Koiratanssiluento

Sunnuntaiaamuna jatkettiin koiratanssin parissa Liisa Tikan johdolla. Luennolla sivuttiin osittain samoja aiheita kuin lauantain koulutuksen perusteet- luennolla, joten samat aiheet on yhdistetty sitä käsittelevään blogipostaukseen. Tässä on taas minun näkemykseni ja muistiinpanoni aiheesta.

Koulutusta vai naksutinkoulutusta?

Oppimisteoria pätee aina ja kaikissa tilanteissa. Tiede ei ole mielipidekysymys. Oma-aloitteinen toiminta ja operantti oppiminen ovat yleensä parhaita keinoja saada eläin ymmärtämään asia ja oppimaan se oikeasti. Sama pätee myös meihin ihmisiin. Oikeaa käytöstä on alle sekunti aikaa vahvistaa.

Mekaaniset taidot

Oikeat varusteet edesauttavat palkkion tehokasta toimittamista (esim. namipussukasta helpompi kaivaa namia kuin farkun taskusta). Ohjaajan tulisi osata palkita koiraa molemmilla käsillä. Helsitar on kehittänyt koiratanssin treenaamiseen hyvin soveltuvan palkkiovyön. Siinä on pieniä taskuja eri puolilla, jolloin palkan saa toimitettua koiralle helpommin oikeasta suunnasta.

Mekaanisia taitoja voi harjoitella ilman koiraa. Esimerkiksi oikeaa ajoitusta voi harjoitella naksuttamalla avustajan heittäessä tai pompauttaessa palloa. Tai telkkari katsoessa naksauttamalla aina, kun ruutuun ilmestyy mies. Koiran kanssa yksi parhaista harjoituksista on laatikkoleikki. Siinä yhdistyy samanaikaisesti ajoituksen harjoittelu, kriteerinhallinta sekä palkkion suunnan ja vahvistetiheyden harjoittelu. Koira oppii tarjoamaan käytöksiä. Vaikeampi sovellus on 101 tapaa leikkiä laatikolla, jossa ei palkata koiraa samasta asiasta kahta kertaa peräkkäin, vaan koiran pitää muuttaa käytöstään joka palkkion jälkeen. Ohjaaja voi harjoitella palkitsemisen mekaanisia taitoja myös teippaamalla kertakäyttökahvikupin oman koiran kuonon korkeudelle omaan jalkaansa. Sitten toistetaan seuraavaa sarjaa: naksautus > käsi taskuun > palkka kahvikuppiin. Välissä aina pitää laittaa kädet sivuille ja selkä suoraksi. Tavoitteena on saada 20 namia kuppiin puolessa minuutissa.

Palkkion toimittamisesta

Palkkion toimittamisella ja palkan suunnalla on suuri merkitys. Kaikki mitä naksun ja maksun välissä tapahtuu, vahvistuu! Sitä, milloin vahvisteen vaikutus lakkaa, ei tiedä kukaan. Usein ajatellaan vaikutuksen lakkaavan siinä vaiheessa, kun koira on nielaissut namin. Nami kädessä treenatessa pitää aina olla peruste sille, miksi nami on valmiiksi kädessä. Joskus se voi olla tarpeen, jotta nami tulee koiralle tosi nopeasti. Useimmiten perustetta ei ole.

Palkkion suunnan ja toimittamistavan tulee tukea koulutettavaa asiaa, esimerkiksi liike vahvistaa liikettä. Jos halutaan koiran liikkuvan, sille kannattaa heittää palkka, niin liike vahvistuu. Palkkio toimitetaan sinne, missä koiran halutaan olevan, ei sinne missä se on.  Tarvittaessa vastaliikkeellä voidaan korjata koiran toimintaa. Esimerkiksi seuraamisessa jätättävälle koiralle palkkio eteenpäin ja edistävälle koiralle palkkio taaksepäin.

Mitä monipuolisemmin palkkioita voi toimittaa, sen parempi (etäpalkat, avustaja, heittäminen, molemmista käsistä). Tehokas palkkion käyttö vaatii huolellisen luopumisen opettamista koiralle. Ilman sitä ei esim. etäpalkkaa pysty hyödyntämään ollenkaan. Luopuminen ei ole temppu, vaan elämäntapa.

Kriteeri

Kriteerinhallinta on yllättävän vaikeaa myös kokeneelle kouluttajalle. Kriteeri pitää pystyä määrittelemään yhdellä lauseella. Jos et tiedä mitä vahvistat, koira ei voi tietää mitä pitäisi tehdä. Yhden harjoituksen aikana voi olla vain yksi kriteeri. Et voi esim. treenata oikeaa seuraamispaikkaa ja kestoa samaan aikaan. Treenataan siis kestoa tai tekniikkaa, ei molempia yhtä aikaa. Kun koira osaa 80 %:sesti, voi kriteeriä nostaa. Osaaminen tarkoittaa sitä, että koira suorittaa tehtävän sujuvasti ensimmäisestä vihjeestä. Siinä vaiheessa, kun aletaan ketjuttamaan asioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ei voi enää nillittää pikkumokista, vaan katsotaan kokonaisuuksia. Pikkumokat treenataan kuntoon erikseen pienempinä kokonaisuuksina. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on.

Kriteerinhallinta ja vahvistetiheyden ylläpito ovat tärkeitä asioita koulutuksessa. Jos vahvistetiheys ei täyty, kriteeri on liian vaikea. Toisaalta uskalla myös edetä. Aina voi kokeilla, mitä koira osaa.

Tehokas treenisessio

Tehokas treenisessio edellyttää seuraavia asioita

1. Harjoitussuunnitelma on tehty (ainakin mietitty päässä)

2. Välineet, palkat ja muut tarvikkeet on valmiina

3. Treenikupla kunnossa

4. Yksi harjoitus kestää maksimissaan 60-90 sekunttia

5. Sarjoja tehdään 3-4 sitten pidetään pidempi tauko

6. Keskimäärin treeneihin mahtuu noin kolme harjoiteltavaa asiaa

Treenikupla rakentuu siitä, että koiralle on opetettu taukokäytös. Taukokäytös on sellainen, ettei koira kiihdy siinä entisestään. Koiran treenissä ei ole välivaiheita (jolloin ohjaaja vaikka juttelee jonkun kanssa), vaan ainoastaan Tauko > tauolta treeniin siirtyminen > treeni > treenistä tauolle siirtyminen. Kouluttaessa ohjaaja kouluttaa koiraansa, ei sosialisoidu muiden kanssa.

Perusharjoitus 1: vatitreeni

Ns. vatitreenissä koira opetetaan nousemaan etujaloillaan pienen korokkeen päälle. Koroke voi olla pyöreä (ruokakuppi) tai neliömäinen (Ikean vessajakkara). Koira opetetaan tekemään käännös vadin päällä siten, että etujalat pysyvät vadin päällä ja takajalat astelevat niin, että koira kiertää ympäri. Koira palkataan selkälinjan tasolta, jottei paino mene liiaksi takajaloille. Tämä johtaa pian siihen, etteivät etujalat pysy vadin päällä. 

Aluksi koira sheipataan kiinnostumaan kohteesta ja nousemaan sitten kohteen päälle. Vahvistetiheyden ylläpito on tärkeää, jotta koiran mielenkiinto kohteeseen säilyy. Jos ajoitus on pielessä, ohjaaja saattaa vahvistaa vahingossa itseensä kohdistuvaa toimintaa. Palkkion suunta on aluksi aina kohti kohdetta tai kohteen päällä tai vieressä. 

Liikkeen aikaansaamisessa on tärkeää häivyttää nopeasti ohjaajan liike pois. Koiran tulee siis oppia liikkumaan oma-aloitteisesti, eikä seuraamaan ohjaajan liikettä. Aluksi vahvistetaan kaikkea koiran liikkumista. Seuraavaksi paino liikkeelle, jonka koira tekee ilman ohjaajan liikettä. Naksautus täytyy tehdä, kun koira alkaa liikkua tai on liikkeessä, ei silloin kun koira on paikallaan. Etenkin omaehtoisessa liikkumisessa pitää pyrkiä 100 % palkitsemisen. Palkkion suunnalla voi hieman auttaa liikettä (palkitaan liikkeen suuntaan). Kun koira osaa liikkua ohjaajan viereen vadin päällä, voidaan nimetä liike. Harjoiteltaessa perusasentoon tuloa vadin avulla, vati häivytetään vaihtamalla se ensin esim. hiirimatoksi ja jättämällä sitten hiirimatto pois. Viimeisessä vaiheessa voidaan lisätä istumisen lisääminen, jos haluaa sen lisätä.

Perusharjoitus 2: peruutus

Paras peruutus syntyy opettamalla se ilman vartalonapuja. Ensin kannattaa opettaa koira peruuttamaan paikallaan olevasta ohjaajasta poispäin. Jos koiralle on ehditty opettaa vahva istuminen, täytyy se opettaa ensin seisomaan.

Parhaiten peruuttaminen saadaan aikaan luopumisen kautta. Ensin vahvistetaan sitä, että koira osaa luopua namista. Aluksi koira tekee siis painonsiirron taaksepäin. Naksautus liikkeen aikana ja palkkio toimitetaan alas koiran etujalkojen väliin tai jopa kauemmas kehon alle. Palkkion suunta alleviivaa, ettei koiran kannata liikkua ohjaajaa kohti. Se myös auttaa, jos koira herkästi tarjoaa esimerkiksi istumista. Parasta on jos palkkion voi heittää, koska liike vahvistaa liikettä.

Painonsiirron jälkeen aletaan vahvistaa etujalan liikettä ja hetken päästä takajalan/takajalkojen liikettä. Ees-taas- jojoilun voi välttää siirtymällä lähemmäs koiraa, kun sillä aikaa kun se syö palkkaa. Kun vihjesana on yhdistetty liikkeeseen, voidaan harjoitella sivulla peruutusta (jos koira osaa jo seurata sivulla). Sivulla peruuttamista harjoitellessa peili on hyvä apuväline.

Koiratanssi

Koira tanssi on englanniksi useimmiten canine freestyle. Kyseessä on arvostelulaji, jossa kolmen tuomarin arvosteluista lasketaan keskiarvo. Se jaetaan kahteen osaan

• Heel work to music (HTM) seuraamine musiikin tahdissa (myös ”in sync”)

• Freestyle eli vapaatanssi

Kunniamaininta tarkoittaa luokanvaihtoon oikeuttavaa tulosta. Tokon tapaan seuraavaan luokkaan saa siirtyä yhdellä kunniamaininnalla, mutta kolmen jälkeen on pakko siirtyä.

Koiralla saa olla kaulaimeen verrattava asuste (huivi, kravatti), mutta ei muuta. Usein ohjelmalla on teema, jonka mukaan ohjaaja pukeutuu. Koira viedään kehään ja tuodaan sieltä pois vapaana. Koira saa olla ohjelman aikana liikkumatta korkeintaan 10 sekuntia kerrallaan. 

Koiratanssikisaan ilmoittautuessa kirjoitetaan lyhyt esittely itsestä ja koirasta, joka luetaan paikanpäällä ennen kunkin koirakon suoritusvuoroa.

Freestyle

Freestylessä korkeintaan 25 % ohjelmasta saa olla seuraamista. Seuraamiseksi lasketaan HTM:n positiot. Alokasluokassa kunniamainintaan riittää 5-6 sujuvasti suoritettua liikettä. Temppujen tulisi tukea musiikkia ja sopia siihen. Ohjelman pituus on alokasluokassa noin 1,5 minuuttia. Tavoitteena kilpailuohjeen mukaan on ”antaa liikkeiden avulla kokonaiskuva koiran liikunnallisuudesta, tarkkaavaisuudesta ja yhteistyöhalukkuudesta ohjaajan omaan liikkumiseen sulautuen”. 

Freestelyn peruskäytöksiä, joita voi hyödyntää temppuihin on mm.

• Ohjaajan ja/tai esineen kiertäminen

• Pyörähtäminen

• Peruuttaminen

• Pujottelu jalkojen/käsien/esineen välistä

• Noutaminen

Samaan temppuun saa paljon vaihtelua esim. ohjaajan liikkumisella tai asennoilla. Tehtävää voi myös varioida kohdistamalla se välillä ohjaajaan ja välillä esineeseen (esim. koira kiertää välillä ohjaajaa, välillä ohjaajan jalkaa ja välillä vatia). Temppuja valitessa kannattaa vahvistaa koiran omia ideoita ja miettiä, mitä se tykkää tehdä.

Koira täytyy opettaa tekemään tehtävät, vaikka ohjaaja liikkuu tai hänen asentonsa on normaalista poikkeava (yleistäminen). Koiran tulee osata tehdä tehtävät vihjeestä. Käsi- ja vartaloeleitä saa olla, mutta niiden täytyy sopia ohjelmaan (ärsykekontrolli). Kauko-ohjauksissa tulee miettiä kuuleeko koira sanalliset käskyt, jos musiikki on kovalla. Parasta olisikin jos liikkeisiin on sekä suullinen vihje, että käsimerkki tai vartalovihje, joita voi soveltaa tarpeen mukaan.

HTM

HTM:ssä vähintään 75 % ohjelmasta tulee olla seuraamista. Loppuneljännes on lähinnä positioiden vaihtoa ja jotain oheistemppuja. Koira ei saa olla yli kahden metrin päässä ohjaajasta. Alokasluokassa riittää 2 positiota ja freestylen tapaan ohjelman pituus on noin 1,5 minuuttia. 

Positiot on määritelty ja niitä on 10.

• Vasemmalla puolen seuruu pää eteenpäin tai taaksepäin

• Oikealla puolen seuruu pää eteenpäin tai taaksepäin

• Poikittain ohjaajan edessä pää vasemmalle tai oikealle

• Poikittain ohjaajan takana pää vasemmalle tai oikealle

• Jalkojen välissä pää eteenpäin tai taaksepäin

HTM:ää varten tulee koiralle opettaa sivulletulot ja positioihin hakeutumiset sujuviksi. Koiran pitää olla kaikissa esitetyissä positioissa, vauhdeissa ja suunnissa samanlainen. Tehokas takapään käyttö ja kehonhallinta on tärkeää koiralle. Korokeharjoittelu on hyvä apu (sekä ns. vatiharjoitus että ”koko koroke” esim. steppilauta). Seuraamisen tulee sujua useammassa suunnassa, eteen-taaksepäin sekä sivusuunnissa (koiraan päin ja koirasta poispäin). Erilaiset tempot on ohjelmassa toivottuja, joten myös hidasta tai juoksuvauhtia tarvitaan.

Arvostelu

Maksimipisteet ovat 200 ja niistä puolet tulee teknisistä pisteistä (liikkeiden määrä, vaikeustaso, suoritusvarmuus) ja puolet taiteellisista pisteistä (tekemisen ilo, koiran tarkkaavaisuus, vastavuoroinen kumppanuus). Koiran ja ohjaajan liikkeen tulisi rakentua saumattomaksi ohjelmakokonaisuudeksi yhdessä valitun musiikin kanssa. Arvostelussa huomioidaan myös koreografia. Koiran ääntely laskee pisteitä.

Rekvisiitta

Rekvisiittaa voidaan käyttää osana ohjelmaa. Sen käyttö on yleisempää freestylessä kuin HTM:ssä. Rekvisiitta viedään paikalleen ennen esitystä. Yleisesti käytettyjä esineitä ovat mm. erilaiset korokkeet, kävelykepit, sateenvarjot, miekat ja vastaavat. Jos käyttää rekvisiitta, olisi hyvä, että sitä käytettäisiin ohjelman aikana useamman kerran ja että sillä olisi useita käyttötarkoituksia (esim. koira kiertää esineen, hyppää sen yli ja noutaa sen ja vielä ohjaaja käyttää esinettä). Rekvisiitan käyttö edellyttää koiralta hyvää ärsykekontrollia. Koiran tulee osata jättää esine huomioimatta silloin, kun sitä ei käytetä ja erotella sujuvasti esineen eri käyttötarkoitukset.

Kehään tutustuminen

Kehään tutustumisen aika ja montako siellä on kerralla, vaihtelee tuomarin mukaan. Yleensä ohjelma käydään siellä läpi kuulokkeet korvilla ilman koiraa ja koiran kanssa käydään vähän kehässä (saa palkata lelulla, ei herkuilla). Joskus ehtii käydä kehässä myös edellisen koiran jälkeen ennen omaa vuoroa. Tähän täytyy pyytä tuomarilta lupa.

Kehään tullessa on kohteliasta tervehtiä tuomaria ja tällöin voin tehdä kaarroksen tuomaripöydän/pöytien luona, jolloin ne tulee samalla näytettyä koiralle. Jännittävän koiran kanssa kannattaa suunnitella ohjelman lähtö esim. niin, että aluksi liikutaan tuomareista poispäin.