinasi nenä mennä maahan, mutta hyvin sain sen juoksemaan. Seisominen onnistuu siltä jo hyvin, eikä siinä nytkään

Tavoitteellinen toko

Aloitettiin tällä kertaa paikkamakuulla. Nurmikko oli märkä, joten Nallea ällötti suunnattomasti mennä siihen makaamaan. Pysyin aika lähellä ja kävin välillä palkkaamassa. Hyvin Nalle makasi. Parin minuutin kohdalla kävin ottamassa sen pois rivistä. Tällä kertaa koirakoita oli niin vähän paikalla, että treenattiin kaikki kerralla. Nallen kanssa otettiin seuraamista ja käännöksiä. Takapään käyttöä on nyt treenattua ja sen alkaa huomaamaan. Perusasenossa kun kääntyy paikallaan vasemmalle, Nalle korjaa pelkällä takapään heilautuksella, kun aiemmin se joutui ottamaan peruskokonaan uudelleen. Valeraskaudesta johtuen Nalle ei ollut ihan skarpimmalla tuulella, joten se joutui(/pääsi) autoon odottamaan, kun Hukka vuorostaan tuli treenikentälle. Hukan kanssa otettiin perusasentoja ja seuraamista. Seuraamisessa tehdään jo loivi kaarroksia ja Hukka pitää hyvin oikean seuraamispaikan.

Tavoitteellinen toko

Nallella on valeraskaus pahimmillaan, joten kauheasti ei treenattu, kun sen huumorintaju ei ole parhaimmillaan. Otettiin pelkästään hyppyä. Ensin otin namikipon kanssa ja siitä Nalle innostui niin kovasti, että namikipolle tarvittiin vahti. Muutaman kerran sitten vielä ilman namikippoa niin, että kävin palkkaamassa seisomisesta. Onnistuneen toiston jälkeen sitten jo lopetettiin.

Tavoitteellinen toko

Tällä kertaa oli niin vähän väkeä paikalla, että treenattiin kaikki kerralla. Nallen kanssa otin seuraamista ja käännöksiä. Lisäksi vielä seisomista ja maahanmenoa liikkestä. Seuraaminen sujuu hienosti, kunhan Nalle vaan on tarpean innokkaassa mielentilassa. Seisomista ja maahanmenoa sekoittelin, jotta Nalle alkaisi kuuntelemaan käskyä paremmin. Hyviä toistoja saatiin.

Tavoitteellinen toko

Jatkettiin Nallen kanssa samoja liikkeestä seisomisharjoituksia kuin viime viikolla. Tällä kertaa oltiin pareittain. Käskin parini käskyttää välillä kolme ja välillä neljä kertaa, ennen kuin annoin Nallelle käskyn. Nyt alkoi sitten ilmetä semmoista, että Nalle otti muutaman askeleen käskyn jälkeen. Lopuksi saatiin kuitenkin hyvä kokeenomainen suoritus. Pitää kotosalla taas välillä vahvistaa tuota seisomiskäskyä. Tässä välissä otettiin paikkamakuu. Luoksepäästävyys meni hyvin. Nalle vaan vilkaisi minua, eikä liikahtanut, vaikka hampaatkin katsottiin. Paikkamakuu kesti kolme minuuttia ja Nalle oli koko ajan rennosti ja varmasti paikallaan. Muutaman kerran vilkaisi sivulle, mutta muuten tönötti hyväryhtisenä minua katsoen. Toisella kierroksella otettiin luoksetuloja. Nallen piti ensin kyllä tarkistaa parini herkut, että kannattaako sitä minun luokse tulla ollenkaan. Muutaman otin niin, että leikitin Nallea hanskalla ja viimeistä ennen härnäsin sitä nakilla. Kyllä tuolla nakilla v

Hukka lammaspaimena

Pohjoisen vieraat, Mimmi ja Saffi, halusivat samalla reissulla käydä paimentamassa lampaita. Hukka lähti sitten vähän niinkuin seuraneidiksi, kun Nallea en viitsinyt ottaa (se on osoittautunut liian kiihkeäksi lampaille, enkä halua tätä kiihkoa kuitenkaan opettaa pois, jos joskus tuleekin tilaisuus käydä kokeilemassa poropaimennusta). Hukan suhteen ei ollut suuria odotuksia, koska ajattelin, että ei se nyt Nallea parempi ainakaan voi olla. Ensin aitauksessa kävi Saffi, mutta lampaat eivät oikein lähteneet liikkumaan, joten otettiin Hukka vuoroon. Ensin Hukka ei edes hoksannut, että aitauksessa oli muitakin. Se vaan haisteli innoissaan uusia hajuja. Lampaat sitten tulivat lähemmäksi Hukkaa katsomaan, jolloin Hukkakin ne havaitsi. Se innostui heti niistä ja pyrki niiden perään haukku raikaen. Hetken aikaa kuljettiin lampaiden perässä niitä liikutellen niin, että Hukka oli narussa. Sitten otin paimensauvan ja Hukka päästettiin irti. Alkuun Hukka muutaman kerran hajotti lauman, mutta

Koirapuistoilua

Näyttelyiden jälkeen lähdettiin karistamaan näyttelypölyt läheiseen koirapuistoon. Ensin vaan haettiin Saffi ja Nalle mukaan. Hukalla oli vauhtia, kun se oli joutunut käyttäytymään monta tuntia kiltisti. Välke joutui aluksi alakynteen. Nalle pomona paikalla. Nallekin intoutui Hukan kanssa leikkimään. Kimppuun. Välillä Hukka on niskan päällä... ... mutta sitten Nalle päättää, ettei pennut hypi silmille. Ja Hukalle ei ole vastaan sanomista. Hukka ja Välke. Nalle. Korkeilla raajoilla pääsee lujempaa. Välkekin oli kasvanut hurjasti. Se oli jo Nallea korkeampi. Kurinpalautusta Hukalle. Saffi tyytyi katselemaan muiden touhuja vähän etäämmältä. Leikkisitkö mun kaa? Jonkun sortin koiratanssia. Herrasmies Hukka tanssittaa myös Välkettä. Mimmikin haluaisi mukaan.