Joskus muinoin Oulussa asuessa käytiin Nallen kanssa joitakin kertoja koirauimalassa. Nalle tykkäsi hommasta kuin hullu puurosta ja muutaman uimalakeikan jälkeen alkoi uimaan vapaaehtoisesti myös luonnon vesissä, mitä aiemmin ei siis tehnyt. Hukka oli silloin vielä niin pieni, että altaaseen ei päässyt, vaikka mukana kyllä oli. Uimisesta Hukka kyllä tykkää hirveästi. Jos kesällä lenkkeillään järven rannalla, Hukka aina yritti suunnistaa suoraan vakituisille uimapaikoille. Lumo ei ole ikinä koirauimalaa nähnytkään ja ainakaan nyt ensimmäisenä kesänään se ei liiemmin syttynyt järvessä uimiselle, joten sen viihtyminen oli täysi arvoitus.
Näillä eväillä sitten suunnattiin kolmikon kanssa Koirapalvelu Taidogasin koirauimalaan Kangasalalle. Varattiin meille puolen tunnin vuoro, johon saa osallistua maksimissaan kolme koiraa ja uittaja, koska uintikerta oli kaikille ensimmäinen tässä paikassa. Navigaattorin avulla löydettiin helposti oikeaan paikkaan, ensin tosin väärälle puolen rakennusta, mutta lopulta löytyi oikea ovikin, jossa olikin jo uittaja vastassa.
Käytettiin koirat pissalla ja mentiin sisälle. Ensin koirat huuhdeltiin suihkussa, ettei altaaseen mene turhaan roskia. Nalle ja Hukka saivat vielä uimalan pannat ja hihnat, ettei omat kastu. Lumolle laitettiin pelastusliivit päälle. Sitten kiivettiin ramppia pitkin altaan luo. Altaan ympärillä oli aita, josta sai portin kiinni, joten koirat saivat olla vapaana altaan ympärillä. Siitä niitä sitten otettiin uitettavaksi vähän vuorotellen ja muut saivat huilata.
Ensin altaaseen pääsi Nalle. Sen mielestä touhu oli hyvin epäillyttävää. Pienellä houkuttelulla saatiin Nalle rampille ja siitä uimaan. Uittaja oli alkuun vähän mukana tukemassa koiraa ja ohjaamassa takaisin rampin suuntaan. Nalle teki pari pyrähdystä ja pääsi huilaamaan. Sitten oli Hukan vuoro ja Hukka oli vieläkin epäluuloisempi. Nostin sen rampille ja autoin vähän pepusta työntämällä altaaseen. Uittaja oli taas Hukan vieressä. Ensimmäisillä pyrähdyksillä Hukka pyrki altaan reunalle aikomuksena varmaan nousta sieltä pois ja uittaja joutui vähän ohjaamaan Hukkaa toiseen suuntaan. Hukkakin teki muutaman pyrähdyksen. Sitten oli Lumon vuoro. Se pääsi altaaseen uitttajan sylissä. Ensimmäiset vedot oli aikamoista räpistelyä, mutta kyllä niitä uintiliikkeitä alkoi pennultakin sitten löytymään.
Vuoroteltiin koiria ja muutaman kerran jälkeen sekä Nalle ja Hukka innostuivat asiasta. Kun koirille selvisi, että altaasta pääsee ramppia pitkin pois, tuli varmuutta asiaan. Molemmat hakivat palloa innoissaan uimalla ja Hukka alkoi jo rampille tultuaan itse kääntymään valmiiksi altaan suuntaan. Uittaja kehui erityisesti Nallen uintitekniikkaa. Välillä uittaja teki hihnasta kiinni pitämällä varovasti vastusta Nallelle ja Hukalle, jotta uiminen olisi vielä vähän tehokkaampaa. Lumollakin alkoi tekniikka löytymään, erityisesti silloin, kun Hukka ui sen kanssa altaassa yhtäaikaa. Kaverista sai vähän tukea ja Lumo uskalsi paremmin lähteä Hukan perään uimaan.
Uittamisen jälkeen vielä huuhdottiin koirat, koska vedessä oli vähän klooria ja kuivattiin niitä pyyhkeillä. Hukka kyllä kuivasi itsensä suurimmaksi osaksi uimalan mattoon. Oli erittäin kiva kokemus, paikka oli hieno, allas ainakin meidän koirille ihan riittävän kokoinen ja henkilökunta mukavaa, joten ehdottomasti mennään kyllä toistekin käymään.
Loppuun vielä lisää kuvia reissusta.
Käytettiin koirat pissalla ja mentiin sisälle. Ensin koirat huuhdeltiin suihkussa, ettei altaaseen mene turhaan roskia. Nalle ja Hukka saivat vielä uimalan pannat ja hihnat, ettei omat kastu. Lumolle laitettiin pelastusliivit päälle. Sitten kiivettiin ramppia pitkin altaan luo. Altaan ympärillä oli aita, josta sai portin kiinni, joten koirat saivat olla vapaana altaan ympärillä. Siitä niitä sitten otettiin uitettavaksi vähän vuorotellen ja muut saivat huilata.
Ensin altaaseen pääsi Nalle. Sen mielestä touhu oli hyvin epäillyttävää. Pienellä houkuttelulla saatiin Nalle rampille ja siitä uimaan. Uittaja oli alkuun vähän mukana tukemassa koiraa ja ohjaamassa takaisin rampin suuntaan. Nalle teki pari pyrähdystä ja pääsi huilaamaan. Sitten oli Hukan vuoro ja Hukka oli vieläkin epäluuloisempi. Nostin sen rampille ja autoin vähän pepusta työntämällä altaaseen. Uittaja oli taas Hukan vieressä. Ensimmäisillä pyrähdyksillä Hukka pyrki altaan reunalle aikomuksena varmaan nousta sieltä pois ja uittaja joutui vähän ohjaamaan Hukkaa toiseen suuntaan. Hukkakin teki muutaman pyrähdyksen. Sitten oli Lumon vuoro. Se pääsi altaaseen uitttajan sylissä. Ensimmäiset vedot oli aikamoista räpistelyä, mutta kyllä niitä uintiliikkeitä alkoi pennultakin sitten löytymään.
Vuoroteltiin koiria ja muutaman kerran jälkeen sekä Nalle ja Hukka innostuivat asiasta. Kun koirille selvisi, että altaasta pääsee ramppia pitkin pois, tuli varmuutta asiaan. Molemmat hakivat palloa innoissaan uimalla ja Hukka alkoi jo rampille tultuaan itse kääntymään valmiiksi altaan suuntaan. Uittaja kehui erityisesti Nallen uintitekniikkaa. Välillä uittaja teki hihnasta kiinni pitämällä varovasti vastusta Nallelle ja Hukalle, jotta uiminen olisi vielä vähän tehokkaampaa. Lumollakin alkoi tekniikka löytymään, erityisesti silloin, kun Hukka ui sen kanssa altaassa yhtäaikaa. Kaverista sai vähän tukea ja Lumo uskalsi paremmin lähteä Hukan perään uimaan.
Uittamisen jälkeen vielä huuhdottiin koirat, koska vedessä oli vähän klooria ja kuivattiin niitä pyyhkeillä. Hukka kyllä kuivasi itsensä suurimmaksi osaksi uimalan mattoon. Oli erittäin kiva kokemus, paikka oli hieno, allas ainakin meidän koirille ihan riittävän kokoinen ja henkilökunta mukavaa, joten ehdottomasti mennään kyllä toistekin käymään.
Loppuun vielä lisää kuvia reissusta.
Lumo ja Hukka seuraavat kiinnostuneina, kun Nalle ui ultaassa.
Varsinkin Hukan turkki imi uintipyrähdyksen aikana uskomattoman määrän vettä. Koirat pitikin aina pysäyttää rampille hetkeksi ennen altaasta poistumista, jotta suurin osa vedestä valuisi takaisin altaaseen, eikä maahan.
Kommentit
Lähetä kommentti