Siirry pääsisältöön

Terveystarkastuksissa taas

Tälle keväälle nyt riittääkin terveystarkastuksia. Naapurikunnan eläinlääkäriasemalle oli tulossa silmätarkastuspäivä, jossa tarkastajana toimi Elina Pietilä. Hän tarkasti Nallen silmät viime kerrallakin, joten kun tilaisuus tuli, mielellään vein koirat hänen syynättäväkseen.

Nallen edellisestä tarkista oli kulunut reilu pari vuotta, joten senkin oli aika käydä silmiään uudelleen näyttämässä. Hukka taas ei ole aiemmin näissä tarkastuksissa käynytkään, joten sille otettiin koko paketti silmät, polvet ja sydän. Polvia vähän mietin, kun nehän ei ole nyt voimassa kuin hetken, kun Hukka on alle kolmivuotias. Mutta katsotaan ne sitten uudestaan seuraavassa silmätarkissa.

Ensin pääsi Hukka Lillstrangin Jukan polvisyyniin ja sydänkuunteluun. Ensimmäisen polven hän kävi nopeasti läpi, joten arvasin, ettei siinä ole mitään. Toista polvea väänteli aavistuksen pidempään, joten heti tuli kauhu kuvia mieleen, että mikä vika siitä löytyy. No ei siinäkään mitään moittimista ollut, joten tulos oli 0/0. Sydänkuuntelu meni myös puhtain paperein läpi.

Hetki jouduttiin odottelemaan Pietilälle pääsyä, joten näytin Jukalle Nallen suuta, josta eilen treeneissä lohkesi hammas. Nalle kävi vähän kierroksilla ja nappasi hihnasta kiinni ja alkoi samantien nuoleskella suutaan ja maahan putosi hampaan pala. Nallen suusta ei nyt kuitenkaan lohjennutta hammasta löytynyt, vaan oikealta puolen kulmahampaan takana oleva hammas puuttui kokonaan. Pitää viedä Nalle tarkempiin tutkimuksiin, jos sitä hampaan paikkaa saisi vaikka kuvattua.

Silmätarkastukseen pääsi Nalle ensimmäisenä. Nallea tarkastus vähän inhotti, mutta tuttuun tapaansa alistui kohtaloonsa. Yllättävä löytö Nallen silmästä löytyi, nimittäin distichiasis, joka Nallen tapauksessa tarkoitti yhtä ylimääräistä ripseä. Vakavuus aste oli lievä. Sinälläään se on vaivoista vähäpätöisin, ei edes este jalostukselle ja vielä pienempi paha steriloidulle nartulle. Mutta pääasia, ettei kaihia tai muuta vakavampaa löytynyt.

Hukka ei oikein meinannut pysyä paikoillaan. Lääkäri tutki Hukkaa paljon pidempään ja käänteli tutkimusvälinettään enemmän kuin Nallen tarkastuksessa, joten olin ihan varma, että joku kaihi siellä varmaan on. Mutta ei löytynyt mitään huomautettavaa.

Hukka on nyt tarkastettu seuraavin tuloksin
lonkat B/B (indeksi 105)
kyynärät 0/0
polvet 0/0
selkä spondyloosi 0, välimuotoinen lanne-ristinikama 0, nikamien epämuotoisuus 0
sydänkuuntelu ei sivuääniä
silmät ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

Seuraava etappi on sitten varmaankin geenitestaus. Hukalta olisi tarkoitus testauttaa prcd-PRA ja pompen tauti, joiden suhteen se on vanhempien tulosten perusteella korkeintaan kantaja. Samaan syssyyn varmaan otetaan testi myös degeneratiivisen myelopatiasta, joka on ihan uusi löydös lapinkoirilla.

Hukka käväisi myös puntarilla. Ei ollakaan hetkeen punnittu, kun omasta on patteri lopussa. Vaaka näytti lukemaa 20,5 kg.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt