Tämän illan treenit aloitettiin kaukokäskyillä. Kukin treenaili niitä tykönään ja ohjaaja kiersi kaikkien luona erikseen. Nallen kanssa ehdittiinkin tovi treenailla, kun oltiin viimeisinä vuorossa. Teinkin sitten välillä vähän rallytokojuttuja ja sitten jatkettiin jalkojen väliin peruuttamista, jonka opettamisen aloitin eilen. Kaukokäskyissä Nallella sujuu melko hyvin istu-maahan-istu siirtymät. Sillä pysyy takajalat koko ajan visusti maassa ja melko harvoin se yrittää edistää tai mitään. Nyt kuitenkin ongelmaksi nousi se, että maahanmenossa Nalle meni vähän vinoon. Kouluttaja huomasikin, että pidin herkkua oikeassa kädessä, joten Nalle taipui siihen suuntaan vinoon. Työnsin herkut taskuun ja näytin Nallelle, ettei käsissä ole mitään, minkä jälkeen asento vähän suoristuikin.
Sitten olikin ihan kunnon häiriöharjoitus paikkamakuussa. Koirat laitettiin riviin reiluin välimatkoin ja mentiin normaalisti kauemmas seisomaan. Sitten kouluttaja kävi napauttamassa aina jotakuta olkapäähän, jolloin tämä henkilö kutsui koiran rivistä luokseen. Nallella oli näkemisen arvoinen ilme, kun koiria alkoi lähtemään rivistä. Korvat lerpahti sivulle, eikä Nalle meinannut uskoa silmiään. Sitten kun minun vuoroni tuli kutsua Nalle luokse, Nalle nousi ylös ja lähti rauhallisesti jolkottamaan minua kohti. Välillä se vilkaisi minua ja välillä kouluttajaa sen näköisenä, että tämä ei todellakaan ole sallittua. Koirat palautettiin sitten aina takaisin riviin. Minä jopa tajusin itse palkita Nallen vasta siinä vaiheessa, kun se taas makasi paikallaan ja otin jättämässä sitä uudelleen. Kerran Nalle nousi seisomaan, mutta meni heti käskystä maahan. Aika hyvin ottaen huomioon, että koiria sinkoili luvan kanssa ja välillä vähän ilmankin lupaa.
Lopuksi jokainen sai valita jonkun liikkeen, johon tarvii apua. Meille valitsin meidän murhekryynin eli seuraamisen. Pitää nyt vaan yrittää saada siitä Nallelle mieluisampi liike. Pätkittäin siltä tulee ihan hyvää pätkää ja rallytokossa se seuraa pitkästikin ihan hyvin. Tässä nyt on taas vaan tämä, kun Nallen mielestä seuraamista ei kannata tehdä, joten se ei sitä aina viitsi tehdä. Lisää treeniä siihen sitten vaan.
Ensi viikolla onkin jännät paikat, kun luvassa on alokasluokan möllikoe, joka vielä videoidaan.
Sitten olikin ihan kunnon häiriöharjoitus paikkamakuussa. Koirat laitettiin riviin reiluin välimatkoin ja mentiin normaalisti kauemmas seisomaan. Sitten kouluttaja kävi napauttamassa aina jotakuta olkapäähän, jolloin tämä henkilö kutsui koiran rivistä luokseen. Nallella oli näkemisen arvoinen ilme, kun koiria alkoi lähtemään rivistä. Korvat lerpahti sivulle, eikä Nalle meinannut uskoa silmiään. Sitten kun minun vuoroni tuli kutsua Nalle luokse, Nalle nousi ylös ja lähti rauhallisesti jolkottamaan minua kohti. Välillä se vilkaisi minua ja välillä kouluttajaa sen näköisenä, että tämä ei todellakaan ole sallittua. Koirat palautettiin sitten aina takaisin riviin. Minä jopa tajusin itse palkita Nallen vasta siinä vaiheessa, kun se taas makasi paikallaan ja otin jättämässä sitä uudelleen. Kerran Nalle nousi seisomaan, mutta meni heti käskystä maahan. Aika hyvin ottaen huomioon, että koiria sinkoili luvan kanssa ja välillä vähän ilmankin lupaa.
Lopuksi jokainen sai valita jonkun liikkeen, johon tarvii apua. Meille valitsin meidän murhekryynin eli seuraamisen. Pitää nyt vaan yrittää saada siitä Nallelle mieluisampi liike. Pätkittäin siltä tulee ihan hyvää pätkää ja rallytokossa se seuraa pitkästikin ihan hyvin. Tässä nyt on taas vaan tämä, kun Nallen mielestä seuraamista ei kannata tehdä, joten se ei sitä aina viitsi tehdä. Lisää treeniä siihen sitten vaan.
Ensi viikolla onkin jännät paikat, kun luvassa on alokasluokan möllikoe, joka vielä videoidaan.
Kommentit
Lähetä kommentti