Siirry pääsisältöön

Rally-tokokoulutuksessa

Krista Karhu tuli taas kouluttamaan meidän seuran rally-tokoilijoita. 

Hukka oli aamupäivän ensimmäisessä ryhmässä. Sillä oli hyvin virtaa, kun ei ole muutamaan viikkoon ollut "ihmisten ilmoilla", mutta hienosti keskittyi kuitenkin. Odotti alkuun hipihiljaa seinään sidottuna, kun käytiin asioita läpi ilman koiria. Ensin käsiteltiin askel oikealle liikkeitä. Alokkaassahan on askel oikealle vauhdissa, joka otetaan etuviistoon ja avoimessa istu-askel oikealle-istu, joka otetaan suoraan sivulle. Tätä lähdettiin harjoittelemaan takapään käytön kautta. Hukka pääsi mallioppilaaksi näyttämään tätä harjoitusta, kun olin tekemässä samaa Nallen kanssa Kristan edellisessä koulutuksessa. Takapään käytön harjoittelussa pitää muistaa palkata koira takapään liikuttamisesta. Sitten kun koira osaa sen, aletaan palkkaamaan koiraa ikään kuin rintamasuunnasta. Eli palkka aina silloin, kun koiran ja ohjaajan rintamasuunta on sama (eli ei käännytä koiraa kohti, kun palkataan sitä). Namista pitäisi päästä nopeasti eroon. Tämä sujui Hukalta ihan kivasti, joten alettiin tekemään sivuaskelia. Tässä tuli ongelmaksi, että Hukka ei kovin hanakasti lähtenyt minun liikkeen mukaan. Tästä vinkiksi, että aletaan palkkaamaan mukaan lähdöstä. Eli sivuaskeleessa, kun koiran puoleinen jalka liikkuu, heti palkka kun koira tulee mukaan. Seuraamisessa voi harjoitella perusasennosta niin, että annetaan käsky ja palkkaa heitetään koiran eteen. Eli vähän kuin päinvastoin mitä tokossa on tehty, mutta ehkä tämä sopii tämmöiselle rauhallisemmalle koiralle paremmin.

Toisella pätkällä otettiin vähän kylttejäkin. Muutama avoimen luokan kääntymistä. Istu-90astetta vasemmalle-istu Hukan ongelmana on, että se vaan pyöräyttää etujalkojen varassa peffansa minun viereen nousematta ylös. Se tarviikin tähän sen, että opetetaan se ensin tulemaan perusasentoon, sitten nousemaan ylös seisomaan, sitten kääntymään viereen ja sitten vielä istumaan perusasentoon. Alettiinkin harjoittelemaan istumisesta seisomista. Tämä kannattaa aloittaa niin, että koira on ohjaajan edessä, koska koiria on niin kauan käsketty sivulla ollessa istumaan perusasenossa, että siitä ylösnouseminen voin olla vaikeaa.

Nallen ryhmässä harjoiteltiin aluksi peruuttamista. Muurin palikoista tehtiin kuja, johon mentiin ohjaaja edellä koiraan päin kääntyneenä. Taitojen karttuessa muurin palikoita sitten vaihdetaan pienempiin esteisiin (esim. pituuden palikat) ja kohta jätetään kujasta vain toinen puoli jäljelle. Siinä sitten lähdettiin koirakosta riippuen peruuttelemaan (riippui siis siitä miten koiran on opetettu peruuttamaan, Nalle on opetettu houkuttelulla viemällä nami sen etutassujen väliin. Tällöin palkka heitetään etujalkojen väliin maahan eli se tulee aina taaempaa, ei ohjaajalta). Ideana oli opettaa koira ensin tuntemaan miltä tuntuu peruuttaa suoraan ennen kuin aletaan varsinaisesti opettamaan kylttejä (voi seuratessa peruuttaminen ja mes ohjaajasta poispäin peruuttaminen). Pitkät pätkät Nalle tässä peruutteli, joten käsiapua voi hyvin alkaa häivyttämään, suositeltiin käden vaihtamista kosketuskeppiin, jonka häivyttäminen on sitten helpompaa.
Nallen ryhmä harjoitteli myös pyörähdyksiä molemmilla puolilla seuraten. Oikealla seuraamista ei olla kauheasti harjoiteltu, mutta siihen nähden se sujui ihan hyvin. Pyörähdyshän on Nallen lempitemppu, joten ei tarvinnut kuin pienen käsiliikkeen, niin Nalle sen teki. Näihin kuulemma kannattaa opettaa eri käskysanat riippuen kumpaan suuntaan koira pyörii. Pyörähdys toimii myös pohjana voittajaluokan erikoisempiin käännöksiin (mm. valkovuokko ja tulppaani), joita harjoiteltiin seuraavaksi. Nalle teki ne käännökset hyvin, omaan vauhtiinsa tosin, joten olin itse liian hätäisenä edellä, jolloin meidän rintamasuunnat ei pysyneet samana. Tämä korjaantui sillä, että otan itse kääntyessä enemmän askelia, jolloin teen sen hitaasti ja pysymme samassa vauhdissa. Krista ihailikin Nallen rauhallisuutta, kaiken sen tekee kuten käsketään, mutta omaa tahtiaan.

Päivän päätteeksi Krista vielä varmensi Hukan kilpailukirjan valmiiksi. Ei me nyt ihan vielä olla kisoihin suuntaamassa, mutta onpahan sekin hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt