Siirry pääsisältöön

Liikettä niveliin

Evidensia eläinlääkäriasema ketju järjesti ympäri Suomea asiantuntijaluentoja, joissa aiheena oli nivelten toimnta. Seinäjoella tilaisuudessa oli puhumassa eläinlääkäri Maria Hautala.


Kivun tunnistaminen 

Koira on laumaeläin, joka pyrkii peittämään kipunsa. Kivun tunnistaminen on hoidon ensimmäinen askel. Oireita voi olla vaikea havaita, jos ne ilmenevät vähitellen ja kroonistuvat, jolloin omistajan silmä tottuu. Koirilla ja kissoilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin kivun aiheuttaja. 

Kivuliaan koiran oireet voivat olla moninaisia, kuten ontumista, haluttomuutta hypätä, lähteä lenkille tai kulkea portaissa, peitsaamista, toispuolista liikkumista, istuminen tai makaaminen kesken lenkin, ylös nousemisen tai maahanmenon hankaloituminen, liikkuminen jäykästi, raajojen lepuuttelu seistessä. Kipu voi aiheuttaa muutoksia myös käyttäytymisessä. Kipu voi vaikuttaa koiran liikkumiseen, esimerkiksi peitsaaminen voi helpottaa kipua. Peitsaaminen ei kuitenkaan aina ole merkki kivusta, vaan voi johtua esimerkiksi siitä, että omistaja kävelee liian hitaasti. 


Ontumatutkimus

Kasvavalla koiralla ontumiset kannattaa tutkia välittömästi. Esitiedot ovat tärkeitä eläinlääkärille ja esimerkiksi kotona otetut videot erittäin hyviä. Ontunmatutkimus seurataan liikkeitä ja tunnustellaan koiraa. 

Röntgenkuvauksella saadaan kaksiulotteinen kuva koiran luustosta, CT-kuvalla kolmiulotteinen. Muita tutkimusmenetelmiä ovat ultraääni, niveltähystys ja magneettikuvaus, jota käytetään erityisesti selän kuvantamiseen. Lisäksi voidaan ottaa verinäyte tulehdusarvojen ja taustasairuksien selvittämiseksi ja nivelnestenäyte, jolla tutkitaan nivelten tilaa niiden sisältä. Autoimmuunisairauksissa nivelnesteen koostumus voi muuttua.


Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Perimä on suurin yksittäinen tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin vaikuttava tekijä. Suurin osa näistä sairauksista ja vammoista liittyvät nivelten rakenteeseen ja kasvuongelmiin. Perintötekijöihin vaikutetaan jalostuksella. Viralliset kuvaukset ja tarkastukset ovat tärkeitä. 

Isompi kokoisilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla on suurempi taipumus kasvuhäiriöihin. Osaa kuvataan jo 4-5 kk iässä. Aikainen tutkimus ja diagnosointi mahdolllistaa toimenpiteitä, jotka ennaltaehkäisevät kasvuhäiriöitä.  Kasvavalle koiralle tavallisa tuki- ja liikuntaelin sairauksia ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärnivelten kasvuhäiriö, osteokondroosi (luun ja ruston kehityshäiriö) ja patelluksaatio.

Aikuisen koiran tavallisia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ovat polven ristisiderepeämä, nivelrikko, selkäsairaudet sekä jänne- ja lihasvammat.

Lonkkaniveldysplasia (HD)

Lonkkaniveldysplasia tarkoittaa perinnöllistä lonkkanivelen löysyyttä. Tätä tavataan erityisesti isoilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla. Kipuoireet alkavat 6-12 kuukauden iässä. Voidaan jossain tapauksissa hoitaa leikkauksella. Kipuoireiden myöhäinen ilmentyminen ja havaitseminen rajoittaa leikkausvaihtoehtoa. Aikainen (ikä < 5 kk) tutkiminen ja kuvaaminen mahdollistaa kehittymässä olevan lonkkaniveldysplasian ennaltaehkäisevän hoidon. Seuraa pentukoiraa, jos se alkaa ontua, vie heti kuvauksiin.

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt (ED)

Myös kyynärnivelen kasvuhäiriöt ovat tyypillisiä isoille ja jättikokoisille koiraroduille. Kyynärnivelen kasvuhäiriössä on erilaisia muotoja; osteokondroosi (irtopalat nivelessä), kyynärluun varislisäkkeen murtuma, kiinteytymätön kyynärpää uloke ja kyynärnivelen inkongrvenssi. Oireet alkavt 4-7 kk iässä ja niitä on vaikea havaita jos häiriö on molemmissa jaloissa. Diagnosointi tehdään röntgenillä, CT-kuvilla tai tähystyksellä. Aikainen todentaminen ja leikkaus antavat parhaan ennusteen.

Osteokondroosi

Osteokondroosi on nivelruston kasvuhäiriö. Sitä voi esiintyä useassa nivelessä samaan aikaan. Tyypillistä nopeasti kasvavilla koiraroduilla, erityisesti uroksilla, jotka kasvavat nopeammin. Tavallisimpia paikkoja osteokondroosin ilmentymiselle ovat olka-, kyynär-, polvi- ja kinnernivel, mutta tavataan myös selkänikamissa. Voidaan hoitaa kirurgialla tai konservatiivisille hoidolla. Leikkaus tehdään tähystyksessä, jossa poistetaan tulehdusta aiheuttavat irtopalat.

Patelluksaatio

Patelluksaatio tarkoittaa polvinivelen sijoiltaan menoa, joka todetaan kokeilemalla. Patelluksaatio jaetaan luokkiin 1-4 vakavuudesta riippuen (1=oireeton, 2-3=selviä liikkumisvaikeuksia, 4=lumpio pysyvästi pois paikoiltaan). Tyypillisenä oireena on takajaln pompottelu liikkuessa. Patelluksaatio voi pahentua iän myötä, eikä nuorena saatu tutkimustulos ole välttämättä lopullinen.

Ristisiderepeämä

Ristisiderepeämä on rappeuma sairaus, jokaliittyy nivelsiteen rappeutumiseen. Se on tavallinen ortopedinen vamma monilla roduilla koiran koosta riippumatta. Altistavia tekijöitä koiran rakenteessa ovat suora polvikulma, alikehittynyt sääriluun kyhmy, samanaikainen osteokondroosi ja ympäröivien rakenteiden riittämättömyys. Ristisiderepeämä pitää aina korjata leikkauksella, jonka toipumisaika on 4-6 kuukautta. Toipumisen tueksi tarvitaan fysioterapiaa ja lääkitystä. Leikkaus altistaa nivelrikolle. Hoitoennust on hyvä tai vähintään kohtalainen.

Nivelrikko

Edellä esitetyt sairaudet johtavat nivelrikkoon. Taustalla voi olla kasvuhäiriöt, huono rakenne, virheellinen painorasitus, ylipaino tai vammat. Nivelrikko on etenevä sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Oireita voidaan kuitenkin lieventää lääkityksellä. Nivelrikon tukihoitona käytetään painonhallintaa, liikuntaa, kirurgiaa, lääkkeitä (tulehduskipulääkeet ja kortisoni), ravinnelisät (omega-3, glukosamiini, hyaloriinihappo, kondroitiinisulfaatti, osa tieteellisesti tutkittu, osa ei), fysioterapiaa, laseria, akupunktiota ja kantasoluhoitoja.

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt