Siirry pääsisältöön

Nosework- koulutus

Meilläpäin ei oikein vielä nosework- koulutuksia ole tarjolla, joten päädyttiin treenikaverin kanssa varaamaan yksityiskoulutusta Kokkolasta, Koirakoulu Vireestä. Auto pakattiin aamulla täyteen neljästä koirasta, kahdesta ihmisestä sekä tavaroista ja nokka kohti pohjoista. Matka sujui rattoisasti rupatellessa ja perillä oltiin hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua, joten ehdittiin vähän lenkittämään koiria.


Koulutus alkoi teoriaosuudella noseworkista ja tässä siitä lyhyt tiivistelmä. Hajutyöskentely on koiralle luonnollista toimintaa. Jos ajatellaan villejä kyläkoiria, josta kesykoirat polveutuvat, ne kävelevät, ravaavat ja haistelevat. Haistelu on koiralle itsestäänselvyys ja ne tekevät sitä koko ajan. Hajuaisti on ensimmäinen ja viimeinen aisti, jota koirat elämänsä aikana käyttävät. Koira voi myös pelätä hajuja (esim. ilotulituksen ruuti), joten NW harjoittelun alkumetreillä on varottava, ettei koira säikähdä mitään ja yhdistä sitä hajuun.

NW harjoittelussa oikea mielentila on tärkeä. Nenä ei toimi kiihtyneenä, vaan hajut menevät ohi. Haistellessa koiralla on suu kiinni ja ilmaa virtaa sisään nenään. Ilma pyörii nenässä pyörteinä, josta aiheutuu röhkimistä muistuttava ääni. Kisaamisessa mielentila on jaksamisen kannalta tärkeää. Väsymys näkyy usein kaahotuksena. Rauhoittumista voidaan harjoitella ns. namilähdöillä (koira etsii ensin nameja). Lajin tulee olla koiralle kivaa, hajun pitää olla koiralle kiva, mutta siitä huolimatta ei saa kaahottaa.

NW:ssä koiraa ei auteta, mutta ei myöskään kielletä mistään. Jos kieltää vaikka haukkumisesta, koira on saattanut samalla haistella ja lopettaa senkin. NW:ssä koirat ovat suorituksen ajan hihnassa (pl. ylin luokka, jossa voi erityisluvalla olla irtikin) ja hihnalla voi harjoitellessa ohjailla koiraa pehmeästi tarpeen mukaan. Ohjailun pitää olla niin kevyttä, ettei koira lopeta haistelua sen aikana.


NW on aktivoinnin lisäksi myös kilpailulaji. Kisohin voi osallistua kaikki yli 1 vuotiaat, rokotetut ja tunnistusmerkityt koirat. Ensin pitää läpäistä hajustesti, jossa on 120 cm välein 12 laatikkoa. Koiralla on 3 minuuttia aikaa ilmaista, missä laatikoista hajulähde on. Varsinaisia kilpailuluokkia on kolme ja niissä on aina neljä osiota (laatikkoetsintä, sisätilaetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä).

  • 1 luokka: eukalyptys, 1 piilo, sisäetsinnän max korkeus 1,2 m
  • 2 luokka: eukalyptus ja laventeli, max 2 piiloa (tuomari kertoo määrän), sisäetsinnän max korkeus 16, m
  • 3 luokka: eukalyptus, laventeli ja laakerinlehti (+niiden yhdistelmät), piilojen määrä ei kerrota, ohjaajan pitää myös kertoa, milloin kaikki löydöt on tehty ("valmis"), sisäetsinnän max korkeus 1,8 m
  • hajuina tulee käyttää hydrolaatteja, koska eteeriset öljyt voivat olla koiralle vaarallisia
Koira voi osallistua kisapäivän aikana 1-4 osioon, mutta luokkanousuun oikeuttavan tuloksen saa vain silloin, kun suorittaa kaikki osiot saman päivänä. Harjoituksen vuoksi voi olla aluksi järkevää osallistua vain joihinkin osioihin. Ohjaaja ilmoittaa milloin koira tekee löydön. Jos löytö on väärä, tuomari ilmoittaa sen ja koirakko voi jatkaa suoritusta. Kilpailuissa sijoituksen määrää löydöt, virhepisteet ja aika. Virheitä voi saada mm. laatikoiden hajotuksesta ja merkkailusta.


Hajut kulkeutuvat ympäristössä (oven aukaisu, ihmisen/koiran liike), seinät/kulmat jne.), mutta niitä ei kannata miettiä liikaa. Ymmärrys on kyllä tärkeää, mutta miettiä ei kannata liikaa. Annetaan koiran oppia oivaltamaan ja opitaan lukemaan koiraa.

NW ei kannata välttämättä käyttää käskyjä. Ei ainakaan kesken etsinnän, ettei koira opi hakemaan tukea ohjaajalta. Koiraa ei saa myöskään paineistaa esim. näyttämällä hajulähdettä, jos se ei sitä löydä. Kannattaa myös opettaa, että kehuminen ei tarkoita sitä, että lopetetaan työt. Koiran työskentelyn aikana käytetään jotain rauhallista ja pehmeää kehua (kehutaan työnteosta, kun koira haistelee ja nenä tuhisee) ja löydön tullessa iloisempaa eri kehua. Jos koira katsoo ohjaajaa tukea hakien, odotetaan vaan hiljaa, että se päättää itse jatkaa työskentelyä.

Naksutinta käyttäessä hajujutuissa, pitää olla entistä tarkempi siitä, mitä oikein vahvistaa. Naksauksen jälkeen on aina pakko antaa palkka. Jos siis naksauttaa haistelusta, pitää palkata ja homma keskeytyy. Naksutinta voidaan käyttää, kun i) koira haistelee ja lähestyy hajua, ii) koira ilmaisee hajun. Ei saa kuitenkaan vahvistaa liikaa yhtä toimintaa, esim. ilmaisun vahvistaminen voi johtaa valeilmaisuihin. Naksuttimen käytössä on tärkeää, että ohjaaja tietää, mistä naksauttaa.


Teoriaosuuden jälkeen pääsivät sitten koirat hommiin. Kukin koira kävi kaksi kierrosta. Tällä kertaa tutustutettiin koirat hajuun. Eukalyptuksen haju voi olla koiralle ällöttävä, joten on tärkeää, miten se koiralle esitellään. Nyt käytettiin lekaharkkoja, joiden päällä oli reiällinen ruokakuppi. Ruokakupin pohjassa (ulkopinnalla) oli hajulähde ja koiran tuli aluksi vain mennä syömään kupista pieniä herkkuja. Kaikilla koirilla tuli ekalla kerralla pientä epäröintiä, mutta kun hoksasivat, että sieltä saa herkkuja, niin suorastaan aina ryntäsivät kupille. 

Muutaman toiston jälkeen otettiin toinen identtinen lekaharkko-kuppi yhdistelmä. Nyt hajulähde oli vain toisessa kupissa ja kuppien paikkaa vaihdeltiin. Koira palkattiin ruokakuppiin, kun se laittoin kuononsa hajulähteen sisältävän kupin päälle. Haju kulkeutuu kupista melko laajalle, joten vielä ei vaadittu kuonon työntämistä syvälle kuppiin. Tassutyöskentelijä-Nallella meinasi taas aluksi lähteä tassut käyntiin, joten se meinasi alkaa raapimaan harkkoja, ennen kuin hoksasi, mitä sen pitäisi tehdä. Nallella tuo tassutyöskentely onkin yleensä ensimmäinen vaihtoehto ongelmatilanteiden edessä.


Toisella kierroksella tehtiin samaa harjoitusta kahdella harkolla. Hukka kävi kokeilemassa väärää kuppia ja hyvin tarjosi nenää kuppiin. Kun siitä ei tullut palkkaa, meni sitten tarjoamaan oikeaa kuppia. Mutta selvästi huomasi, että teoreetikko-Hukan aivot oli taas hommissa (ja oli kyllä väsynyt koira kotona koko illan, kun oli niin joutunut miettimään). Nalle taas oppi, että herkkuja tulee siitä harkosta kuin ekalla kerralla. Kun kuppi vaihdettiin välillä toiseen harkkoon, Nalle aina palasi kokeilemaan sitä harkkoa, mistä eka kerralla sai palkkaa. Kouluttaja sanoi, että tämä ei ollut satunnaista kokeilua, että kokeillaan kaikkia jos jostain saisi herkkua, vaan Nalle selvästi oli jo oppinut, että ensimmäinen harkko oli se, mistä herkkuja sai. 

Tätä harjoitusta ei kannata kovin pitkää jatkaa, joten varsinaisia kotitehtäviä ei saatu seuraavaa kertaa varten saatu. Tosiaan kahden viikon päästä mennään seuraavan kerran Kokkolaan hakemaan lisää oppia. Ja koska harrastus ei ole harrastus, jos ei ole kunnon vermeitä, niin tilattiin jo parin kaverin kanssa koirille nenätyöskentelyä varten liivit. Niiden pitäisi tulla ensi viikolla.

Loppuun vielä kuvia koulutuksesta sekä videota Nallen ja Hukan toisen kierroksen treenistä.









Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin ...

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln...

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska ...

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt...