Siirry pääsisältöön

SmartDOG™ KOGNITIO-testissä

Oletko jo kuullut smartDOG™-testistä? Siinä testataan koiran käyttäytymistä uusimman tutkimustiedon pohjalta. Minua ko. testi on kiinnostanut kovasti siitä asti, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin. Testejä vaan on melko harvoin pohjoisemmassa ja ne mitä on järjestetty siedettävän matkan päässä, ovat menneet nopeasti täyteen. Nyt viimein oli yksi testipäivä Jyväskylässä ja sain sinne paikan molemmille koirille. 

Otin koirille kerralla koko smartDOG™ KOGNITIO testipaketin, joka sisältää kaikki kolme osaa (smartDOG™ ELEET, smartDOG™ MUISTI ja smartDOG™ ONGELMA). Niissä testataan ihmisen vihjeiden ja eleiden ymmärtämiskykyä, muistia ja loogista päättelykykyä sekä ongelmanratkaisua ja itsehillintää. Lisäksi koko testin ajan mitattiin koiran aktiivisuutta.

Testi itsessään oli koiralle hauskaa leikkiä. Se sai olla koko testitilanteen ajan vapaana huoneessa, eikä siellä ollut juurikaan häiriöitä. Nallen testi kesti 1,5 tuntia ja Hukalla reilun tunnin. Yksi tauko kummankin testin aikana oli, jolloin koiraa sai käyttää ulkona pissalla. Testissä siis teetettiin koiralle erinäisiä tehtäviä, joiden perusteella sen ominaisuuksia sitten arvioitiin. Alla tarkempi analyysi testistä. Lainaukset on suoraan testiraportista.


SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN, ARKUUS, ROHKEUS

"Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttavat sekä geenit eli perimä, mutta myös koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla." 

Suhtautumista vieraaseen ihmiseen sekä koiran arkuutta ja rohkeutta tarkkailtiin koko testin ajan.

Hukka oli testin mukaan hyvin ystävällinen koira.

Nalle oli testin mukaan avoin ja ystävällinen koira.


AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN

"Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja joilla on iso ero aktiivisuudessa. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä." 

Koiran tutustumista tilaan tarkkailtiin koiran tullessa testihuoneeseen. Se päästettiin vapaaksi ja se sai hetken tutkia huonetta itsekseen, jos halusi.

Hukka tutustuu aluksi vauhdikkaasti uuteen tilaan, mutta rauhoittuu paljon testin ja tekemisen myötä.

Nalle tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan.


ITSEHILLINTÄ

"Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa eläville eläimille ja se on myös osittain peiytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä ja koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käytösmalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työrodut. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu heti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi." 

Itsehillintää testattiin ns. syliteritestillä. Koiran edessä oli sylinterin muotoinen muovilaatikko, joka oli ensin peitetty pahvilla. Koiralle näytettiin miten sylinterin sisään laitettiin herkku. Koira sai sen kiertämällä sylinterin sivulle ja ottamalla sen avoimesta päästä. Tätä tehtiin muutama toisto. Sitten pahvi otettiin pois sylinterin päältä, jolloin koira näki herkun sylinterin läpi. Tämän jälkeen katsottiin, osasiko koira kiertää sylinterin sivulle ottamaan herkun vai yrittikö se suoraan sylinterin läpi herkun luo. Koira, jolla on hyvä itsehillintä, pysyy pääasiassa juuri oppimassaan tavassa ottaa herkku sylinterin sivulta. Koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu nähdessään palkkion ja pyrkii saamaan sen suorinta tietä sylinterin läpi.


Palkkio näköärsykkeenä häiritsee Hukkaa – sylinteri testissä koira tökkäsi muutaman kerran läpinäkyvään lasiin ennen kuin koetti juuri oppimaansa taitoa ottaa ruoka sivusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Hukalla tämä oli 60%.

Nallella on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli. Sylinteri testissä koira toimii siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Nallella tämä oli 80%.


ELEET

"Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla."

Eleiden lukutaitoa testattiin niin, että testaaja seisoi muutaman metrin päässä koiran ja ohjaajan edessä. Testaajan molemmin puolin oli pahvimukit. Testaaja laittoi toisen pahvimukin alle herkun niin, ettei koira nähnyt kumpaan se laitettiin. Tämän jälkeen testaaja näytti erilaisin elein oikeaa kippoa, jolloin tarkkailtiin, kuinka hyvin koira seuraa erilaisten eleiden vihjeitä. Eleitä oli kädellä osoittaminen, katsominen, jalalla osoittaminen, kädellä osoittaminen ristiin (vasemmalla kädellä osoitettiin oikealle ja päinvastoin). Sama ele toistettiin useampaan kertaan.



Hukka lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 86,8% oikein ELEET osiosta. Hyvin harva koira yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, koska eleiden lukukyky-osio on suhteellisen pitkä ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.

Nalle lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 86,8% oikein ELEET osiosta. Hyvin harva koira yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, koska eleiden lukukyky-osio on suhteellisen pitkä ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.


ONGELMANRATKAISU

"V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen." 

Ongelmanratkaisua testattiin ns. v-aitatestillä. Siinä kompostiverkosta oli tehty V:n muotoinen aita, jossa sivut oli noin 1,5 metriä. Koira oli V:n terävässä päässä. V:n keskellä oli herkku. Koiran piti kiertää aita jommalta kummalta puolelta päästäkseen sen sisälle hakemaan herkun. Ohjaaja sai kannustaa koiraa sanallisesti, mutta eleitä ei saanut näyttää. Koiralla oli 3 minuuttia aikaa selvittää ongelma, jonka jälkeen koiraa autettiin herkun luo, jos se ei ollut sinne löytänyt.


