Siirry pääsisältöön

Rally-tokon piirinmestaruuskisat

Jälleen oli vuorossa piirinmestaruuskilpailut. Tällä kertaa lajina oli rally-toko. Kisat järjestettiin meidän treenihallilla ja tuomarina toimi Pia Heikkinen.

Ensin vuoroon pääsi Hukka avoimessa luokassa. Yleensä Hukkaa pitää ennen radalle menoa rauhoitella, mutta nyt se oli ihan kummallisen nukuksissa. Liekö eilisillan treenit pitänyt jättää välistä tai treenata vaan lyhyt pätkä. No radalla tämä sama uninen olotila jatkui. Laahustettiin rata läpi. Yksi kyltti piti uusia ja pikkuvirheitä kertyi sinne ja tänne. Rataan en kyllä ollut tyytyväinen, mutta tulos sieltä kuitenkin tuli (89 pistettä), RTK2 ja sitä myöten siirto voittajaluokkaan. Nyt pitää kyllä ottaa nuo kisatilanteet oikeasti treenilistalle. Hukkaa vähän jännittää olla yksin kehässä, kun kaikki katsoo. Treeneissähän on aina monta koiraa kentällä, niin siellä on kavereita.



Nallen radan, kun näin aamulla, oli ensimmäinen ajatus, että tästä ei kyllä tulosta tule. Pisteenä i:n päällä vielä käytösruutu oikealla puolen seisten. Seisomista ei olla kauheasti harjoiteltu (vaikka kyllä pitäisi), mutta kun se on koiralle niin rankka liike, niin on vaan jäänyt. Nallen vuoro oli vasta luokan loppupäässä, joten ehdin vähän aikaa huilata kuumeista olotilaani. Otin Nallen juuri ennen omaa vuoroa ulos ja muutaman perusasennon ja leikittämisen kautta suoraan radalle. Rata meni Nallen osalta hyvällä asenteella. Jotain pieniä vinouksia, houkutukseen hairahtaminen ja siitä johtuen kova komentaminen sieltä tuli. Ja yksi uusiminen. Käytösruutu oli sitten hermoja raastava. Nalle oli minun vieressä niin, että näin siitä vain pään, mutta en uskaltanut yhtään kääntyä katsomaan, että seisooko vai istuuko se. Lopussa alkoi lipomaan huulia siihen malliin, että nyt riittää, mutta käskytin paikkaa, niin sain sen pysymään seisomassa koko kolmen minuutin ajan. Yhtään kympin virhettä ei nyt tullut ja toisissa kisoissa peräkkäin tulos, niin alkaa usko meidän tekemiseen taas palautua. Nallen tulokseksi tuli 76 pistettä ja sillä me sijoituttiin Etelä-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestaruuskisoissa sijalle 3. Kolmoisvoitto tuli meidän seuralle.



Nalle ja PiirM-3. pysti

Joukkuekisassa Nalle ja Hukka olivat Lagun Ei Kai Sen Väliä- joukkueessa, johon kuului lisäksi lapinkoira Ano, sheltti Iitu ja villakoira Lenni. Niin siinä sitten lopulta kävi, että joukkue-PiirM-1. pokaalien kanssa lähdettiin kisapaikalta kotiin.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt