Siirry pääsisältöön

Villisikatestissä

Nalle ja Hukka ovat käyneet petotesteistä jo sudella, karhulla ja ilveksellä. Nyt oli vuorossa viimeinen peto eli villisika. Lumo oli meidän matkassa ja se testattiin sudelle. Testi järjestettiin Jämsän Himoksella OnniDog- tapahtuman yhteydessä. Tarkempaa testipaikkaa ei etukäteen kerrottu, joten käytiin ohjeiden mukaisesti kysymässä neuvoja. Ensimmäisellä yrittämällä ei oikeaan paikkaan löydetty, mutta onneksi oli aikaa käydä kysymässä ajo-ohjeita uudemman kerran, joten tällä kertaa osuttiin oikeaan paikkaan. 

Keli ei paljon huonompi olisi voinut olla, vettä tuli taivaan täydeltä ja ilma oli syksyisen viileä. Muutama koira oli ennen meitä, joten ne katsottiin ja sitten oli Lumon vuoro. Lumo suoriutui omaan tyyliinsä testistä ja sitten Hukkaa ja Nallea varten vaihdettiin pedoksi villisika.



Ensimmäisenä testivuoroon pääsi Hukka. Se oli hyvin kiinnostunut hajusta ja lähti jäljelle. Villisian tullessa Hukka siirtyi minun ja villisian välliin ja alkoi heti haukkumaan. Se haukkui välillä suoraan kohti sikaa, mutta välillä vähän ohi. Ajoittain Hukka jopa haki katsekontaktia villisikaan. Hukka liikkui pedon liikeidne mukaan ja piti koko ajan sopivaksi katsomansa turvavälin. Muuten sen toiminta arvioitiin melko keskitasoiseksi. Hukka palautui testistä välittömästi. Testaajan mukaan Hukan työskentely oli järkevää ja rohkeaa ja vaan parani testin edetessä.

1. Koiran reaktio hajujälkeen
a. voimakas b. pieni c. osoittaa pelkoa d. haluaa paeta
     1.1 a. lähtee jäljelle b. omistajalta tukea, mutta lähtee c. kieltäytyy d. pakenee

2. Reaktio nähdessä pedon
a. siirtyy omistajan ja pedon väliin b. siirtyy omistajan sivulle, mutta on tarkkaavainen c. siirtyy omistajan taakse d. pakenee e. toimintakyky loppuu f. luontainen pelko puuttuu

3. Haukkutyöskentely
a. aloittaa haukun heti b. haukkuu omistajan vierellä c. ei hauku, mutta on tarkkaavainen d. pelkohaukku e. pelkää ja on hiljaa
     3.1 a. haukkuu kohti ja hakee katsekontaktia b. haukkuu hetkittäin kohti c. haukkuu ohi d. murisee

4. Koiran toimintakyky pedon liikkuessa
a. suuri b. keskitasoa c. pieni

5. Rohkeus
a. suuri (tiivis katsekontakti) b. keskitasoa (ajoittainen katsekontakti) c. pieni (katsoo pedon ohi) d. katsoo muualle f. ylirohkea

6. Etäisyys
a. sopiva turvaetäisyys b. suuri etäisyys c. liian lähellä

7. Taistelutahto
a. suuri, tekee välehyökkäyksiä b. käy näykkimässä petoa takaa c. keskitasoa d. pieni e. liian suuri: käy kiinni petoon edestä f. ei taistelutahtoa

8. Väistöliikkeet/ketteryys
a. erittäin nopea b. keskitasoa c. hitaat d. ei kykene liikkumaan

9. Työskentelykestävyys
a. suuri b. keskitasoa c. pieni

10. Palautuminen
a. palautuu välittömästi b. palautuu viiveellä c. palautuminen vaatii aikaa d. ei palaudu


Nallen kohdalla epäilen hyvin vahvasti, että se tunnisti testitilanteen, eikä ottanut sitä tosissaan. Me ollaan käyty kaikilla pedoilla tämän saman miehen testissä ja testi on alkanut samalla tavalla. Mies on kävellyt auton luota sermin taakse ja sitten on alkanut tapahtua. Nalle katsoi miestä ja  hänen kulkuaan sermin taakse aivan kuin olisi muistanut olleensa tällaisessa tilanteessa ennenkin.

