Siirry pääsisältöön

Kehonhallintaa koiralle- kurssi

Aloitettiin Nallen kanssa tänään viiden kerran "Kehonhallintaa koiralle"- kurssi. Kurssin järjestää Hevos- ja koirahieroja Miia Manner eli sama taho, missä muinoin käytiin päivän mittainen dobo-kurssi. Kehonhallinta kurssin tarkoituksena on vahvistaa koiran syvää lihaksistoa ja tasapainoa. Tähän käytetään apuna dobo-palloja, tasapainotyynyjä ja puolipalloja. Kurssin kerrotaan soveltuvan niin nuorille koirille tukemaan agilityuran aloittamista, aktiivisesti treenaaville koirille pitämään lihaksiston kunnossa ja vanhoille koriille jumpaksi.

Kurssi järjestettiin yksityisen koirakoulun pienehkössä, mutta lämpimässä hallissa. Kurssilaisia ensimmäisellä kerralla oli paikalla neljä, joten jokainen sai hyvin tilaa itselleen. Nalle oli alkuun vähän liiankin innoissaan, kun huomasi kaikki dobo-pallot ympärillä. Ei meinannut malttaa maata paikallaan sen aikaa, kun kouluttaja kertoi mitä me tällä kertaa ollaan tekemässä.

Aloitettiin harjoittelu tasapainotyynyillä. Kurssilla on käytössä ihan koirille tarkoitetut tyynyt, mutta kouluttajan mukaan saman asian ajaa täysin marketeissa myytävät ihmisten tasapainotyynyt. Alkuun harjoiteltiin sitä, että koira laittaa etutassut tyynylle. Nallelle tämä oli ihan tuttu juttu ja tassujen laitto tyynylle tuli ajoittain vähän liiankin vauhdikkaasti, suuren pompun kautta. Kun seisominen etutassut tyynyllä luonnistui koiralta, oli tarkoitus oman liikkeen avulla vähän huojuttaa koiran tasapainoa. Nallelle on rally-tokosta tuttua, että minä liikun sen ympärillä ja sen tulee olla paikallaan, joten sen tasapaino ei tässä järkkynyt.

Kun etutassuja oltiin harjoiteltu hetken aikaa, vaihdettiin takajalkoihin eli koiran oli tarkoitus seistä takajalat tyynyllä. Tässä onkin ollut ongelmia, kun Nallen takapään käyttö ei ole ollut sillä tasolla, että se olisi hoksannut takajalat tyynylle laittaa. Saatiinkin hyvä vinkki, miten tämä onnistuu. Seistään itse jalat molemmin puolin tyynyä ja pyydetään koira tulemaan jalkojen välistä. Sitten se vaan pysäytetään oikeaan kohtaan, jotta takajalat jäävät tyynylle. Tässä asennossa tehtiin istu-seiso- vaihtoja. Nallekin hoksasi nopeasti, kun sille oikein osasin kertoa, mitä siltä haluttiin.

Tämän jälkeen vaihdettiinkin sitten doboihin. Nalle sai ensiksi saman kokoisen pallon, mikä meiltä kotoa löytyy eli 55 senttisen. Pallo tuettin seinää vasten. Ne, joille dobo ei ollut tuttu, harjoittelivat vaan pallon päälle seisomista. Nallen kanssa alettiin ottamaan istu-seiso-maahan vaihtoja eri järjestyksessä. Välillä koirat otettiin pois pallon päältä huilaamaan ja se taisi olla Nallelle tunnin vaikein asia. Niin mielellään olisi tasapainoillut koko ajan pallon päällä. Asennon vaihtojen jälkeen käskettiin koiria pyörimään itsensä ympäri pallon päällä. Nallelta sujui molempiin suuntiin.

55 senttisen pallon päällä doboilu näytti Nallelle olevan niin helppoa, että kouluttaja toi meille 45 senttisen pallon. Tässä oli huima ero. Pienemmän pallon päällä tasapaino heilui herkemmin ja Nalle joutui oikeasti tekemään töitä tasapainon ylläpitoon. Hetken päästä se kävikin mielellään pallon päälle makaaman (huilaamaan), mitä isomman pallon kanssa ei tehnyt. Pienemmän pallon päällä onnistui kyllä kaikki harjoitukset eli asennon vaihdot ja itsensä ympäri pyörimiset.

Tämän jälkeen jätettiin pallot rauhaan ja siirryttiin takaisin tasapainotyynyille. Nyt tehtiin itsensä ympäri pyörimistä molempiin suuntiin niin, että vuorotellen koiralla oli joko etutassut tai takatassut tyynyllä. Ollaan aika paljon harjoiteltu Nallen kanssa oikealla puolen käännöksiä ja huomasi kyllä huiman eron takapään käyttöön tässä tyynylläkin. Hetkeen kun ei olla näitä tyynyn kanssa harjoiteltu. Nalle osasi myös pyöriä takajalkojensa ympäri, kun vähän piti toisella kädellä takapuolesta kiinni, ettei jalat putoa tyynyltä.

Lopuksi vielä vähän venyteltiin koiria. Ensin laitettiin koira istumaan ohjaajan eteen selkä ohjaajan päin ja herkulla venytettiin kaulaa ylöspäin ja alaspäin. Sitten koirat laitettiin kiertämään kahdeksikkoa ohjaajan jalkojen välistä. Lopuksi vielä venytettiin kyljet niin, että koira seisoi poikittain ohjaajan edessä. Herkkua vietiin vuoroin takapuolta ja takatassua kohden. Tämä tehtiin molempiin suuntiin.

Sitten vielä jäähdyttelyt Hukan ja Räivän kanssa ja kotiin odottamaan ensi viikon treenejä.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt