Rally-tokoyhdistys ry on tänä vuonna alkanut panostamaan koulutukseen ja sen tarjoamiseen ympäri Suomea. Nyt ensimmäistä kertaa se järjestää rally-tokokoulutuksia ja meillä kävi tuuri, kun Seinäjoki valikoitui yhdeksi koulutuspaikkakunnaksi. Kisa- ja koulutusjärjestelyjen kautta olen tullut tutuksi eri tuomareiden kanssa ja sen johdosta sainkin pyynnön auttaa tämänkin koulutuksen järjestelyissä. Tietysti siihen suostuin, koska olen täällä huomannut, että jos johonkin toimintaan haluaa osallistua, niin kannattaa itse aktiivisesti sitä järjestää.
Meitä kouluttamaan tuli Anna Klingenberg, joka olikin minulle aivan uusi tuttavuus. En ole koskaan hänen radoillaan edes kisannut. Alunperin minun piti osallistua ainoastaan Nallen kanssa, mutta kun koulutuksen kaikkia koirakkopaikkoja ei saatu täyteen, ilmoitin myös Hukan mukaan. Sama se oli senkin kanssa osallistua, kun olisin kuitenkin ollut paikalla koko koulutuksen ajan.
Aamu alkoi kymmeneltä VOI-MES ryhmän treeneillä. Ensin kaikki saivat esittää koulutuksen suhteen toiveita. Monella oli ongelmana kisatilanteet, joten rakennettiin lyhyt helpoista kylteistä koostuva rata. Tässä minulle tuli uutena asiana, että treeneissä kylttien välit voi olla todella lyhyitä (muutama askel) tai pitkiä. Itse olen aina tunnollisesti laittanut kyltit juuri sille etäisyydelle, mitä säännöissä kylttien etäisyydestä sanotaan. Toinen juttu, mitä olen kyllä viime aikoina ajatellutkin, on houkutukset ympäri rataa. Tosin ei ole tullut mieleen laittaa pujottelutötsän viereen nojaamaan nallea.
Kaikki menivät radan kertaalleen läpi. Oman suorituksen jälkeen sai itse ensin kertoa, miten rata meni ja sitten muut saivat kommentoida. Anna sanoikin myöhemmin, että nyt kaiveltiin ehkä vähän liiankin raakasti virheitä esiin, mutta tällä tavalla kaikki saivat ajatella ja oppiahan tänne tultiin hakemaan.
Nallen kanssa rata meni ihan ok. Pientä hiipumista alkuvaiheessa. Leluhoukutuksen ohitetttiin hyvin. Lähekkäin olleet 360 asteen käännökset meni vähän huonosti, kun tila oli niin ahdas, että taisin itse mennä vähän sekaisin. Perusasentoja Nalle ei tänään meinannut tehdä. Radan jälkeen tehtiin Nallen kanssa vähän seuraamisharjoituksia ja hyvin saatiin siihen uutta intoa.
Ekan kiekan jälkeen puhuttiin taas pitkään ja saatiin esittää kysymyksiä. Toiselle kierrokselle saatiin valita itse kyltti, jota harjoiteltiin. Otin Nallen kanssa asennonvaihdot ja siihen saatiinkin ihan uusi treenitapa. Se on esitetty tarkemmin toisessa postauksessa, mutta lyhykäisyydessään lopputulos on se, että ohjataan koira herkulla toiseen asentoon, otetaan herkku pois ja odotetaan, että koira ottaa halutun asennon, josta palkataan.
Kaikki menivät radan kertaalleen läpi. Oman suorituksen jälkeen sai itse ensin kertoa, miten rata meni ja sitten muut saivat kommentoida. Anna sanoikin myöhemmin, että nyt kaiveltiin ehkä vähän liiankin raakasti virheitä esiin, mutta tällä tavalla kaikki saivat ajatella ja oppiahan tänne tultiin hakemaan.
Nallen kanssa rata meni ihan ok. Pientä hiipumista alkuvaiheessa. Leluhoukutuksen ohitetttiin hyvin. Lähekkäin olleet 360 asteen käännökset meni vähän huonosti, kun tila oli niin ahdas, että taisin itse mennä vähän sekaisin. Perusasentoja Nalle ei tänään meinannut tehdä. Radan jälkeen tehtiin Nallen kanssa vähän seuraamisharjoituksia ja hyvin saatiin siihen uutta intoa.
Ekan kiekan jälkeen puhuttiin taas pitkään ja saatiin esittää kysymyksiä. Toiselle kierrokselle saatiin valita itse kyltti, jota harjoiteltiin. Otin Nallen kanssa asennonvaihdot ja siihen saatiinkin ihan uusi treenitapa. Se on esitetty tarkemmin toisessa postauksessa, mutta lyhykäisyydessään lopputulos on se, että ohjataan koira herkulla toiseen asentoon, otetaan herkku pois ja odotetaan, että koira ottaa halutun asennon, josta palkataan.
Sitten vuorossa oli Annan pitämä puolitoista tuntinen luento. Luennolla käsiteltiin laajasti kaikkea koulutuksen rakenteessa kyltteihin ja kisaamiseen. Käytiin oikeastaan kaikkai voi-mes kyltit läpi. Oli mielenkiintoista kuulla tuomarin näkemyksiä yleisimmistä virheistä. Luennon asioita sivuutettiin myös koulutuksen aikana, joten olen koonnut kaiken päivän aikana tullee yhteen. Muistiinpanot löytyy tästä postauksesta.
Luennon jälkeen oli ruokatauko ja sitten pääsivät ALO-AVO koirat treenaamaan.Tässä ryhmässä oli vain kolme koiraa ja kaikilla oli toiveena häiriöiden treenaaminen. Ensin tehtiin 4-5 kyltin rata todella lyhyillä kylttiväleillä. Kyltiltä toiselle siirryttäessä ehti ottamaan kaksi askelta. Tässä on tarkoituksena nähdä, osaako koira oikeasti tehtävät vai ei. Rata loppui ihan aidan viereen. Hukalla meni muuten hyvin, mutta aitaa kohti meno oli vaikea.
Toisella kertaa tehtiin sama rata, mutta nyt kylttivälit oli todella pitkät. Taas alkoi seinää kohti meneminen tökkimään, joten se ehdottomasti menee treenilistalle. Kisoissahan rata nyt ei oikeasti voi mennä niin lähelle seinää kuin mitä me nyt harjoiteltiin, mutta kuten päivän aikana tuli esiin, treeneissä kannattaa tehdä vaikeampia juttuja kuin kisoissa, jotta kisat sitten tuntuu helpolta. Tässä kokeiltiin myös ihmistä kohti seuruuttamista. Aluksi pysähdyttiin perusasentoon vähän kauemmas kouluttajasta ja kontaktin pitämisestä palkka. Lopulta mentiin ihan kouluttajan eteen ja hän teki pientä häiriötä heilumalla ja taas kontaktin pitämisestä palkka. Tämän jälkeen kouluttaja meni istumaan ja taas mentiin ihan hänen eteensä ja palkka kontaktista. Tehtäväää vaikeutettiin niin, että lopulta Annalla oli avonaisella kämmenellä herkku, jota hän houkutteli Hukan nenän edessä ja Hukan piti ottaa minuun kontakti. Tämä aiheutti selvästi aivojen raksutusta Hukassa, sillä se kokeili ensin, että saako herkun ottamalla Annaan kontaktin. Kun tämä ei tehonnut, Hukka yritti auttaisiko katseen kääntäminen herkusta. Kun tämä ei tehonnut, se hoksasi ottaa kontakti minuun.
Kolmannella kerralla tehtiin seuraamisen häiriöitä. Videolta näkee millaisia häiriöt oli. Tarkoituksena oli siis, että jos Hukka vilkaisee häiriötä, minä lähden mitää sanomatta juoksemaan ja palkkaan Hukan, kun se tulee oikeaan seuraamispaikkaan ja ottaa kontaktin. Montaa toistoa ei tätä tarvinnut tehdä, kun Hukka hoksasi eikä häiriötä vilkuillut. Tässä harjoituksessa huomasi, että mikä vaikeammaksi treeni kävi, sen enemmän Hukka innostui ja petrasi. Tulikin todettua, että Hukan treenit täytyy pitää riittävän vaikeina, jotta sen mielenkiinto asiaa kohtaan säilyy. Ei liian helppoa treenejä ja vaatia Hukalta riittävästi.
Toisella kertaa tehtiin sama rata, mutta nyt kylttivälit oli todella pitkät. Taas alkoi seinää kohti meneminen tökkimään, joten se ehdottomasti menee treenilistalle. Kisoissahan rata nyt ei oikeasti voi mennä niin lähelle seinää kuin mitä me nyt harjoiteltiin, mutta kuten päivän aikana tuli esiin, treeneissä kannattaa tehdä vaikeampia juttuja kuin kisoissa, jotta kisat sitten tuntuu helpolta. Tässä kokeiltiin myös ihmistä kohti seuruuttamista. Aluksi pysähdyttiin perusasentoon vähän kauemmas kouluttajasta ja kontaktin pitämisestä palkka. Lopulta mentiin ihan kouluttajan eteen ja hän teki pientä häiriötä heilumalla ja taas kontaktin pitämisestä palkka. Tämän jälkeen kouluttaja meni istumaan ja taas mentiin ihan hänen eteensä ja palkka kontaktista. Tehtäväää vaikeutettiin niin, että lopulta Annalla oli avonaisella kämmenellä herkku, jota hän houkutteli Hukan nenän edessä ja Hukan piti ottaa minuun kontakti. Tämä aiheutti selvästi aivojen raksutusta Hukassa, sillä se kokeili ensin, että saako herkun ottamalla Annaan kontaktin. Kun tämä ei tehonnut, Hukka yritti auttaisiko katseen kääntäminen herkusta. Kun tämä ei tehonnut, se hoksasi ottaa kontakti minuun.
Kolmannella kerralla tehtiin seuraamisen häiriöitä. Videolta näkee millaisia häiriöt oli. Tarkoituksena oli siis, että jos Hukka vilkaisee häiriötä, minä lähden mitää sanomatta juoksemaan ja palkkaan Hukan, kun se tulee oikeaan seuraamispaikkaan ja ottaa kontaktin. Montaa toistoa ei tätä tarvinnut tehdä, kun Hukka hoksasi eikä häiriötä vilkuillut. Tässä harjoituksessa huomasi, että mikä vaikeammaksi treeni kävi, sen enemmän Hukka innostui ja petrasi. Tulikin todettua, että Hukan treenit täytyy pitää riittävän vaikeina, jotta sen mielenkiinto asiaa kohtaan säilyy. Ei liian helppoa treenejä ja vaatia Hukalta riittävästi.
Olisi ehditty ottamaan vielä neljäskin kierros koirien kanssa, mutta itse jätin sen välistä, kun alkoi takki olemaan pitkän päivän jälkeen aika tyhjä. Hirveästi tuli ajateltavaa ja uusia ideoita sekä omaan tekemiseen, että muiden kouluttamiseen. Nytpä sitten sormet syyhyä, että pääsee näitä kaikkia uusia juttuja kokeilemaan omissa treeneissä. 28 sivua kertyi muistiinpanoja ja ne piti heti tuoreeltaan kirjoittaa puhtaaksi, kun asiat oli mielessä.
Kommentit
Lähetä kommentti