Hukka ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 13s. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

Nalle ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Koira pyytää pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun.

"Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa." 


Mahdottomassa tehtävässä oli pakasterasia laudassa kiinni. Ensin rasia ei ollut kunnolla kiinnitetty ja koira sai sen alta herkun muutamaan kertaan. Tämän jälkeen rasia kiinnitettiin lautaan nippusiteillä niin, että koiralla ei ollut mahdollisuutta sitä avata. Sitten tarkkailtiin 3 minuutin ajan, mitä koira tekee. Tässä kellotettiin erikseen ajat sille, että koira yrittää ratkaista tehtävää itse, pyytää apua tai luopuu yrittämisestä kokonaan.



Hukka pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (87,5%). Välillä Hukka pyytää myös hieman apua (12,5%).

Nalle pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (84,2%). Vain hieman lopuksi koira pyytää apua (15,8%).


MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

"Koiralle laitetaan näkyvästi herkku toiseen astiaan, mutta eleellä osoitetaankin toista - kumpaan astiaan koira menee? Tehtävä kertoo koiran herkkyydestä ihmisen ohjaukselle ja elekielelle. Vaikka tehtävässä sinällään ei ole oikeaa tai väärää, niin kaaviossa oikeaksi tulkitaan namiastialle meneminen. Mikäli koira ei langennut huijaukseen eli ihmisen näyttämään astiaan, on arvo 100 %. Jos koira meni ihmisen ohjausten mukaan molemmilla kerroilla, arvoksi tulee 0 %.


"Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen."


Hukka ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää.

Nalle tajuaa myös loogisen päättelyn tehtävän ja miettii sitä todella.

"Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen."


Hukka muisti oikein kaksi (lyhin ja pisin) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on vielä hyvä suoritus, ja myös keskimääräinen suoritus tässä tehtävässä. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa, ja Hukka odottaa kohtuullisen hyvin.

Nalle muisti oikein kolme (1min, 2min ja 2min 30s) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein. Nalle odottaa hienosti ja keskittyneesti.


SOSIAALINEN OPPIMINEN

"Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa."

Tässä testissä sosiaalista oppimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa laitteen kanssa. Tavoitteena on katsoa lähteekö koira matkimaan ihmisen toimintoa, joka on sille itselleen kannatava. Alla olevassa kuvaajassa rodun keskiarvo on niiden testattujen koirien keskiarvo, jotka lähtivät matkimaan ihmisen esimerkkiä.



Hukka painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran minuutissa (1min1s). Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Tämä kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Hukka oppii laitteen toiminnan alle 2 min. Hukan sosiaalisen oppimisen suoritus oli niin hauska, että Katriina pyysi luvan videoida sitä ja julkaista SmartDogin Facebook- sivuilla. Jotenpa siellä sitä voi nyt ihailla.

Tämä on upea suoritus Nallelta. Nalle painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran alle 10 sekunnissa, mikä on todella nopea suoritus. Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Nopeus kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti alle 15 sekunnissa.


AKTIIVISUUS

"Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin."

Hukan aktiivisuus oli testissä 24,1 mikä on keskimääräisen koiran aktiivisuustaso testissä, tosin alhainen sellainen.

Nallen aktiivisuus oli testissä 23,3. Koira on keskimääräistä rauhallisempi testitilanteessa.


KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Hukka on hyvin ystävällinen koira, joka tutustuu aluksi vauhdikkaasti uuteen tilaan, mutta rauhoittuu paljon testin ja tekemisen myötä. Hukka on myös keskittynyt ja motivoitunut testissä. Hukalla on jonkun verran impulsiivisuutta, ja sen pääasiallinen ongelmanratkaisustrategia on itsenäinen. Hukka lukee erinomaisen hyvin ihmisen eleitä ja ratkaisee nopeasti tilaan liittyvän ongelman. Hukan muisti on keskitasoa. Hukka pystyy matkimaan ihmisen esimerkkiä sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja oppii laitteen toiminnan.

Nalle on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Nalle on hyvin motivoitunut ja keskittynyt koko testin ajan, ja se innostuu aina uudesta tehtävästä. Nalle oppii kaiken mm. testirutiinin huomattavan nopeasti. Nallella on hyvä itsehillintä ja se lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä. Nalle tajuaa myös loogisen päättelyn tehtävän ja miettii sitä todella. V-aita on Nallelle vaikea, ja siinä koira keskittyy pyytämää apua. Muuten, kokiessaan osaavansa, Nalle on pääosin itsenäinen suorittaja. Muisti on Nallella myös erittäin hyvä. Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Nalle tekee yhden hienoimmista suorituksista – se matkii erittäin nopeasti ihmisen toimintaa ja oppii alle 10 sekunnissa laitteen toiminnan.


Kun molemmat koirat oli testattu, Katriina kävi vielä suullisesti testit läpi. Hyvin löytyi testin perusteella eroja koirista, joten ei se ihan mutua ole ollut, kun on tuntunutkin, että ovat kuin yö ja päivä. Nallea Katriina kuvasi helmeksi koirien joukossa. Hukalla testissä havaittiin vähän impulsiivisuutta, mutta koska se ei ole testin perusteella liian itsenäinen, vaan hakea ihmiseltä apua, niin sen ei pitäisi olla ongelma. Omien koirien tulokset lisätään smartDOG™ tietokantaan, josta niitä pääsee vertailemaan muiden samanrotuisten sekä kaikkien testattujen koirien tuloksiin.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt