Viikonloppuna oli luvassa Jenna Caloanderin agilitykoulutusta kahden päivän edestä. Lauantain rata saatiin etukäteen sähköpostilla ja siinä oli 25 estettä. Mentiin hallille ihan viime tipassa, kun lämpötila huiteli pilvissä. Onneksi hallissa on sentään vähän viileämpää kuin ulkona. Kastelin Nallen kotona märäksi ja laitoin sille vielä viilennysloimen päälle. Ennen omaa vuoroa käytiin nopea pissatuslenkki ulkona ja varsinainen lämmittely tehtiin hallissa.
Yleensä vierailevien kouluttajien koulutuksissa on yhteinen rataantutustuminen eli kouluttaja käy radan läpi ja kertoo, mitä voi tehdä missäkin kohdassa. Nyt ei semmoista ollut, vaan käytiin rata yksin läpi ja alettiin heti treeanaamaan. Näin jäi jokaiselle koirakolle 25 minuuttia treeniaikaa. Itse tykkäsin kyllä tästäkin tavasta.
Radan alkupätkällä päästiin harjoittelemaan koiran lähetystä hypyille kaueampaa. Ensin oli hyppy suoraan, sitten 90 asteen käännös, hyppy, välistäveto, hyppy, välistäveto, hyppy. Joka toistolla mentiin valmiiksi lähemmäs tuota viimeistä hyppyä. Nalle toimi tässä mahtavasti. Lopulta se tuli 14,5 metriä ja 3 estettä täysin itsenäisesti, minun seistessä paikoillaan ja käskyttäessä sieltä. Vauhtikin oli ihan hyvä. Viimeiselle hypylle kokeiltiin vielä erilaisia vaihtoehtoja jatkon kannalta. Jaakotuksen tyyppiset ratkaisut ei Nallen kohdalla toimi, kun se reagoi niin nopeasti kaikkiin minun töksäisyihin. Normaali pyöritys oli ok, mutta sitten kokeiltiin vielä sylkkäriä. Nallen kanssa ollaan tehty sylkkäreitä kerran aikaisemmin vierailevan kouluttajan kurssilla ja silloin ne toimi. Ja tänäänkin meni tosi hyvin. Nalle kääntyi hyvin ja vauhti säilyi.
Rata jatkui suoralla pätkällä hyppyjä ja putkia. Sitten tuli kepit, joihin lähestyminen oli vaikeahko. Kepit oli ensin vähän löysät, mutta tehtiin muutamia hetsausharjoituksia, niin saatiin niille jo vauhtia.
Keppien jälkeen tuli pari suoraa hyppyä, takaakierto, hyppy. Siinä taas mietittiin Nallen kannalta parasta ratkaisua. Ja tässäkin tapauksessa se oli sokkari. Nalle lähtee hyvin sokkareissa kirimään vauhtia, joten niitä pitää yrittää viljellä radoilla mahdollisimman paljon.
Muutaman hypyn jälkeen tuli putki, hyppy ja takaakierto. Tässä saatiin neuvoksi, että Nallea ei kannata pyörittää lyhyimmän kautta, vaan miettiä aina sen linjaa, jonka tulee olla mahdollisimman suoraviivainen, jotta vauhti säilyy paremmin.
Lopussa oli vielä toinen sylkkärikohta, joka onnistui myös hienosti ja sen jälkeen puomi.
Olipa kyllä kaiken kaikkiaan tosi mukava koulutus. Ehdottomasti yksi parhaista, missä ollaan käyty, vaikka aika monella on sitä jo tullu rampattua. Jenna oli erittäin kannustava ja positiivinen. Pisteet vielä siitä, että osasi erinomaisesti neuvoa hitaammankin koiran ohjaajaa ja miettiä sopivia ratkaisua juuri semmoiselle koirakolle (eikä yrittänyt vääntää samaan muottiin supernopeiden kanssa). Tuo kun ei aina ole itsestäänselvää.
Kommentit
Lähetä kommentti