Vuorelan Lotta piti meidän agilityseuralle luennon viretilan hallinnasta ja motivoinnista samalla kun oli kouluttamassa agilityä. Tässä taas omat muistiinpanot aiheesta.
Viretila
Agilityssä yleensä hankitaan korkeavireinen koira ja haetaan väärällä tavalla virettä. Korkea vire alkaa pihalla ja loppuu kotona, kun koiran pitäisi olla siinä mielentilassa vain sen aikaa, kun treenaa. Tämä on koiran hyvinvointikysymys. Koiralla ei välttämättä ole luontaista kykyä rauhoittua, jolloin se vetää muutenkin överiksi ja sitten virettä vielä agilityssä nostetaan. Ihmisen pitää ensin itse rentoutua, mikä vaikuttaa positiivisesti myös koiraan. Jos koira ei syö nameja korkeassa vireessä, se pitää opettaa. Kun koira on överinä, sen kouluttaminen on vaikeaa.
Nuorelle koiralle uusia asioita ei tarvitse opettaa överissä mielentilassa. Peruasiat voi opettaa rauhallisessa mielentilassa ja kun se osaa asian, viimeistellä ja hienosäätää korkeammassa mielentilassa. Agility ei ole kiihdyttävä laji alusta loppuun. Jos näin on, koira on ylivirittynyt. Ylivireestä voi seurta monenlaisia ongelmia, kuten starttiongelma (riittää, jos koira saa kisoissa varastaa viisi kertaa, se oppii, että kisoissa saa varastaa ja treeneissä ei), kontaktiongelma tai keppiongelma.
Tietyssä iässä koiralle voi olla vaikea nostaa virettä, esimerkiksi jos häiriötä on paljon. Tällöin kannattaa tehdä helppoja treenejä lyhyissä pätkissä erilaisissa häiriöissä. Odotetaan pientä hetkeä, jolloin vire nousee ja lopetetaan treeni siihen. Palkan pitää olla sellainen, mitä koira arvostaa (kunnolliset namit, ei kuivanappuloita). Lelua käyttäessä pitää löytää tapa, josta koira palkkautuu.
Rauhoittuminen
Rauhoittuminen täytyy rakentaa, erityisesti kiihkeille koirille. Treeneissä ohjaaja seistessä tylsistyneen näköisenä, koira käy jalkoihin maate esimerkiksi maton päälle. Pennun kanssa tätä treenataan, kun se on väsynyt tai juuri syönyt, vaikka telkkaria katsoessa. Tämä ei ole temppu, vaan siinä vaan ollaan.
Mielentilan rakentamiseen vilkkaalla koiralla auttaa, että ohjaaja on treneeissä koko ajan läsnä, eikä jätä koiraa koskaan yksin.
Kiihkeälle koiralle muokataan viretilaa palkalla. Koira opetaan syömään myös korkeassa vireessä. Jos koira ei leiki silloin, kun on namejakin tarjolla, opetetaan se leikkimään vaikka on nameja. Eli ensin leikitään ja siitä saa namin palkaksi.
Irtoaminen ja kauko-ohjaus
Agilityssä estefocus on tärkeää. Jos se ei ole riitävän vahva, koira ei voi irrota. Toisaalta estefocus voi myös olla liian vahva. Koirat tottuvat tietynlaiseen ohjaustyyliin ja se on niiden mukavuusaluetta. Estefocusta vahvistetaan pennuille ja nuorille koirille helpoilla harjoituksilla ja opettamalla ohjaajan varpaiden ja rintamasuunnan lukemista. Liikeärsyke lisätään harjoituksiin.
Jos koira ei irtoa, eikä sen katse pysy esteissä, ei auteta liikkeellä, jos koira jää pyörimään paikoilleen. Lisätään estefocus treeniä. Ohjaaja seisoo esteen vieressä ja katsoo estettä. Koiran pitää katsoa myö ja kun koira katsoo, saa palkan.
Irtoamisessa ohjaajan katse on tärkeä. Katostaan sinne, minne halutaan koiran menevän, ei koiraa. Ohjatessa kädet on alhaalla, kun ohjataan lähellä olevaa koira ja kun koiran halutaan irtoavan kädet on ylhäällä.
Tietyssä iässä koiralle voi olla vaikea nostaa virettä, esimerkiksi jos häiriötä on paljon. Tällöin kannattaa tehdä helppoja treenejä lyhyissä pätkissä erilaisissa häiriöissä. Odotetaan pientä hetkeä, jolloin vire nousee ja lopetetaan treeni siihen. Palkan pitää olla sellainen, mitä koira arvostaa (kunnolliset namit, ei kuivanappuloita). Lelua käyttäessä pitää löytää tapa, josta koira palkkautuu.
Rauhoittuminen
Rauhoittuminen täytyy rakentaa, erityisesti kiihkeille koirille. Treeneissä ohjaaja seistessä tylsistyneen näköisenä, koira käy jalkoihin maate esimerkiksi maton päälle. Pennun kanssa tätä treenataan, kun se on väsynyt tai juuri syönyt, vaikka telkkaria katsoessa. Tämä ei ole temppu, vaan siinä vaan ollaan.
Mielentilan rakentamiseen vilkkaalla koiralla auttaa, että ohjaaja on treneeissä koko ajan läsnä, eikä jätä koiraa koskaan yksin.
Kiihkeälle koiralle muokataan viretilaa palkalla. Koira opetaan syömään myös korkeassa vireessä. Jos koira ei leiki silloin, kun on namejakin tarjolla, opetetaan se leikkimään vaikka on nameja. Eli ensin leikitään ja siitä saa namin palkaksi.
Irtoaminen ja kauko-ohjaus
Agilityssä estefocus on tärkeää. Jos se ei ole riitävän vahva, koira ei voi irrota. Toisaalta estefocus voi myös olla liian vahva. Koirat tottuvat tietynlaiseen ohjaustyyliin ja se on niiden mukavuusaluetta. Estefocusta vahvistetaan pennuille ja nuorille koirille helpoilla harjoituksilla ja opettamalla ohjaajan varpaiden ja rintamasuunnan lukemista. Liikeärsyke lisätään harjoituksiin.
Jos koira ei irtoa, eikä sen katse pysy esteissä, ei auteta liikkeellä, jos koira jää pyörimään paikoilleen. Lisätään estefocus treeniä. Ohjaaja seisoo esteen vieressä ja katsoo estettä. Koiran pitää katsoa myö ja kun koira katsoo, saa palkan.
Irtoamisessa ohjaajan katse on tärkeä. Katostaan sinne, minne halutaan koiran menevän, ei koiraa. Ohjatessa kädet on alhaalla, kun ohjataan lähellä olevaa koira ja kun koiran halutaan irtoavan kädet on ylhäällä.