Siirry pääsisältöön

Tampereen pentunäyttely

Hukka aloitti näyttelyuransa Tampereen kaksipäiväisissä pentunäyttelyissä. Tarkoituksena oli käydä mätsäreissä harjoittelemassa, mutta aikatauluun sopivia ei sattunut kohdalle, joten harjoittelu jäi kolmikertaisen näyttelykurssin varaan. Lauantailta on muutama kuva, ryhmäkehästä otettua kuvaa lukuunottamatta ne ovat Zarian haltijoiden käsialaa. Sunnuntaina oli niin kurja keli, että kameraa ei viitsinyt edes kaivaa laukusta, joten siltä päivältä ei ole kuvia.


Lauantai

Aikataulun mukaan suomenlapinkoirat alkoivat vähän kahdentoista jälkeen, joten oltiin paikalla Tampereen vinttikoiraradalla yhdentoista aikaan. Hukka oli yllättävän rauhallinen koira- ja väenpaljoudessa, vaikkei sillä aiempaa kokemusta kummastakaan ollut. Käytiin katsastamassa kehän tarkempi sijainti ja lähdettiin sitten kävelyttämään Hukkaa. Juoksutin sitä hetken aikaa, että kehässä sitten irtoaa parempaa ravia.


Suomenlapinkoirat tuomaroi Jelena Kruus Virosta. Hukan luokassa oli toinen uros, joka kehässä esiintyi ennen Hukkaa. Ensin seisotettiin lyhyen aikaa ja sitten juoksutettiin koiria. Hukka seisoi hyvin ja juoksutuksessa meni hienosti ravia. Sitten toinen koira meni tarkempaan syyniin ja Hukan kanssa odoteltiin. Nopeasti tuli meidän vuoro. Hukka antoi tuomarin hienosti kopeloida itsensä. Seisotin Hukan edestä ja kerran korjasin asennon siltä varalta, ettei ensimmäisellä yrittämällä seisonut hyvin. Arvostelun sanelun jälkeen tuomari ohjasi Hukan ykköskyltin kohdalle ja kehäsihteeri toi KP-ruusukkeen.



Hukan arvostelu oli tällainen:

"6 month old male. Very well developed for his age. Correct belly and bones. Nice head with lovely expression. Correct ears and ear-set. Good colour of eyes. Guite strong muscle. Correct reach of neck. Good tail carriage when he moves. Correct angulations in front and rear. Nicely showed."

Sitten vuorossa oli Hukan Zaria-sisko. Zariakin sai KP:n ja luokkansa ainoana luonnollisesti voitti. Paras narttu kehässä vanhempi narttu vei kuitenkin pidemmän korren. Hukan kanssa sitten mentiin toisen nartun kanssa ROP-kehään. Siellä tuomari juoksutti meitä kierroksen ja käski pyysähtyä. Sitten hän tuli ojentamaan ruusukkeet ja Hukka sai ROP-ruusukkeen.

Hukan tuloksena siis PEK1, KP, PU1, ROP.



Jäätiin odottelemaan ryhmäkehiä. Odottaa pitikin reilu kolmetuntia, koska kehät oli tunnin myöhässä. Sitten alkoi vasta kaikenmaailman parikilpailut, BIS-veteraanit ja BIS-kasvattajat. Lopulta päästiin kokoomakehään. Sieltä sitten isoon kehään, jossa ravattiin vajaa kierros. Sen jälkeen tuomari käveli kerran koirien ohi ja valitsi kuusi koiraa jatkoon. Muille vaan sanoi, että voitte lähteä, eikä edes käynyt kättelemässä. Tätähän kannattikin odottaa tuntitolkulla...

Hukka ryhmäkehässä

Mutta hieno avaus Hukan näyttelyuralle ja päivän kohokohta oli kyllä Zaria-siskon tapaaminen.

Sunnuntai

Keli näytti jo aamulla kehnolta, yöllä oli satanut ja sade alkoi taas ennen kuin kehät alkoivat. Eilen kenttä oli vielä ihan siedettävässä kunnossa, mutta yön sateiden jälkeen koko kenttä oli melkein pelkkää kuramössöä. Päivän alun kruunasi vielä tieto tuomarimuutoksesta, sillä juuri Saara Sampakosken takia ylipäätään tänne lähdettiin. Ei siis päästy häneen kehäänsä, vaan tuomariksi tuli Juha Putkonen.

Hukka ei tänään oikein tykännyt liikkua kunnolla kehässä. Joko sade haittasi sitä, kehä oli likainen ja liukas tai sitten eilinen pitkä päivä painoi jaloissa. Tuomarista huomasi heti, että hän ei tykkää Hukasta. Yksilöarvostelussa tuli luokse ja tiuskaisi ensimmäisenä, että ei kai tämä enää kasva. No mistäpä minä sitä tiedän ja tuskinpa Hukkakaan. Yksilöarvostelun ajan Hukka seisoi hienosti paikallaan, mutta juoksutus meni pomppimiseksi.

Hukan tulos oli PEK2 ja jäätiin ilman KP:tä.

"6 kuukautta. Ikäisekseen melko kookas. Mittasuhteiltaan oikea. Hyvä kallo-osa. Oikein asettuneet korvat. Keskiruskeat silmät. Hieman pitkä kuono-osa. Hyvä purenta & alaleuka. Ikäisekseen hyvä runko. Oikea-asentoinen häntä. Hyvä pentukarva. Riittävästi kulmautuneet raajat. Etuliikkeessä vielä epävakautta, sivuaskel voisi olla pidempi. Esiintyy hyvin."

No kaikkia ei voi miellyttää ja päästiinpä 20 minuutissa pois vesisateesta ja kotimatkalle. Taas ollaan kokemusta rikkaampia ja seuraavan kerran sitten kehässä ehkä paremmalla onnella. Ja jos joku vielä opettais koiransa siihen mennessä juoksemaan pomppimatta...

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt