Siirry pääsisältöön

Talvitreenit vol. 8

Vuoden vaihteessa meillä vaihtui taas agilityryhmät. Osa ryhmäläisistä pysyi samana, osa oli uusia ja treeniaika siirtyi vähän myöhemmäksi, mutta päivä pysyi samana. Kouluttajakin vaihtui, tai nyt meillä on kaksi uutta kouluttajaa.

Tänään oli luvassa ohjausharjoituksia. Tykkkäsin rataantutustumisesta. Ensin sai hetken aikaa pähkäillä ja sitten käytiin yhdessä läpi. Vuorotellen näytettiin eri kohtia, mitä oltiin suunniteltu ja kouluttaja vielä näytti lisää vaihtoehtoja. Tämä rata on suunniteltu niin, että se pitäisi tehdä jokaista ohjauskuviota vain kerran käyttäen.


Koira 1. esteen taa, lähetys -> 1-2, "tyrkkäys" kolmoselle -> 3, päällejuoksu -> 4-5, puolivalssi -> 6, pakkovalssi -> 7-11, jaakotus -> 12, takaakierto -> 13, niisto & persjättö, takaakierto -> 14, niisto & persjättö.

Mentiin ensin pätkissä. Ekana esteet 1-4. Sujui ihan hyvin, mutta otettiin uudestaan niin, että lähdin Nallen kanssa yhtä aikaa. Silloin saatiin heti alkuun parempi vauhti. Sitten esteet 4-8. Tein ensin vitoselle pyörähdyksen, mutta niin tiukka kurvi hidasti Nallen vauhtia. Toisella kertaa ohjasin Nallen kääntymään vitoselta oikealle ja tein siihen puolivalssin, jolloin Nalle säilytti vauhtinsa paremmin. Ekalla kerralla pakkovalssisa liikuin turhaan esteestä 7 poispäin, toisella kertaa tajusin liikkua esteen suuntaisesti, jolloin meni paremmin. Sitten esteet 8-12. Muuten meni ihan hyvin, mutta jaakotus oli vähän kankea, jolloin Nalle teki aika laajan kaaren. Kuivaharjoittelin jaakotuksen muutaman kerran ja otettiin uudestaan, jolloin kaarre pieneni huomattavasti. Sitten vielä 12-14. Takaakierroissa varmistelin liikaa, jolloin niisto jäi vähän huonoksi. Kyllähän Nalle niistä selviytyi, mutta otettiin uudestaan, jolloin sujui paremmin. Sitten vielä mentiin rata kokonaisuudessaan.

Tykkäsin kyllä kovasti ja Nallellakin oli hyvä vauhti päällä. Kouluttaja sanoi heti, että mitä tein väärin jos joku ei onnistunut. Nykyäänhän kaikki virheet johtuu minusta, joten on kivempi kuulla mitä tein väärin/mitä voin parantaa, kuin että sanotaan vaan, että nyt tuli vähän laaja kaarre. Nallen vauhti parani kovasti, kun hetsattiin sitä putkille niin, että kouluttaja piti Nallea kiinni ja minä kannustin menemään putkeen. Irti päästettiin silloin, kun Nalle eniten halusi mennä. Sitten ei tarvinnut sanoa kuin "missä se putki on", niin Nalle säntäsi täysiä putkeen. Tätä pitää ehdottomasti jatkaa.

Toisessa päässä treenattiin itsenäisesti saksalaista. Onhan näitäkin varmaa tullut tehtyä, mutten kyllä aiemmin tiennyt nimeä. Saksalaisessa koira siis menee esteen yli S:n mallisesti. Nallella oli tässä vaiheessa jo puhti vähän pois, joten ei kauhean montaa kertaa otettu.

Mutta olipa vaan kivat treenit. Olen aina sinä aikana, kun treeniryhmissä ollaan oltu, toivonut että tehtäisiin enemmän tekniikkaharjoituksia. Mutta melkein aina ollaan vaan tehty ratoja ratojen perään. Niitähän saa tehdä kisoissakin, mutta siellä on paha tekniikkaa treenata. Mutta olipa onni päästä välillä tällaiseen ryhmään.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt