Viikonloppu oli tarkoitus viettää joka tapauksessa Tampereen suunnalla, joten kun silmiin sattui ilmoitus nosework- viikonlopusta, ilmoitin Hukan heti mukaan koulutukseen. Lajin parissa olen ihan ummikko, joten mielenkiintoista päästä näkemään erilaisten kouluttajien koulutuksia ja koirallekin tekee hyvää treenata erilaisissa paikoissa. Lokakuu on meille tosiaankin nosework- kuukausi, koska ollaan nyt kolmena viikonloppuna peräkkäin lajin koulutuksessa ja sen lisäksi käydään keskiviikkoisin alkeiskurssilla.
Tampereen koulutuksen järjesti Eläinklinikka Timantti, joka vaikutti olevan täyden palvelun klinikka. Normaalien eläinlääkäripalveluiden lisäksi löytyi koirahierojaa, trimmausta, ravintsemusneuvontaa, ongelmakoirakoulutusta, koirakahvilaa, eläintarvikemyymälää ja erilaista kurssi- ja luentotoimintaa. Kouluttajana toimi lajin pioneeri Erkku Kottonen Suomen Eläinpalvelukeskuksessa. Aloitettiin kurssi lyhyellä teorialla, jossa katsottiin lähinnä videoita kisasuorituksista. Sitten jokainen koira pääsi tekemään neljä harjoitusta, joista kaksi sisällä ja kaksi ulkona läheisellä leirintäalueella. Koirakoita kurssille olisi mahtunut seitsemän, mutta meitä oli vain neljä ja treeniaika kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukainen, joten hyvin ehdittiin tekemään kaikki harjoitukset.
Aamupäivällä oli ollut alkeisryhmä ja siellä oli ilmeisesti käytetty ruuan etsintää apuna. Eli eukalyptus- hajun lisäksi laatikossa oli myös ruokaa (haju laatikon sisällä, herkut päällä) ja lisäksi palkattiin kädestä normaaliin tapaan. Parhaat koirat on kuulemma tullut sillä tavalla, että ovat etsineet ruokaa ensimmäisen vuoden. Erityisen hyvin menetelmä sopii häiriöherkille, joita on turha koulttaa, jos eivät pysty keskittymään asiaan. Samoin tätä voi käyttää salamannopeille koirille, jotka alkavat esim. raapimaan, jos mitään ei tapahdu.
Hajupurkkeja ei tarvi käsitellä hanskat kädessä, eikä ole väliä montako tippaa putoaa pumpuliin. Tarkkana pitää olla sen suhteen, ettei hajua putoa maahan, pöydille tms.
Hajutesti
Ennen jokaista luokkaa tulee suorittaa hajutesti, jolla varmistetaan, että koira osaa etsiä oikeaa hajua. Hajutestissä on 12 laatikkoa yhdessä tai kahdessa rivissä. Etsintäaika on kolme minuuttia. Testi on samanlainen kaikissa maissa. Testin aikana annetaan aikamerkkejä, joten jos on vain vähän aikaa, voi taktikoida ja käskeä koiraa tarkistamaan ne laatikot, joissa itse epäilee hajun olevan. Jos koira ilmaisee väärän tai ohjaaja tulkitsee koiraa väärin, testi hylätään. Uuteen testiin voi osallistua aikaisintaan seuraavana päivänä.
Ohjaajan tehtävänä on testin aikana lukea koiraa ja tuntea tapa, jolla koira ilmaisee löydön. Jos laatikot on kahdessa linjassa, kannattaa kävellä niiden välissä ja antaa koiran haistella vapaasti. Koira saataa lähteä alueelta poiskin, koska haju saattaa levitä hassusti.
Laatikkoetsintä
Rutiini on tärkeä etsinnässä. Tule lähtöviivalle ja ota koira esim. perusasentoon ja anna käsky lähteä etsimään. Opeta koiralle ennen lähtöviivalle siirtymistä sanonta "etsippä missä haju on" tvs. jolloin koira alkaa jo haistelemaan ilmaa.
Laatikkoetsinnässä alue voi olla isokin ja laatikot hyvin lähekkäin. Lähtö on tekniikka-asia. Jos laatikot on kaukana lähtölinjasta, kiihkeää koiraa ei kannata lähettää heti linjalta vaan liikkua yhdessä lähemmäs ja lähettää sieltä. Esimerkiksi kymmenen metrin matkalla kiihkeä koira ehtii kiihtyä, eikä kykene enää keskittymään haisteluun.
Laatikkoetsinnässä on käytössä usein kasseja, reppuja ja matkalaukkuja ainakin kakkosluokasta eteenpäin. Laatikkoetsinnässä voi olla hyvä käyttää tarkastamistekniikkaa. Eli ei päästetä koiraa suurelle alueelle, vaan edetään systemaattisesti. Jos harjoituksessa on useampi piilo, pysäytä koira löydön jälkeen ja lähetä uudelleen etsimään.
Ruotsissa (Suomen sääntöjä ei vielä ole julkaistu) voi olla häiriöhajuna ruokaa, mutta se on purkissa ja vähintään 120 cm päpässä etsittävästä hajussa. Häiriöhajut ovat ennen kohdetta eli koira ohittaa ne kulkiessaan oletettua reittiä.
Kokemattomilla koirilla uuteen paikkaan tullessa voi olla hyvä tehdä muutama hajupurkin ilmaisu, jotta koira tietää mitä se on tullut tekemään. Otetaan hajupurkki käteen ja naksu+palkka, kun koira laittaa nenänsä purkkiin ja haistaa purkkia. Kun tämä sujuu, nousee ohjaaja ylös ja purkki on maassa ja sama asia. Harjoitukseen voi lisätä kaksi jne. tyhjää purkkia. Tämä toimii myös hyvänä purkuharjoituksena esimerkiksi ennen laatikkoetsintää. Koiran kannnattaa muutenkin ensin vähän haistella ja katsella uuttaa tilaa ennen kuin sen käsketään keskittyä varsinaiseen tehtävään. Erityisen tärkeää tämä on talvella, kun tullaan pakkasesta sisätilaan, jotta koiran nenä alkaa taas toimia lämpöisessä. Jos koira astuu harjoituksen aikana laatikon päälle, voidaan heittää nami sivummalle, jolloin koira ottaa tassunsa pois.
Laatikkoetsinnässä pysähdytään aluksi ja näytetään koiralle laatikot. Odotetaan, että koira lähtee tutkimaan laatikoita, koira etenee ensin ja ohjaaja vasta perässä. Jos koira tarjoaa summa mutikassa kaikkia laatikoita, odota selkeää reaktiota. Jos koira ilmaisee väärää laatikkoa, odotetaan hiljaa, että se jatkaa etsintää. Voi olla parempi, että toinen naksuttelee, koska sivusta näkee koiran reaktiot paremmin. Koira opetetaan ilmaisemaan oikeaa hajua niin kauan, että se käsketään pois. Näin kisoissa voi tarkistaa, onko koiran ilmaisema laatikko oikea. Jos se on väärä, koira lähtee yleensä uudella käskyllä etsimään oikeaa laatikkoa.
Ajoneuvoetsintä ja ulkoetsintä
Käytä koira pissalla ennen etsinnän lähetystä, myös ihan etsintäalueen lähellä. Harjoittele eri korkeuksilla olevia piiloja. Kokemattomalla koiralla voi taas tehdä muutaman purkin ilmaisun ennen varsinaisen etsinnän aloitusta. Seuraa koiraa, opi tunnistamaan milloin se haahuilee ja milloin etsii.
Kaikissa etsinäosissa on tärkeää, ettei koiraa viedä suoraan autoon löydön jälkeen. Koira voi oppia yhdistämään löydön autoon joutumiseen ja lopettaa ilmaisun. Sen vuoksi on hyvä käyttää koiraa aina vähän kävelemässä ja viedä vasta sen jälkeen autoon.
Hukan harjoitukset
Harjoitukset tehtiin pääosin sokkona eli niin, että minä en tiennyt missä piilot on. Poikkeuksena alkupään laatikkoetsintäharjoitukset.
Laatikkoetsintä
Päivän harjoitukset aloitettiin laatikkoetsinnällä. Tehtiin Hukalle ensin purkin ilmaisua, jotta se tietää mitä ollaan tekemässä. Se on vielä kokematon koira tämän lajin suhteen, joten ei olisi muuten varmaan yhtään tiennyt, mitä tehdään uudessa paikassa. Tämä tapa on kyllä tarkoitus jättää pois mahdollisimman pian kokemuksen karttumisen myötä.
Laatikkoharjoituksessa oli ensin neljä laatikkoa ja alkuun minä tiesin, missä laatikossa haju oli. Mentiin aina yhden hyllykön taakse ja laatikoiden paikkaa vaihdeltiin. Lopussa laatikoita oli kuusi kappaletta ja tehtiin sokkona niin, että minä en tiennyt missä laatikossa haju on. Sanoin kouluttajalle, kun luulin Hukan ilmaisevan oikeaa laatikkoa ja hän sanoi, onko se oikein (jolloin palkka) vai väärä (jolloin odotettiin, että jatkaa etsintää).
Hukalla tuli nyt ensimmäistä kertaa tassulla lätkimistä mukaan. Tähän saatiin reseptiksi palkata muutaman kerran pienimmästäkin haistelusta (eli ennen kuin alkaa läiskiä tassullaan). Ilmaisun jälkeen pitää muistaa palkata monta kertaa ilmaisusta, eikä vetää heti koiraa pois. Oikeastaan kannattaa odottaa, että koira on valmis poistumaan ja pyytää se mukaan, ei vetää. Ilmaisussa Hukka tekee laatikoilla nenäkosketuksen laatikkoon. Nyt sain ohjeeksi odottaa, että se ottaa tämän jälkeen vielä kontaktin minuun ja palkata vasta sitten. Hukan etsinnässä tulee tarkkailla, että haisteleeko se laatikkoa vai painaako vaan suoraan nenän kiinni laatikkoon. Ensimmäisessä tapauksessa se on löytänyt oikean hajun, jälkimmäisessä vaan kokeilee saisiko ilmaisusta palkan.
Kouluttajan mukaan Hukka olisi jo nyt valmis hajutestiin. Ehkäpä sitten uskaltaudun, kun täällä seudulla on ensi vuoden puolella testi.
Sisätilaetsintä
Sisätilaetsintä tehtiin aivan kokeenomaisesti. Etsintäalue oli merkattu ja sen sisällä oli muutama pöytä, tuoleja ja koreja. Etsintäaika 2 min. Tultiin lähtöviivalle, missä Hukka näytti heti tietävän mitä tehdään. Olihan tässä samassa tilassa jo treenattu laatikoilla. Hukka lähti käskystä etsimään ja kiersi ensin laatikoston (myöhemmin kuulin, että kouluttaja oli koskenut myös siihen). Sitten se meni pöydän alle, haisteli roskista ja pöydän reunaa. Tuli pöydän alta pois ja kiersi sen ja ilmaisi hajun pöydän reunasta. Aikaa kului 42 sekunttia eli tämä olisi ollut ihan hyväksytty kisasuoritus. Ihan hyvin ottaen huomioon, että tässä oli ensimmäinen sisätilaetsintä, joka tehtiin muualla kuin meidän olohuoneessa.
Ajoneuvoetsintä
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Hukka teki ajoneuvoetsintää. Se otti lähtöviivalta hajua hyvin ja lähti sitä kohti, mutta sitten tuli tenkkapoo. Hukan pään päällä näkyi ainakin kaksi metriä korkea kysymysmerkki, eikä se osannut nyt yleistää hajunetsintää autoon. Se vaan katsoi minua neuvoa kysyen, että mitä nyt, mikä aiheutti hilpeyttä kurssikavereissa. Kouluttajakin kehui, että hienosti kysyy lapinkoiraksi. Hänen kokemuksen mukaan lapinkoira alkaisi tässä tilanteessa vaan räksyttämään. Tehtiin hajunilmaisua purkilla ensin kauempana autosta ja sitten lähempänä. Sitten mentiin autossa olevan hajun viereen ja palkattiin sen ilmaisusta. Selvästi pitää vielä panostaa alhaalla olevien hajujen ilmaisuun, Hukka lähtee helposti hakemaan ylempää hajua. Ajoneuvoetsinnässä pitää myös muistaa, että jos näyttää käsimerkkiä, näyttää sen tarpeeksi alas, ettei koira lähde käden mukana hakemaan hajua ylempää.
Ulkoetsintä
Ulkonetsinnässä oli neljä leirintäalueen mökkiä, jossa oli kolme piiloa. Hukan ensimmäinen ulkoetsintä, jossa on useampi piilo. Ajoneuvoetsinnästä viisastuneena tehtiin muutama hajunilmaisu purkilla ja sitten hommiin. Ensimmäisen mökin luo Hukka lähti heti ja siellä kierteli ja kaarteli kuistilla ja rappusilla. Ei kuitenkaan ilmaissut hajua. Sitten se bongasi hajun toisesta mökistä ja kävi ilmaisemassa sen. Tarkkuutta vielä tarvitaan ilmaisukohdan näyttämiseen ja siinä Hukalla näyttäisi toimivan se, että odotan vaan sen tarjoavan oikeaa kohtaa. Tämän jälkeen tarkistettiin kolmas mökki. Sen kohdalla Hukka lähti selvästi haahuilemaan muualle, joten tiesin, ettei siellä ollut hajua. Mentiin sitten neljännelle mökille. Siellä Hukka ilmaisi tarkasti ja nopeasti ikkunalaudan reunassa olleen hajulähteen. Hienosti nousi seinää vasten seisomaan, jotta ylti näyttämään oikean paikan. Palattiin ensimmäiselle mökille, jossa epäilin viimeisen hajulähteen olevan. Nyt Hukka tarkensi sen verran, että tiesin hajun olevan portaissa. Hukalle meinasi tässä jos iskeä kyllästyminen, mutta saatiin se kuitenkin lopulta ilmaisemaan viimeinenkin haju ja siitä paljon palkkaa. Tässä tuli Hukalle tosi pitkä työskentely ottaen huomioon, että alla oli jo kolme muuta harjoitusta. Kuulemma lapinkoiraksi Hukka jaksaa työskennellä hyvin pitkään, ei ole kouluttaja kuulemma aiemmin nähnyt tämmöistä lapinkoiraa. Ja hyvä Hukasta on vielä tulossa.
Kaiken kaikkiaan oli oikein antoisa kurssipäivä. Paljon sain uutta tietoa ja ideoita, että miten tästä eteenpäin jatketaan treenejä. Kouluttaja oli oikein mukava, samoin kurssilaiset. Löytyipä tältä kurssilta myös uusi treenikaveri kotipuoleen, mikä varmasti tuo tarvittavaa vaihtelua treeneihin.
Tampereen koulutuksen järjesti Eläinklinikka Timantti, joka vaikutti olevan täyden palvelun klinikka. Normaalien eläinlääkäripalveluiden lisäksi löytyi koirahierojaa, trimmausta, ravintsemusneuvontaa, ongelmakoirakoulutusta, koirakahvilaa, eläintarvikemyymälää ja erilaista kurssi- ja luentotoimintaa. Kouluttajana toimi lajin pioneeri Erkku Kottonen Suomen Eläinpalvelukeskuksessa. Aloitettiin kurssi lyhyellä teorialla, jossa katsottiin lähinnä videoita kisasuorituksista. Sitten jokainen koira pääsi tekemään neljä harjoitusta, joista kaksi sisällä ja kaksi ulkona läheisellä leirintäalueella. Koirakoita kurssille olisi mahtunut seitsemän, mutta meitä oli vain neljä ja treeniaika kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukainen, joten hyvin ehdittiin tekemään kaikki harjoitukset.
Aamupäivällä oli ollut alkeisryhmä ja siellä oli ilmeisesti käytetty ruuan etsintää apuna. Eli eukalyptus- hajun lisäksi laatikossa oli myös ruokaa (haju laatikon sisällä, herkut päällä) ja lisäksi palkattiin kädestä normaaliin tapaan. Parhaat koirat on kuulemma tullut sillä tavalla, että ovat etsineet ruokaa ensimmäisen vuoden. Erityisen hyvin menetelmä sopii häiriöherkille, joita on turha koulttaa, jos eivät pysty keskittymään asiaan. Samoin tätä voi käyttää salamannopeille koirille, jotka alkavat esim. raapimaan, jos mitään ei tapahdu.
Hajupurkkeja ei tarvi käsitellä hanskat kädessä, eikä ole väliä montako tippaa putoaa pumpuliin. Tarkkana pitää olla sen suhteen, ettei hajua putoa maahan, pöydille tms.
Hajutesti
Ennen jokaista luokkaa tulee suorittaa hajutesti, jolla varmistetaan, että koira osaa etsiä oikeaa hajua. Hajutestissä on 12 laatikkoa yhdessä tai kahdessa rivissä. Etsintäaika on kolme minuuttia. Testi on samanlainen kaikissa maissa. Testin aikana annetaan aikamerkkejä, joten jos on vain vähän aikaa, voi taktikoida ja käskeä koiraa tarkistamaan ne laatikot, joissa itse epäilee hajun olevan. Jos koira ilmaisee väärän tai ohjaaja tulkitsee koiraa väärin, testi hylätään. Uuteen testiin voi osallistua aikaisintaan seuraavana päivänä.
Ohjaajan tehtävänä on testin aikana lukea koiraa ja tuntea tapa, jolla koira ilmaisee löydön. Jos laatikot on kahdessa linjassa, kannattaa kävellä niiden välissä ja antaa koiran haistella vapaasti. Koira saataa lähteä alueelta poiskin, koska haju saattaa levitä hassusti.
Laatikkoetsintä
Rutiini on tärkeä etsinnässä. Tule lähtöviivalle ja ota koira esim. perusasentoon ja anna käsky lähteä etsimään. Opeta koiralle ennen lähtöviivalle siirtymistä sanonta "etsippä missä haju on" tvs. jolloin koira alkaa jo haistelemaan ilmaa.
Laatikkoetsinnässä alue voi olla isokin ja laatikot hyvin lähekkäin. Lähtö on tekniikka-asia. Jos laatikot on kaukana lähtölinjasta, kiihkeää koiraa ei kannata lähettää heti linjalta vaan liikkua yhdessä lähemmäs ja lähettää sieltä. Esimerkiksi kymmenen metrin matkalla kiihkeä koira ehtii kiihtyä, eikä kykene enää keskittymään haisteluun.
Laatikkoetsinnässä on käytössä usein kasseja, reppuja ja matkalaukkuja ainakin kakkosluokasta eteenpäin. Laatikkoetsinnässä voi olla hyvä käyttää tarkastamistekniikkaa. Eli ei päästetä koiraa suurelle alueelle, vaan edetään systemaattisesti. Jos harjoituksessa on useampi piilo, pysäytä koira löydön jälkeen ja lähetä uudelleen etsimään.
Ruotsissa (Suomen sääntöjä ei vielä ole julkaistu) voi olla häiriöhajuna ruokaa, mutta se on purkissa ja vähintään 120 cm päpässä etsittävästä hajussa. Häiriöhajut ovat ennen kohdetta eli koira ohittaa ne kulkiessaan oletettua reittiä.
Kokemattomilla koirilla uuteen paikkaan tullessa voi olla hyvä tehdä muutama hajupurkin ilmaisu, jotta koira tietää mitä se on tullut tekemään. Otetaan hajupurkki käteen ja naksu+palkka, kun koira laittaa nenänsä purkkiin ja haistaa purkkia. Kun tämä sujuu, nousee ohjaaja ylös ja purkki on maassa ja sama asia. Harjoitukseen voi lisätä kaksi jne. tyhjää purkkia. Tämä toimii myös hyvänä purkuharjoituksena esimerkiksi ennen laatikkoetsintää. Koiran kannnattaa muutenkin ensin vähän haistella ja katsella uuttaa tilaa ennen kuin sen käsketään keskittyä varsinaiseen tehtävään. Erityisen tärkeää tämä on talvella, kun tullaan pakkasesta sisätilaan, jotta koiran nenä alkaa taas toimia lämpöisessä. Jos koira astuu harjoituksen aikana laatikon päälle, voidaan heittää nami sivummalle, jolloin koira ottaa tassunsa pois.
Laatikkoetsinnässä pysähdytään aluksi ja näytetään koiralle laatikot. Odotetaan, että koira lähtee tutkimaan laatikoita, koira etenee ensin ja ohjaaja vasta perässä. Jos koira tarjoaa summa mutikassa kaikkia laatikoita, odota selkeää reaktiota. Jos koira ilmaisee väärää laatikkoa, odotetaan hiljaa, että se jatkaa etsintää. Voi olla parempi, että toinen naksuttelee, koska sivusta näkee koiran reaktiot paremmin. Koira opetetaan ilmaisemaan oikeaa hajua niin kauan, että se käsketään pois. Näin kisoissa voi tarkistaa, onko koiran ilmaisema laatikko oikea. Jos se on väärä, koira lähtee yleensä uudella käskyllä etsimään oikeaa laatikkoa.
Ajoneuvoetsintä ja ulkoetsintä
Käytä koira pissalla ennen etsinnän lähetystä, myös ihan etsintäalueen lähellä. Harjoittele eri korkeuksilla olevia piiloja. Kokemattomalla koiralla voi taas tehdä muutaman purkin ilmaisun ennen varsinaisen etsinnän aloitusta. Seuraa koiraa, opi tunnistamaan milloin se haahuilee ja milloin etsii.
Kaikissa etsinäosissa on tärkeää, ettei koiraa viedä suoraan autoon löydön jälkeen. Koira voi oppia yhdistämään löydön autoon joutumiseen ja lopettaa ilmaisun. Sen vuoksi on hyvä käyttää koiraa aina vähän kävelemässä ja viedä vasta sen jälkeen autoon.
Hukan harjoitukset
Harjoitukset tehtiin pääosin sokkona eli niin, että minä en tiennyt missä piilot on. Poikkeuksena alkupään laatikkoetsintäharjoitukset.
Laatikkoetsintä
Päivän harjoitukset aloitettiin laatikkoetsinnällä. Tehtiin Hukalle ensin purkin ilmaisua, jotta se tietää mitä ollaan tekemässä. Se on vielä kokematon koira tämän lajin suhteen, joten ei olisi muuten varmaan yhtään tiennyt, mitä tehdään uudessa paikassa. Tämä tapa on kyllä tarkoitus jättää pois mahdollisimman pian kokemuksen karttumisen myötä.
Laatikkoharjoituksessa oli ensin neljä laatikkoa ja alkuun minä tiesin, missä laatikossa haju oli. Mentiin aina yhden hyllykön taakse ja laatikoiden paikkaa vaihdeltiin. Lopussa laatikoita oli kuusi kappaletta ja tehtiin sokkona niin, että minä en tiennyt missä laatikossa haju on. Sanoin kouluttajalle, kun luulin Hukan ilmaisevan oikeaa laatikkoa ja hän sanoi, onko se oikein (jolloin palkka) vai väärä (jolloin odotettiin, että jatkaa etsintää).
Hukalla tuli nyt ensimmäistä kertaa tassulla lätkimistä mukaan. Tähän saatiin reseptiksi palkata muutaman kerran pienimmästäkin haistelusta (eli ennen kuin alkaa läiskiä tassullaan). Ilmaisun jälkeen pitää muistaa palkata monta kertaa ilmaisusta, eikä vetää heti koiraa pois. Oikeastaan kannattaa odottaa, että koira on valmis poistumaan ja pyytää se mukaan, ei vetää. Ilmaisussa Hukka tekee laatikoilla nenäkosketuksen laatikkoon. Nyt sain ohjeeksi odottaa, että se ottaa tämän jälkeen vielä kontaktin minuun ja palkata vasta sitten. Hukan etsinnässä tulee tarkkailla, että haisteleeko se laatikkoa vai painaako vaan suoraan nenän kiinni laatikkoon. Ensimmäisessä tapauksessa se on löytänyt oikean hajun, jälkimmäisessä vaan kokeilee saisiko ilmaisusta palkan.
Kouluttajan mukaan Hukka olisi jo nyt valmis hajutestiin. Ehkäpä sitten uskaltaudun, kun täällä seudulla on ensi vuoden puolella testi.
Sisätilaetsintä
Sisätilaetsintä tehtiin aivan kokeenomaisesti. Etsintäalue oli merkattu ja sen sisällä oli muutama pöytä, tuoleja ja koreja. Etsintäaika 2 min. Tultiin lähtöviivalle, missä Hukka näytti heti tietävän mitä tehdään. Olihan tässä samassa tilassa jo treenattu laatikoilla. Hukka lähti käskystä etsimään ja kiersi ensin laatikoston (myöhemmin kuulin, että kouluttaja oli koskenut myös siihen). Sitten se meni pöydän alle, haisteli roskista ja pöydän reunaa. Tuli pöydän alta pois ja kiersi sen ja ilmaisi hajun pöydän reunasta. Aikaa kului 42 sekunttia eli tämä olisi ollut ihan hyväksytty kisasuoritus. Ihan hyvin ottaen huomioon, että tässä oli ensimmäinen sisätilaetsintä, joka tehtiin muualla kuin meidän olohuoneessa.
Ajoneuvoetsintä
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Hukka teki ajoneuvoetsintää. Se otti lähtöviivalta hajua hyvin ja lähti sitä kohti, mutta sitten tuli tenkkapoo. Hukan pään päällä näkyi ainakin kaksi metriä korkea kysymysmerkki, eikä se osannut nyt yleistää hajunetsintää autoon. Se vaan katsoi minua neuvoa kysyen, että mitä nyt, mikä aiheutti hilpeyttä kurssikavereissa. Kouluttajakin kehui, että hienosti kysyy lapinkoiraksi. Hänen kokemuksen mukaan lapinkoira alkaisi tässä tilanteessa vaan räksyttämään. Tehtiin hajunilmaisua purkilla ensin kauempana autosta ja sitten lähempänä. Sitten mentiin autossa olevan hajun viereen ja palkattiin sen ilmaisusta. Selvästi pitää vielä panostaa alhaalla olevien hajujen ilmaisuun, Hukka lähtee helposti hakemaan ylempää hajua. Ajoneuvoetsinnässä pitää myös muistaa, että jos näyttää käsimerkkiä, näyttää sen tarpeeksi alas, ettei koira lähde käden mukana hakemaan hajua ylempää.
Ulkoetsintä
Ulkonetsinnässä oli neljä leirintäalueen mökkiä, jossa oli kolme piiloa. Hukan ensimmäinen ulkoetsintä, jossa on useampi piilo. Ajoneuvoetsinnästä viisastuneena tehtiin muutama hajunilmaisu purkilla ja sitten hommiin. Ensimmäisen mökin luo Hukka lähti heti ja siellä kierteli ja kaarteli kuistilla ja rappusilla. Ei kuitenkaan ilmaissut hajua. Sitten se bongasi hajun toisesta mökistä ja kävi ilmaisemassa sen. Tarkkuutta vielä tarvitaan ilmaisukohdan näyttämiseen ja siinä Hukalla näyttäisi toimivan se, että odotan vaan sen tarjoavan oikeaa kohtaa. Tämän jälkeen tarkistettiin kolmas mökki. Sen kohdalla Hukka lähti selvästi haahuilemaan muualle, joten tiesin, ettei siellä ollut hajua. Mentiin sitten neljännelle mökille. Siellä Hukka ilmaisi tarkasti ja nopeasti ikkunalaudan reunassa olleen hajulähteen. Hienosti nousi seinää vasten seisomaan, jotta ylti näyttämään oikean paikan. Palattiin ensimmäiselle mökille, jossa epäilin viimeisen hajulähteen olevan. Nyt Hukka tarkensi sen verran, että tiesin hajun olevan portaissa. Hukalle meinasi tässä jos iskeä kyllästyminen, mutta saatiin se kuitenkin lopulta ilmaisemaan viimeinenkin haju ja siitä paljon palkkaa. Tässä tuli Hukalle tosi pitkä työskentely ottaen huomioon, että alla oli jo kolme muuta harjoitusta. Kuulemma lapinkoiraksi Hukka jaksaa työskennellä hyvin pitkään, ei ole kouluttaja kuulemma aiemmin nähnyt tämmöistä lapinkoiraa. Ja hyvä Hukasta on vielä tulossa.
Kaiken kaikkiaan oli oikein antoisa kurssipäivä. Paljon sain uutta tietoa ja ideoita, että miten tästä eteenpäin jatketaan treenejä. Kouluttaja oli oikein mukava, samoin kurssilaiset. Löytyipä tältä kurssilta myös uusi treenikaveri kotipuoleen, mikä varmasti tuo tarvittavaa vaihtelua treeneihin.
Kommentit
Lähetä kommentti