Koirakoulu Operantti järjesti Jyväskylässä smartDOG- testin, jota ennen oli FT Katriina Tiiran luento koiran dominanssista. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä.
Dominanssi on siirtynyt suurelle yleisölle kahdella tapaa vääristyneenä. "Johtajuus on kumottu tieteessä." Vai onko? "Ihminen ei ole koiran johtaja." Vai onko?
Dominanssi ja hierarkia eläinkunnassa - esiintyminen, hyödyt ja haitat
Mitä tiedetään dominanssista eläinkunnassa vuonna 2017? Vanhan määritelmään mukaan dominanssia tutkittiin aggression kautta. Jos aggressiota ei havaittu, dominanssia ei ollut. Tulee kuitenkin huomioida, että dominanssi ei sisällä väkivaltaa, ne ovat aivan eri asioita. Hierarkia ja dominanssi toimivat kuitenkin aggressiota vähentäen. Jos hierarkia on uudelleen järjestäytymisvaiheessa, aggressiota ilmenee. Samoin jos hierarkiaa ei ole, aggressiota on. Sosiaalinen hierakia on kaikissa eläinlaumoissa ja kaikilla eläimillä, jotka kohtaavat toisiaan toistuvasti, evolutiivisessa mielessä kannattavaa, koska sen avulla voidaan vähentää tappeluita. Hierarkia havaitaan alistuseleiden kautta, ei aggression kautta. Urokset dominoivat narttuja, jos yksilöt ovat samanikäisiä sekä villikoirilla että susilla.
Dominanssihierarkia ei ole tieteessä mitenkään kyseenalainen käsite. Lineaarisen hierakian malli on pyramidihierarkia. Dominantit ovat aina vähän ylempänä ja alisteiset pahnan pohjimmaisina.
Johtajuus
Johtajuudella tarkoitetaan taipumusta johtaa aloitteita, joita muut seuraavat. Toiminnan aloitteella tarkoitetaan aloitetta, jota muut lähtevät seuraamaan (esim. lähteminen saalistamaan tai juomaan). Jos nuori eläin tekee aloitteen, muut harvemmin seuraavat sitä. Johtajuus korreloi toiminnan johtajuuden kanssa.
Rohkeimmat yksilöt ovat johtajia, arat ja pelokkaat yleensä alisteisia tai seuraajia. Johtajat ovat muita aggressiivisempi ja uteliaampia, mikä korreloi rohkeuden kanssa. Johtaja ei koskaan pakota muita seuraamaan itseään (esim. apinoilla), vaan johtajuus on verrattavissa ystävyyssuhteisiin. Alisteisen eleet ovat yksisuuntaisia. Johtaja ei osoita alisteisia eleitä kenellekään, mutta muut osoittavat niitä sille. Elefanteilla sosiaalisesti älykkäät yksilöt ovat johtajia.
Vanhempi koira opettaa pennulle jätä käskyn lelulla. Kun pentu yrittää ottaa lelun, vanhempi rähähtää ja kertoo, että sitä ei saa ottaa.
Hierarkia ja dominanssi susilla - esiintyykö sitä?
Tiedettä on käytetty masinoimaan omia tarkoitusperiä. Susilaumat ovat yleensä aika rauhallisia, eikä niissä ole aggressiota. Lauman koko riippuu saatavilla olevan ravinnon määrästä ja laumoihin voi tulla ulkopuolisia. Pennut ovat ikäjärjestyksessä hierarkiassa, mutta ne yleensä jättävät lauman tultuaan sukukypsiksi.
Cafazzo et al. 2016 tutki vankeudessa eläviä susia. Niillä tervehtiminen oli voimakas osa alistumista. Hierarkia oli selkeä narttu-narttu ja uros-uros pareissa, ei niin selkeä narttu-uros pareissa. Dominanssiasentoja oli ryhdikkyys, toisen selkään kiipeäminen, tassun tai pään laittaminen niskan päälle, alisteisen kuonosta kiinni ottaminen, kumartuminen, passiivinen tai aktiivinen alistuminen, hännän heiluttaminen alhaalla ja suupielien nuoleskelu. Koirilal on paljon toisen leuan tai kaulan alta menemistä.
Hierarkia ja dominanssi villiintyneillä koirilla - esiintyykö sitä?
Villikoirilla tarkoitetaan koiria, joilla ei ole omistajaa. Ne ovat eläneet villikoirina useiden sukupolvien ajan. Niiden rotua ei pystytä tunnistamaan ja ne voivat olal vaarallisia. Kyläkoirat (village dog) ovat koiria, joilla on omistaja, joiden luona ne asuvat, mutta koirat kulkevat vapaana ties missä. Johtajuutta on mitattu villiintyneillä koirilla leadership scorella, joka kertoo miten muut seurasivat ko. yksilön tekemiä aloitteita (onnistuneiden aloitteiden lukumäärä).
Koirilta osa lisääntymiseen liittyvistä geeneistä on hävinnyt pois, joten ne eivät pärjää enää hyvin itsekseen. Susilla emon imettäessä pentuja muut tuovat sille ruokaa ja emon metsästäessä muut hoitavat pentuja. Ihmisen hoidossa näillä ominaisuuksilla ei ole ollut koirille enää merkitystä ja ne on hävinnyt. Näin villiintyneillä koirilla kaikki voivat lisääntyä, mutta jälkeläisistä vain pieni osa selviytyy.
Hierarkia ja dominanssi koirilla: koira-koira
The big dominance debate!
"Koiralle täytyy näyttää paikka! Kaikki ongelmat johtuvat puutteellisesta johtajuudesta!" Virheellinen yleistys.
Bradshaw et al. 2009 teki review artikkelin, jok aon kooste/mielipideartikkeli. eikä täytä tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkkejä. Artikkelin julkaisseen lehden päätoimittaja on Bradshawin hyvä ystävä. Artikkelissa käytettiin laskennallista Davidin arvoa, jota kukaan ei käytä dominanssin laskemiseen. Päätuloksena on, että toinen koira on aina korkeammalla kuin toinen. Johtapäätökset kuitenkin sivuuttavat päätuloksen. Päätulos ja johtopäätökset eivät tue toisiaan. Sama aineisto analysoitiin oikeilla mittareilla ja saatiin ihan eri lopputulos, jossa hierarkiaa löytyi. Bradsahw on naittanut dominanssin ja väkivallan yhteen, vaikka ne eivät kuulu yhteen. Ajatus, että johtajuus on hylätty tieteessä, perustuu vain tähän artikkeliin. Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että koirien välillä on dominanssia.
Mitä kauempana koira on sudesta, sen enemmän siltä puuttuu hienovaraisesta elekielestä. Koiralta voi esimerkiksi puuttua häntä, sen korvat eivät liiku ja sen ruumis on töpäkkä. Hierarkiaa koiralaumassa kuvaa parhaiten huulten nuoleminen, erityisesti silloin, kun tavataan vieraita koiria.
Hierarkia ja dominanssi koirilla: koira-ihminen
Koiran ja ihmisen välillä on oksitosiiniluuppi. Mitä enemmän ihminen on koiran kanssa tekemisissä, sen enemmän molemmat saavat mielihyvähormoneja.
"Eihän eri lajit voi muodostaa laumaa keskenään." ?? Tätä asiaa ei ole kauheasti tutkittu. Kuitenkin esimerkiksi linnuilla voi olla eri lajien yksilöistä koostuvia parvia, joissa on hierarkia. Koiran ja ihmisen välistä hierarkiastatusta ei ole tutkittu.
James Serpel (nro1 koiratutkija) on sitä mieltä, että ihminen on jalostanut koiran kykyä sopeutua ihmisen johtajuuteen. Ihminen johtajana päättää, koska mennään ulos, koska syödään ja koska nukutaan.