Siirry pääsisältöön

Tavoitteellisten tokoilujen koulutus

Meillä vaihtu tässä taannoin vähän käytännöt toisessa tokoryhmässä. Aiemmin meidän treeneissä oli aina yksi valmennusryhmän jäsen treenaamassa omia koiriaan ja neuvomassa vähän muita. Nyt vaihtui sitten, että kerran kuussa on klinikkatyyppinen kerta, jolloin mukana on useampi valmennusryhmäläinen ja me saadaan kysellä vinkkejä ongelmakohtiin tai uusien liikkeiden opettamiseen.

Nallen kanssa otettiin ensin noutoa, mikä on meille suuri kompastuskivi ja siitä on ollut aiemminkin juttua. Kerroin ensin ongelmista kapulan pitämisessä ja siitä, miten olen sitä opettanut. Sitten annoin kapulan Nallen suuhun ja liikuin sen kanssa. Ei mitään ongelmaa, hyvin pysyi kapula suussa siihen asti, kunnes annoin luvan irroittaa. Nalle yleensä pudottaa kapulan helposti perusasentoon tullessa, jos kapula vähänkin hipaisee mun jalkaa. Siihen saatiin vinkkiä alkaa varovasti heiluttelemaan/kaputtelemaan kapulaa, kun se on Nallen suussa ja palkata siitä, ettei se irrota. Näytin sitten vielä "melkein liikkeenomaisesti" Nallen noudon. Ollaan kokeiltu tätä kerran omassa olohuoneessa. Pidin Nallea pannasta, heitin kapulan ja käskin hakea. Nalle lähti hyvällä vauhdilla, nappasi kapulan suuhun ja samalla vauhdilla takaisin. Toistettiin uudelleen. Nyt lähdin vielä pakittamaan Nallen tullessa luokse. Hyvin säilyi vauhti. Niin mikähän tässä se ongelma oli? Varmaankin koiranohjaaja...

Seuraavalla kiekalla otettiin hyppyä. Nallella on taipumusta kääntyä jo hypyn aikana, jolloin se laskeutuu nenä valmiiksi väärällä puolen estettä. Tätä tahkottiin jonkun aikaa, kunnes syy tähän ongelmaa löytyi. Ja syy on se, että Nalle tietää herkun tulevan minulta. Eli jos minulla on herkku valmiiksi kädessä tai jos otan sen taskusta Nallen hypätessä, se kääntyy mahdollisimman nopeasti eli jo hypätessä. Tässä vaiheessa voin sanoa, että tähän ei auta mikään "ota herkku salaa taskusta" tai "pidä herkkua kädessä niin, ettei Nalle huomaa", koska kylä se huomaa ja salaa ei voi tehdä mitään. Nallea ei voi huijata. Se on ihan liian fiksu koira semmoiseen. Täytyy nyt ottaa paljon toistoja niin, että Nalle palkataan kaukana esteestä. Kyselin lopuksi vielä vinkkejä avohypyn opettamiseen, jotta tiedän miten se kannattaa aloittaa, kun aika on.

Vaihdettiin kouluttajaa tässä välissä ja päästiinkin nyt meidän kannalta erityisen hyvälle kouluttajalle. Hän nimittäin kasvattaa lapinporokoiria (ja uskoakseni on hyvinkin tuttu ainakin yhdelle blogin lukijalle). Otettiin Nallen kanssa seuraamista, joka mielestäni on liian väljää, eikä Nalle oikein pysy mukana. Näytettiin sitten pätkä muutamalla käännöksellä. Kouluttaja sanoi, että suomenlapinkoiraksi Nalle on erittäin innokas ja iloinen, pitää hyvää kontahktia ja sen paikkakin on hyvä (ei siis liian väljä, eikä edistä/jätätä). Hän sanoi, että jos lappalaiskoiran tassuille on kerran astunut seuraamisen yhteydessä (check!), se pitää sen jälkeen turvallisen välimatkan ohjaajaan. Mutta tässä onneksi karvat hämäävät sen verran, ettää riittää, kunhan karvat hipaisee jalkaa, niin etäisyys on hyvä. Käännöksissä tarvii olla tarkkana, etten jätä Nallea yksin ja huitele yksin eteenpäin, sillä siinä vaiheessa Nalle lyö hanskat tiskiin, lappalaiskoirille tyypilliseen tapaan. Perusasentotreeniinkin saatiin vähän korjauksia, taas on tullut itse tehtyä virheitä. Lopuksi sain vielä lisää vinkkejä takapään työskentelyn vahvistamiseen.

Mutta olipa taas avartava treenikerta. Erityisesti mieltä lämmitti huomata, että kyllä Nalle osaa jos minä vaan osaan ohjata.

Kommentit

  1. Onnistuin vahingossa poistamaan Ninan viestin... Mutta vastataanpa siihen kuitenkin.

    Nalle ei palkkaannu treeneissä lelulla. Jos sille lelun heittää, niin se saattaa kerran käydä sitä haistamassa ja lähteä sitten muihin hommiin.

    Irtoaminen esteelle ei ole Nallelle ongelma, ennemmin se on päinvastoin eli meinaa irrota ennemmin ilman lupaa kuin jättää hyppäämättä. Sen vuoksi namikipon käyttö on vähän ongelmallista, kun imu vetää esteelle ihan riittävästi ilman sitäkin.

    Paljon on tehty toistoja juuri kuten sanoit eli heittämällä (minä itse tai avustaja) palkka esteen taakse. Mutta kuten sanottu, Nallea ei voi huijata. Niin kauan kun palkka lentää tai on namikipossa niin, että Nalle sen ilmalennon aikana näkee, niin se hyppää kauas eli ongelmaa ei ole. Mutta heti kun Nalle ei palkkaa hypätessään näe, se osaa päätellä, että palkka on silloin minulla ja tekee tiukan käännöksen ilmalennon aikana. Se myös tietää heti, mitä avustajan seisominen esteen lähettyvillä tarkoittaa.

    Mutta jatketaan tässä kuitenkin noilla heittopalkoilla.

    Lähes kaikki meitä lajissa kuin lajissa kouluttaneet ovat sanoneet samaa, että Nalle on hyvin viisas ja hyvin laskelmoiva. Se ei harrastuksissa ole kauhean hyvä ominaisuus yhdistettynä laiskuuteen, jolloin koira pyrkii saavuttamaan maksimaalisen määrän herkkuja mahdollisimman minimaalisella työllä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt