Siirry pääsisältöön

Rally-tokokisoissa pitkän tauon jälkeen


Osallistuttiin Nallen kanssa pitkästä, pitkästä aikaa rally-tokokisoihin meidän omalla hallilla. Mitään odotuksia ei kisojen suhteen ollut, kun kisatauko tosiaan sekä itsellä että koiralla tosi pitkä. Tuomarina toimi Heli Kelhälä, jonka radoilla emme olekaan ikinä aiemmin olleet. Onnistuin tällä kertaa pitämään oman jännityksen kurissa, kun ajattelin vaan, että pitää nauttia siitä, että pystyy vielä reilu 11 vuotiaan koiran kanssa harrastamaan.

Rata vaikutti ihan mukavalta ja sieltä puuttui monta meille vaikeaa kylttiä. Mestariluokassa oli taas paljon osallistujia, yli 20. Meidän suoritusvuoro oli 13 ja nauroinkin etukäteen, että jos menee huonosti, niin aina voi syyttää huonoa numeroa.

Radalle päästiin ja Nalle oli ihan hyvällä mielentilalla. Alku oli radassa aika vaikea, ensin maahanmeno ja koiran kiertäminen ja heti perään sarjahyppy. Sain kuin sainkin Nallen menemään maahan ja sarjahyppykin onnistui hyvin. Muutaman kyltin päästä tuli oikealta puolen eteenistuminen, missä Nalle meinasi lähteä peruuttamaan. Yleensä en radalla uusi kylttejä, kun Nallelta menee niissä fiilis. Nyt kuitenkin ajattelin, että ei me kuitenkaan saada tulosta, joten sama uusia. Toisella yrityksellä kyltti sitten onnistui hyvin. Jatkettiin tästä matkaa ja vastaan tuli mukavia kylttejä. Hetken päästä oli sitten seisto-istu-maahan askeltehtävä, jonka ensimmäistä seisomista jänniten. Otin siihen ylösnousu käskyn ja Nalle jäi seisomaan. Siitä sitten äkkiä matkaan, ennen kuin se saa päähänsä istua. Matka radalla jatkui ja tuli kivoja tehtäviä, jotka meni hyvin. Seuraava kyltti, jota jännitin oli edestä puolenvaihto. Nalle saattaa siinä tehdä ylimääräisen pyörähdyksen. Nyt kuitenkin tämäkin liike onnistui ja tässä vaiheessa kävi mielessä, että herran jestas kaikki vaikeat tehtävät onnistui ja tämä rata loppuu kohti. Pystyin kuitenkin keskittymään tehtäviin ja radan lopussa oli meille mieluisia tehtäviä, joten nekin onnistuivat hyvin. Pääsimme maaliin ja minulla oli tunne, että tämä kyllä oli paras kisaratamme ikinä. Nalle teki koko radan ajan hyvällä asenteella tasaisesti. Vähän joutui jotain käskyjä toistamaan, mutta hirmuista hidastelua ei ollut.


Radan jälkeen olin vaan niin tyytyväinen rataan, että tuloksella ei ollut väliä. Kaveri tuli kuitenkin sanomaan, ettei lappuun oltu radan aikana kirjoitettu muuta kuin uusimisen kohdalla. Tässä vaiheessa en uskonut asiaa ja sanoin, että kyllä siellä nyt varmasti kaikkea muutakin oli. Mutta totta se oli. Ainoa virhe oli uusiminen eli tulos MES97. Mikä siis tarkoittaa valionarvoon oikeuttavaa suoritusta, meidän suoritusta. Täytyy kyllä sanoa, että en kuuna päivänä olisi uskonut, että Nallella valiokello lähtee käyntiin. Monta kertaa se on ollut lähellä, mutta radalla voi tapahtua vaikka mitä, joten se vaatiin tosi hyvää onnistumista.

Lopputulos tosiaan oli MES97 ja sijoituttiin vielä sijalle 3. Voitte uskoa, että Nalle sai tämän jälkeen aika monta herkkua!

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt