Siirry pääsisältöön

Näyttelytreenit II

Tänään oli vuorossa toinen kerta Hukan näyttelytreenejä. Paikalla oli Hukan lisäksi kaksi koiraa.

Aloitettiin juoksemalla kaikki ympyrää. Kaksi isompaa meni isompaa ympyrää ja yksi pienempi koira meni keskellä vähän pienempää. Hukan kanssa aloitettiin ihan kävelemällä, jotta sain sen ravaamaan. Jonkin verran pystyin jo juoksemaan ja Hukka pysyi ravilla, vaikka välillä iskikin pienimuotoisia hyppypyppykonkkaloikkas-kohtauksia. No eihän nekään näyttelyissä haittaa, kunhan välillä näyttää sitä raviakin.

Sitten seisotettiin koiria rivissä ja kouluttaja käveli koirien ohi moneen kertaan, jotta tottuvat siihenkin, että joku voi siitä kulkea. Näyttelyissähän tuomari saattaa suhata siinä edestakaisin ja tietenkin toivottavaa on, ettei koira siihen reagoi.

Sitten alettiin harjoitellla yksitellen juoksutusta. Ensin tehtiin edestakaisin juoksutus. Tähän saatiinkin heti hyviä vinkkejä, joita en ole aiemmin edes ajatellut. Käännös kannattaa tehdä niin, että koira jää keskelle, jotta tuomari näkee sen koko ajan. Tämän on siinäkin mielessä parempi, että Nallen olen aina kääntänyt niin, että itse jään keskelle ja silloin se tekee kauhean laajan kaarroksen. Ensimmäinen harjoitus meni meillä vähän plörinäksi, kun unohdin katsoa kiintopisteen, mutta toinen kerta sujui hyvin. Sitten harjoiteltiin kolmiota. Tässä pitää muistaa, että käännökset kannattaa tehdä rauhassa, ettei koira niistä innostu. Hukka meni tämän hyvin. Tein käännökset hitaasti ja siitä uusi käsky ja rauhallisesti raviin. Hienoa ravia tulikin, kouluttajakin ihasteli Hukan liikkeitä.

Sitten oli enää vuorossa käsittelyharjoitukset ja niissähän ei ollut Hukalla ongelmia. Kouluttaja sanoikin, että ihania tämmöiset sosiaaliset koirat, jotka eivät kuitenkaan hyppää päälle. Tehtiin muutaman kerran niin, että annoin Hukalle herkun silloin, kun kouluttaja nosti huulia. Tämä sen takia, että yleensä palkataan vasta sitten kun koira on antanut katsoa hampaat (= palkka tulee siitä, kun vieras ihminen ottaa kädet pois). Nyt siis palkattiin siitä, kun vieras ihminen nosti huulia. Eipä tämmöinenkään ero ole itsellä ikinä käynyt mielessä.

Ensi viikolla vielä viimeiset näyttelytreenit ja sitten onkin vuorossa Tampereen pentunäyttely.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt