Viime marraskuun lopulla tuli tietoa, että HaunPaikassa alkaa vuoden alusta noseworkin koevalmennusryhmiä. Ryhmät on tarkoitettu koirakoille, jotka haluavat treenata säännöllisesti ja tavoitteellisesti kohti kokeita. Treenipaikkakin vaihtelee välillä, joten tässä on mahdollista saada hyvää häiriötreeniä kisoja ajatellen. Ryhmällä on ohjatut treenit joka toinen viikko ja joka toinen viikko taas varattu tilat ja aikaa omatoimitreeniä varten. Tämän lisäksi ryhmällä on Facebookissa oma keskusteluryhmä ja valmennukseen kuuluu myös teorialuentoja. Ja mikä parasta, tässä pääsee itse perehtymään treenien suunnitteluun ja havainnointiin, mikä on erityisen tärkeää tässä lajissa.
Oma treeni-intoni niin sanotusti aaltoilee lajien välillä. Välillä on kauheasti intoa yhteen lajiin ja toiset on vähän telakalla (paitsi toko, joka on ollut jo monta vuotta vaan telakalla). Nosetreenejä olen tehnyt omien koirien kanssa nolostuttavan vähän viime aikoina ja irtotunnit jäänyt ostamatta, kun olen ajatellut, että aktivoidun sitten joskus. Kun sitten tästä koevalmennusryhmästä luin, innostuin heti valtavasti, koska juuri tällaista kaipasin tähän hetkeen omaan treenaamiseeni. Osaltaan motivaatiota onkin syönyt se, ettei ole oikein tiennyt miten treenaamista tästä jatkaa.
Saatiin ilmoittautumisen yhteydessä jo vähän ohjelmaa, mitä tässä ryhmässä tullaan tekemään. Aluksi treeneissä keskitytään ilmaisun varmuuteen, koiran ja ohjaajan tekniikkaan sekä motivaation kasvattamiseen. Eli juuri niitä juttuja, mitä meidän pitääkin treenata. Treenaamisessa edetään samaan tapaan kuin työkoirien kanssa, joka näkyy mm. siinä että motivaatioon ja keksinäisen luottamuksen rakentamiseen käytetään aikaa. Tässä myös luvataan haastaa koiraa ja ohjaajaa ja viedä heidät välillä pois mukavuusalueelta.
Valmennusryhmä käynnistettiin kaikkien ryhmien yhteisellä teoriakerralla. Valmennusryhmiä treenaa siis useampi eri päivinä. Yhdessä ryhmässä on neljä koirakkoa. Tässä vähän muistiinpanoja aloitusluennolta.
Mitkä ovat tarpeesi, tavoitteesi ja päämääräsi hajutyössä?
Ohjaajan tavoitteet ja päämäärät vaikuttavat hajutyön koulutukseen ja asettavat siihen rajoitteita. Siinä on suuri ero treenaako työkoiraa, kisakoiraa vai aktivoiko vaan koiraa huvikseen. Esimerkiksi pahvilaatikon syöminen ei haittaa, jos treenaa vain huvikseen, mutta jos aikoo kisata, täytyy siihen kiinnittää alusta alkaen huomiota. Kisakoiran treenaamiseen saa raamit koesäännöistä ja ne pitää huomioida koko ajan koulutuksessa. Työkoiran on vain toimittava, eikä sillä ole varaa virheisiin (esim. miina- tai huumekoira), tämä pitää myös muistaa sellaisen koulutuksessa. Kaikilla on kuitenkin yhteistä se, että koiran tulee haluta tehdä töitä. Hajutyöskenteleen koiraa ei voi pakottaa.
Koiran ja ohjaajan taidot
Koiran taitoihin kuuluu osaaminen, ilmaisu, häiriöt ja haju. Ilmaisu on tärkeä erityisesti silloin, jos ohjaaja jännittää ja siihen kuuluu häiriöt, kesto ja etäisyys. Häiriöt on helppo opettaa purkkiradalla. Nenän käyttöä ei tarvitse korialle opettaa, koska kaikki koirat haistelevat. Hajuaisti on koirien tärkein aisti, jota ne käyttävät koko ajan. Vaikka kaikki koirat osaavat haistella, hajustyöskentelyn tekniikkaa niillle pitää opettaa.
Ohjaajan tulee tuntea koiransa. Millainen se on? Miten se reagoi. Oman koiransa tunteminen helpottaa treenaamista. Ohjaajan tulee tehdä koiran kanssa yhteistyötä etsinnässä. Koiran itsenäinen työskentely ei tarkoita sitä, ettei ohjaaja koira tekisi yhteistyötä. Ohjaajan tulee osata palkata koiransa ja tietää, minkä koira kokee palkitsevaksi. Koira määrittää aina palkan, eikä ohjaajaa voi pakottaa koiraa palkkautumaan tietyllä tavalla. Mitä enemmän koiraa palkkaa, sen enemmän se on valmis työskentelemään sen eteen. Ohjaajan taitoihin liittyvät myös treenaaminen, havainnointi ja haju.
Usein ohjaaja näkee koiran sellaisena, kun se on joskus ollut. Koira on voinut muuttua, mutta ohjaaja ei näe muutosta. Sen vuoksi videointi on tärkeässä asemassa treenaamisessa, jotta ohjaaja näkee, miten koira käyttäytyy.
Hajun kouluttaminen
ISC: ilmaisu - etsintä - yleistäminen (ilmaisu edellä)
SCI: etsintä - yleistäminen - ilmaisu (haju edellä)
Häiriöitä työskentelyssä ovat kaikki ne asiat, mitkä vievät koiran huomion pois tehtävästä. Häiriöitä voivat olla koiraa kiinnostavat haju (ruoka, toisten koirien haju, muiden eläinten haju), ympäristöstä poikkeava haju (mausteet, hajusteet) tai kohdehajua muistuttavat (muut hydrolaatit). On tärkeää harjoitella erottelemaan kohdehajusta myös eri siirrännäisiä (huopatassut, vanupallot jne).
Esintään vaikuttavat ilmaisu, vihje, osaamienn, taloudellisuus ja iloisuus, hauskuus, rentous. Vihje yhdistetään etsintään siinä vaiheessa, kun koira tietää mitä tekee. Jos vihje yritetään yhdistää ennen kuin koira osaa etsiä, on vaarana roskakäytöksen yleistyminen. Koiralla voi olla muitakin kuin sanallisia vihjeitä, esimerkiksi tietynlaiset varusteet. Koirat ovat taloudellisia, niille ei aiheuta ongelmaa antaa ohjaajan tehdä työtä, jos ohjaaja haluaa. Kannattaakin miettiä kummalla on isompi rooli etsinnässä: koiralla vai ohjaajalla? Kumpi haluaa löytää hajun enemmän kuin toinen?
Motivaatio ja palkkaaminen
Motivaation parina koulutuksessa kulkee aina stressi, sillä ne liittyvät kiinteästi yhteen. Koiralla on neljä erilaista tapaa käsitellä stressitilannetta. Nämä tavat ovat pako, mielistely, jähmettyminen ja taistelu. Alhaisella stressitasolla oleva koira on laiska, huonosti motivoitunut ja oppii huonosti. Hyvällä stressitasolla oleva koira on aktiivinen, motivoitunut ja oppii nopeasti. Liian korkealla stressitasolla oleva koira on liian kiihtynyt ja oppiminen on huonoa. Koulutustilanteessa tulisi pyrkiä hyvään stressitasoon ja arkielämässä alhaiseen stressitasoon. Koiran stressitasoa nostaa usein palkan suuri odotusarvo (kohta tapahtuu jotain hyvää, stressi tulee aina varkain mukaan, kun koulutuksessa nostetaan palkan arvo. Ohjaaja ei aina huomaa odotusarvon ja stressitason liiallista nousua), turhautuminen (olisi pitänyt löytyä, olisi pitänyt saada), ymmärryksen puute, epäjohdonmukaisuus (en ymmärrä, mitä pitää tehdä) ja ikävän asian uhka (kohta tapahtuu jotain pahaa).
Palkkaukseen tarkoitettuja nameja ei saa viljellä treeneissä koiralle koko aikaa, vaan vasta, kun se on tehnyt töitä palkan eteen. Onkin hyvä olla eri palkka varsinaiseen työskentelyyn ja muuhun palkkaamiseen. Kotiläksyksi saatiin miettiä koiran mielestä paras namipalkka, jota käytetään palkkana varsinaisesta työskentelystä sekä toiseksi ja kolmanneksi parhaat namipalkat, joilla palkataan muuten treenin aikana (esimerkiksi vieressä istumisesta ja odottamisesta).
Mitkä ovat tarpeesi, tavoitteesi ja päämääräsi hajutyössä?
Ohjaajan tavoitteet ja päämäärät vaikuttavat hajutyön koulutukseen ja asettavat siihen rajoitteita. Siinä on suuri ero treenaako työkoiraa, kisakoiraa vai aktivoiko vaan koiraa huvikseen. Esimerkiksi pahvilaatikon syöminen ei haittaa, jos treenaa vain huvikseen, mutta jos aikoo kisata, täytyy siihen kiinnittää alusta alkaen huomiota. Kisakoiran treenaamiseen saa raamit koesäännöistä ja ne pitää huomioida koko ajan koulutuksessa. Työkoiran on vain toimittava, eikä sillä ole varaa virheisiin (esim. miina- tai huumekoira), tämä pitää myös muistaa sellaisen koulutuksessa. Kaikilla on kuitenkin yhteistä se, että koiran tulee haluta tehdä töitä. Hajutyöskenteleen koiraa ei voi pakottaa.
Koiran ja ohjaajan taidot
Koiran taitoihin kuuluu osaaminen, ilmaisu, häiriöt ja haju. Ilmaisu on tärkeä erityisesti silloin, jos ohjaaja jännittää ja siihen kuuluu häiriöt, kesto ja etäisyys. Häiriöt on helppo opettaa purkkiradalla. Nenän käyttöä ei tarvitse korialle opettaa, koska kaikki koirat haistelevat. Hajuaisti on koirien tärkein aisti, jota ne käyttävät koko ajan. Vaikka kaikki koirat osaavat haistella, hajustyöskentelyn tekniikkaa niillle pitää opettaa.
Ohjaajan tulee tuntea koiransa. Millainen se on? Miten se reagoi. Oman koiransa tunteminen helpottaa treenaamista. Ohjaajan tulee tehdä koiran kanssa yhteistyötä etsinnässä. Koiran itsenäinen työskentely ei tarkoita sitä, ettei ohjaaja koira tekisi yhteistyötä. Ohjaajan tulee osata palkata koiransa ja tietää, minkä koira kokee palkitsevaksi. Koira määrittää aina palkan, eikä ohjaajaa voi pakottaa koiraa palkkautumaan tietyllä tavalla. Mitä enemmän koiraa palkkaa, sen enemmän se on valmis työskentelemään sen eteen. Ohjaajan taitoihin liittyvät myös treenaaminen, havainnointi ja haju.
Usein ohjaaja näkee koiran sellaisena, kun se on joskus ollut. Koira on voinut muuttua, mutta ohjaaja ei näe muutosta. Sen vuoksi videointi on tärkeässä asemassa treenaamisessa, jotta ohjaaja näkee, miten koira käyttäytyy.
Hajun kouluttaminen
ISC: ilmaisu - etsintä - yleistäminen (ilmaisu edellä)
SCI: etsintä - yleistäminen - ilmaisu (haju edellä)
Häiriöitä työskentelyssä ovat kaikki ne asiat, mitkä vievät koiran huomion pois tehtävästä. Häiriöitä voivat olla koiraa kiinnostavat haju (ruoka, toisten koirien haju, muiden eläinten haju), ympäristöstä poikkeava haju (mausteet, hajusteet) tai kohdehajua muistuttavat (muut hydrolaatit). On tärkeää harjoitella erottelemaan kohdehajusta myös eri siirrännäisiä (huopatassut, vanupallot jne).
Esintään vaikuttavat ilmaisu, vihje, osaamienn, taloudellisuus ja iloisuus, hauskuus, rentous. Vihje yhdistetään etsintään siinä vaiheessa, kun koira tietää mitä tekee. Jos vihje yritetään yhdistää ennen kuin koira osaa etsiä, on vaarana roskakäytöksen yleistyminen. Koiralla voi olla muitakin kuin sanallisia vihjeitä, esimerkiksi tietynlaiset varusteet. Koirat ovat taloudellisia, niille ei aiheuta ongelmaa antaa ohjaajan tehdä työtä, jos ohjaaja haluaa. Kannattaakin miettiä kummalla on isompi rooli etsinnässä: koiralla vai ohjaajalla? Kumpi haluaa löytää hajun enemmän kuin toinen?
Motivaatio ja palkkaaminen
Motivaation parina koulutuksessa kulkee aina stressi, sillä ne liittyvät kiinteästi yhteen. Koiralla on neljä erilaista tapaa käsitellä stressitilannetta. Nämä tavat ovat pako, mielistely, jähmettyminen ja taistelu. Alhaisella stressitasolla oleva koira on laiska, huonosti motivoitunut ja oppii huonosti. Hyvällä stressitasolla oleva koira on aktiivinen, motivoitunut ja oppii nopeasti. Liian korkealla stressitasolla oleva koira on liian kiihtynyt ja oppiminen on huonoa. Koulutustilanteessa tulisi pyrkiä hyvään stressitasoon ja arkielämässä alhaiseen stressitasoon. Koiran stressitasoa nostaa usein palkan suuri odotusarvo (kohta tapahtuu jotain hyvää, stressi tulee aina varkain mukaan, kun koulutuksessa nostetaan palkan arvo. Ohjaaja ei aina huomaa odotusarvon ja stressitason liiallista nousua), turhautuminen (olisi pitänyt löytyä, olisi pitänyt saada), ymmärryksen puute, epäjohdonmukaisuus (en ymmärrä, mitä pitää tehdä) ja ikävän asian uhka (kohta tapahtuu jotain pahaa).
Palkkaukseen tarkoitettuja nameja ei saa viljellä treeneissä koiralle koko aikaa, vaan vasta, kun se on tehnyt töitä palkan eteen. Onkin hyvä olla eri palkka varsinaiseen työskentelyyn ja muuhun palkkaamiseen. Kotiläksyksi saatiin miettiä koiran mielestä paras namipalkka, jota käytetään palkkana varsinaisesta työskentelystä sekä toiseksi ja kolmanneksi parhaat namipalkat, joilla palkataan muuten treenin aikana (esimerkiksi vieressä istumisesta ja odottamisesta).
Koiran paras palkka tuo korkean motivaation, mikä tuo puolestaan aktiivisuuden tehtävään. Koiran kiihtyessä ei lasketa palkan arvoa, vaan opetetaan koira toimimaan oikein. Koira opetetaan itse löytämään oikea mielentila ja tekemään töitä arvokkaan palkkansa eteen. Paras mahdollinen palkka on aina työtehtävissä. Mitä vaativampi koulutettava asia on, sen parempi palkan pitää olla.
Menestymisen kaava: tuplaa epäonnistumisesi.
Epäonnistumisista voi latistua tai niistä voi oppia, joten tee niitä virheitä!
Kommentit
Lähetä kommentti