Villisian hajuun Nalle reagoi voimakkaasti ja lähti seuraamaan jälkeä. Sitten se bongasi ilmeisesti kohdan, jossa oli aiemmin ollut karhun ulostetta ja kävi siihen pyörimään. Nallen siinä piehtaroidessa peto tuli sermin takaa, eikä Nalle meinannut sitä edes huomata. Oli tärkeämpää tekemistä. No, viimein Nallekin havahtui villisikaan ja käveli suoraan sen luoksen ennen kuin aloitti haukun. Se saikin merkinnän, että luontainen pelko puuttuu. Nalle vähän haukahteli ja hyppi näyttäen lähinnä siltä, että alkaa villisian kanssa leikkimään. Se olikin ylirohkea ja liian lähellä villisikaa. Loppupalautteessa kuultiinkin, että jos Nalle kohtaisi metsässä villisian, se olisi kuollut, koska villisika on koiralle vaarallisin eläin. Nalle palautui välittömästi testistä ja yritti kiivetä testaajan autoon. Ilmeisesti olisi ollut valmis lähtemään tämän kivan sedän matkaan.

1. Koiran reaktio hajujälkeen
a. voimakas b. pieni c. osoittaa pelkoa d. haluaa paeta
     1.1 a. lähtee jäljelle b. omistajalta tukea, mutta lähtee c. kieltäytyy d. pakenee

2. Reaktio nähdessä pedon
a. siirtyy omistajan ja pedon väliin b. siirtyy omistajan sivulle, mutta on tarkkaavainen c. siirtyy omistajan taakse d. pakenee e. toimintakyky loppuu f. luontainen pelko puuttuu

3. Haukkutyöskentely
a. aloittaa haukun heti b. haukkuu omistajan vierellä c. ei hauku, mutta on tarkkaavainen d. pelkohaukku e. pelkää ja on hiljaa
     3.1 a. haukkuu kohti ja hakee katsekontaktia b. haukkuu hetkittäin kohti c. haukkuu ohi d. murisee

4. Koiran toimintakyky pedon liikkuessa
a. suuri b. keskitasoa c. pieni

5. Rohkeus
a. suuri (tiivis katsekontakti) b. keskitasoa (ajoittainen katsekontakti) c. pieni (katsoo pedon ohi) d. katsoo muualle f. ylirohkea

6. Etäisyys
a. sopiva turvaetäisyys b. suuri etäisyys c. liian lähellä

7. Taistelutahto
a. suuri, tekee välehyökkäyksiä b. käy näykkimässä petoa takaa c. keskitasoa d. pieni e. liian suuri: käy kiinni petoon edestä f. ei taistelutahtoa

8. Väistöliikkeet/ketteryys
a. erittäin nopea b. keskitasoa c. hitaat d. ei kykene liikkumaan

9. Työskentelykestävyys
a. suuri b. keskitasoa c. pieni

10. Palautuminen
a. palautuu välittömästi b. palautuu viiveellä c. palautuminen vaatii aikaa d. ei palaudu

Mielenkiintoista jälleen kerran nähdä omia koiria erilaisissa tilanteissa. Nyt onkin molemmat koirat testattu kaikilla mahdollisilla pedoilla yksin, joten täytyy miettiä kokeilisiko yhteistestiä joku kerta, jos on sopivassa paikassa testejä tarjolla. Pedon kohtaaminen yhdessä on kuitenkin ehkä se todennäköisempi vaihtoehto kuin että olisi vaan toinen koira mukana.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt