Siirry pääsisältöön

Talvitreenit vol. 9

Tänään päästiin meidän toisen kouluttajan oppiin ensimmäistä kertaa. Tykkäsin kyllä kovasti hänenkin tyylistä ja varmasti opitaan sekä minä että Nalle paljon tämän kevään aikana. Rataan tutustuttiin ensin itsenäisesti ja sitten käytiin yhdessä läpi. Läpikäynti olikin tarkkaa, koska vaikeissa kohdissa katsottiin kaikki rintamasuunnista ja jalkojen asennosta alkaen. Kaikille annettiin aikaa kuivaharjoitella tässä vaiheessa ohjauskuviot, jotka ei itselle tullut mieleen.

Itse radalla sai sitten mielestäni hyvin palautetta. Ei ollut vaan semmoista, että kivasti meni, mihin aiemmin olen tottunut, vaan kuuli oikeasti mikä omassa ohjauksessa meni hyvin ja missä on parannettavaa. Tämmöistä juuri minä itse tarvitsen, kun eihän niitä virheitä tulisi, jos tietäisi miten kaikki asiat pitää tehdä. Kouluttaja myös huomioi koiran hyvin ja hoksasi ainakin Nallen kohdalla nopeasti, miten sen kanssa kannattaat toimia. Meille ainakin sopii, että käydään yhdessä rata mahdollisimman tarkaan läpi. Näin tiedän heti radalle mennessä, että mitä kannattaa tehdä, eikä Nallen kanssa tarvitse tehdä turhia toistoa, sen takia, että olin ajatellut ohjauskuviot väärin. Näin kaikki toistot voidaan keskittää niihin järkeviin ohjauskuvioihin, Nallen kanssa kun toistojen määrä on rajallinen.

Minulla oli loppupalkkana jotain oksennukselle haisevaa Pedigreen märkäruokaa, mitä käytettiinkin sitten radalla namikipon kanssa. Annoin aina kouluttajalle vähän toisen purkin kannen päällä herkkua ja hän laittoi sen radalle jonnekin kohtaan niin, ettei Nalle nähny minne se meni. Joka kohdassa Nalle aina ensimmäisellä kerralla säntäsi ensimmäisen esteen jälkeen etsimään herkkuja, mutta kun ei kertaakaan niitä saanut, niin toisella kertaa sitten kuunteli ohjausta. Kouluttaja sanoikin Nallesta, että se on aika laskelmoiva tyyppi. Niinhän se on, aina laskemassa, että mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, miten saa herkut mahdollisimman vähäisellä vaivalla ja mitään ei anna ilmaiseksi. Mutta tällä tavalla saatiin Nalleen hyvin vauhtia, sille kun tuli aina yllätyksenä missä se herkkukippo milloinkin on, joten koko ajan kannatti mennä lujaa.

Sitten itse rataan.

Koira 1. esteen taa, itse 3. viereen. Lähetys -> 1-2, pakkovalssi -> 3 & jaakotus -> 4, sokkari -> 5, sokkari, takaakierto -> 6, valssi -> 7-8, pakkovalssi -> 9, jaakotus -> 10, takaakierto -> 11-12, sokkari -> 13-14, takaakierto -> 15-16.

Mentiin rataa pätkissä (mikä on hyvä, koska kisoissahan saa mennä pitkiä ratoja). Ensin 1-5, sitten 6-9, sitten 6-11, sitten 12-16. Lopuksi treenattiin vielä esteelle 15 poispäin kääntöä, mitä ei olla Nallen kanssa esteillä vielä tehty.

Ekassa pätkässä (1-6) pakkovalssi ja jaakotus sujui hyvin, Nalle meni hyvällä vauhdilla putkeen. Kepeille vienti takkusi ensin, kouluttaja muistutti, että Nalle tarvitsee siihen rauhan, eikä itse saa hätäillä. Otettiin sitten kepeille vientiä muutaman kerran putken kautta. Namikippo oli keppien jälkeen, joten Nalle muutaman kerran kokeili, voisko lopettaa pujottelun ja juosta suoraan kipolle. Sieltä kun ei mitään herunut, niin tyytyi sitten pujottelemaan nätisti. Saatiinkin sitten kaksi hyvää toistoa, jossa kepeille vienti onnistui.

Jatkettiin seuraavalle pätkälle (6-9). Minun tuli mukamas jatkaa ohjaamista kymppi esteelle ja kouluttaja laittoi herkkukipon Nallen reitille. Oma ohjaus onnistui hyvin ja Nalle piti tässäkin hyvin vauhtia yllä. Toistettiin sama harjoitus, mutta jatkettiin pari estettä pidemmälle. Hyvin sujui ja Nalle aidosti yllättyi, kun namikippo odotti sen reitin varrella esteen 11 jälkeen.

Sitten otettiin loppupätkää. Kyselin ennen sitä, miten Nallen saisi ylläpitämään intonsa pysäytyskontaktista huolimatta. Se kun nykyään lannistuu, kun annan pysäytyskäskyn. Saatiin kotitehtäväksi treenata räjähtäviä lähtöjä pysäytyskontaktista. Puomilla käytettiin namikippoa, minkä turvin pääsin seuraavien esteiden vasemmalle puolelle ja näin loppu sujui hyvin, kun pääsin tekemään esteelle 15 takaakierron poispäin käännön sijaan. Puomista Nalle sai hyvää palautetta, kun se laukkaa koko puomin, myös alastulokontaktin.

Lopuksi treenattiin Nallen kanssa esteelle 15 poispäin kääntöä. Sitä ei ollakaan tehty, muuta kuin ilman mitään esteitä, kun innostan Nallea. Otettiin esteen 14 kautta vauhtia. Ekalla kerralla Nalle hyppäsi 15 väärään suuntaan, mutta sitten saatiin kaksi hienoa poispäin kääntöä, Nalle meni kuin vanha tekijä. Tähän sitten lopettiin tämän päivän treenit.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt