Siirry pääsisältöön

Pakkasrallit

Jos mittari näyttää -26 astetta, niin ketä kannattaa pyytää ulos riekkumaan?

No Niuniuta tietenkin!

Nallella olikin vähän ylimääräistä virtaa, kun pakkasten takia lenkkeily on ollut vähän kevyempää kuin normaalisti.

Mutta lapinkoiria ei pakkanen paljon hidasta, tuntuu vaikutus olevan päinvastainen...

Nallessa on turkkia, mistä tarrata kiinni.

Mitäs sitten?

Kirmataan tuonne!

Kivaa vai tosikivaa??

Ravistus

Jiihaa!

Reilukerho kokoontuu.

Kuin myös.

Räyh!

Hetken huilaus.

Ja matka jatkuu!

Kaverikirmausta.

Jäällä on hyvin tilaa kirmata.

Kumipallon luoksesi pompin.

Vastarannalla olevalla koiralle piti vähän huudella.

Ja katsoa, ettei se vaan ole tulossa tänne.

Ja sitten huudella vielä vähän lisää.

Kuva edestä.

Sitten vähän sivuprofiilia.

Ja nyt loppu poseeraaminen!

Leikit jatkukoon.

Vähän painia.

Sitten taas tarkkaillaan ympäristöä.

Nalle.

Luoksetuloa täysillä.

Nallen turkkiin ei oikeasti tartu noin paljon lunta, mutta nyt siinä on vähän Niuniun kuolaa liimana.

Sitten muutama poseerauskuva.

Saattavat tuijottaa jotain herkkua.

Herkku laskettu vähän alemmas.

Kuuraparta.

Vielä muutama spurttaus ja sitten piti lähteä sisälle sulattelemaan itseään.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Elina3. helmikuuta 2012 klo 7.34

    Hauska muuten, miten samasta tilanteesta ja samoista koirista tulee eri kuvaajilla ihan erilaiset kuvat. :D Näköjään se muutama metri väliä riittää. :D

    VastaaPoista
  2. Tuija3. helmikuuta 2012 klo 7.38

    Tulee ainakin dokumentoitua nää hetket vähän joka kantilta :D

    VastaaPoista
  3. Mari4. helmikuuta 2012 klo 12.59

    Niin ihania! ♥

    Meidän lapinkoirapentu kuoli kuusi viikkoa sitten ja kidutan itseäni ihailemalla muiden ihania lappalaisia. Onneksi alkukesästä pitäisi näillä näkymin olla tulossa uusi lappalaislapsi perheeseen.

    Sekarotuinen lapinkoirapoika meiltä löytyy (collien ja beaglen lisäksi) ja jaksaa aina hämmästellä sitä ulkona viihtyvyyttä järkyttävillä pakkasilla :)

    VastaaPoista
  4. Tuija5. helmikuuta 2012 klo 1.06

    Osanotot pennun poismenosta :( Mutta etukäteisonnittelut uudesta tulokkaasta. Mullakin on vähän pentukuumetta, eilen just katselin youtubesta lapinkoirien pentuvideoita.

    Kyllä sitä aina emäntä jäätyy ennen koiraa :) Näillä pakkasilla Nallella on kyllä vähän tassuja palellut, mutta ei se silti sisälle haluaisi lähteä.

    VastaaPoista
  5. leila7. helmikuuta 2012 klo 0.37

    Niin tuttua tuo kaverin hännästä kiinnipitäminen! Harmi, että niin harvoin taltioituu kameraan asti ne hetket.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...
Jatka lukemista »

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin ...
Jatka lukemista »

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln...
Lähetä kommentti
Jatka lukemista »

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska ...
Lähetä kommentti
Jatka lukemista »

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt...
Jatka lukemista »