Siirry pääsisältöön

Seinäjoen agilitykisat

Pienimuotoisen painostuksen jälkeen koitti viimein se päivä, kun ilmoitin Hukan virallisiin agilitykilpailuihin ja lopulta sitten se itse kisapäiväkin. Aloitettiin nyt tällein kevyesti pelkältä hyppyradalta. Kepit on vielä vaiheessa, kun olen laiska ihminen niitä treenaamaan. Treeneissä Hukka on kuin tikittävä aikapommi, mutta kisapaikalla se oli lähempänä ydinpommia. Nallen kanssa on tottunut siihen, että sitä pitää innostaa ennen starttia, Hukkaa taas täytyy rauhoittaa.

Maksi ykkösissä oli parikymmentä osallistujaa ja Hukka oli arpoutunut viimeiseksi lähtijäksi. Ennen Hukan vuoroa ehdin jännittämään Hukan kaverin, Anon, ensimmäistä agilitystarttia. Hienosti selvisivät sekä ohjaajan että koiran ensimmäisestä virallisesta agilityradasta vitosen virheellä.

Lopulta sitten tuli se Hukankin vuoro. Keppikulma vaikutti hankalalta meille, ei olla taidettu tuommoista edes treenata. Mietin pitkään kummalta puolelta kepit menen, mutta päädyin tekemään valssin ennen keppejä. Siinä sitten sohlasin keppien edessä niin lahjakkaasti, että taisin törkätä Hukan väärälle puolen keppejä, mistä vitonen. Valssit ei oo ollenkaan mun juttu. Kepeillä sitten varmistin, että Hukka pujottelee ne oikein ja kun se meinasi lähteä hakemaan vauhtia, komensin sitä hiljentämään, jottei tule virheitä. Loppurata kiidettiinkin sitten virheettömästi maaliin asti.

Hauska sattuma, kun Anon ja Hukan lopputulos oli molemmilla 5 virhepistettä, Hukka kolme kymmenystä nopeampana, mutta pojille tuli täysin sama etenemä. Hukan sijoitus oli 5./20, mutta sillä nyt ei ole suurempaa merkitystä, kun kisakynnys on ylitetty.



Nallen vuoro oli sitten sunnuntaina. Mentiin kaksi agilityrataa. Eka rata oli meille profiililtaan erittäin epäsopiva ja Nalle vähän suoristeli mutkia sillä seurauksella, että hylky tuli. Toinen vaikutti vähän mukavammalta ja siinä päästiinkin ihan hyvään vauhtiin. Kepeille vienti epäonnistui niin, että kun oma vauhti pysähtyy, pysähtyy Nallenkin vauhti. Tuomari oli jo ehtinyt miettiä, että lähteekö Nalle enää käyntiin ollenkaan, mutta Nallepa laittoi turbon päälle ja kipiteltiin maaliin täyttä vauhtia. Lopputuloksena vähän reilu 4 sekuntia yliaikaa ilman ratavirheitä. Sijoitus oli kolmenkymmenen medikoiran joukossa 5.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt