Siirry pääsisältöön

Savikon koulutus, päivä 2

Tänään alkulämmittelyt tehtiin itsenäisesti. Kyllä polvennostojuoksu tuntui tänään paljon pahemmalta kuin eilen. Ei enää jalka noussut yhtä kepeästi.

Yhteistreenit aloitettiin ulkona. Jatkettiin eiliseltä tutulla tasapainon hakemisella. Hommaa vaikeutettiin niin, että ensin liikuttiin kävellen ja sitten hölkäten. Yhdestä läpsäyksestä piti kääntyä oikean kautta ympäri, kahdesta läpsäyksestä taas vasemman kautta. Ensin meinasi vähän horjuttaa, mutta muutaman toiston jälkeen alkoi tasapaino löytyä nopeasti.

Tötsäjuoksuakin päästiin kokeilemaan. Kaksi tötsää oli reilun 5 m päässä toisistaan. Lähdettiin keskeltä ja kumpaakin tötsää piti käydä koskettamassa kahdesti mahdollisimman nopeasti. Tärkeää oli mennä tarpeeksi lähelle tötsää ja pitää painopiste menosuuntaan kohti-

Sitten siirryttiin sisälle ja otettiin koirat mukaan harjoitukseen. Harjoituksessa oli tarkoitus aina kaarteissa kallistua sisäänpäin. Eka kerta meni minulta hyvin, kun en pahemmin ajatellut asiaa. Toisella kertaa kehujen jälkeen aloin sitten ajattelemaan, eikä enää mennyt niin hyvin. Saatiin kuitenkin hyviä toistoja. Onnistuneen kallistumisen huomasi erityisesti nelosesteellä, jonka Nalle hyppäsi siivekettä hipoen suoraan kohti vitosta, jos onnistuin. Sitten jos en onnistunu, hyppy meni keskeltä estettä. Koiralle menevän informaation lisäksi kallistuminen auttaa tasapainon säilytyksessä, jolloin on itse valmiimpi lähtemään seuraavaan suuntaan.


Sitten jatkettiin taas ilman koiria. Tehtiin lyhyitä spurtteja. Ensin lähdettiin seisaaltaan, sitten istualtaan ja lopuksi mahaltaan maaten. Saatiin vähän palautetta juoksuasennosta. Reidet oli kyllä kovilla.

Spurttiharjoitukset jatkuivat sitten koirien kanssa tämmöisellä pätkällä. Koiran hypätessä 2 estettä piti itse lähteä juoksemaan lujaa eteenpäin. Juostessa pitää muistaa i) ryhti, ii) lantio eteen, iii) peppu ei saa pudota, iv) askel päkiöille, v) polvi ylös, niin askel pitenee. Pienillä korjauksilla sai oman juoksun paljon paremmaksi ja se alkoi jo tuntua juoksemiselta, eikä normaalilta hipsuttelulta.


Lopuksi tehtiin vielä muutama harjoitus ilman koiria. Ensimmäisenä tuollainen tasapaino/spurttiharjoitus. Tarkoituksena kiertää kuusi tötsää mahdollisimman nopeasti. Painopiste piti laittaa aina sinne, mihin seuraavaksi mennään, jotta pääsee nopeasti liikkeelle. Mentiin eka muutaman kerran kävellen/hölkäten, jotta sai tuntuman. Sitten kaksi kertaa kellottaen. Kaikilla taisi aika parantua toisella kierroksella. Olin toiseksi nopein, aika oli kuulemma niin hyvä, että sitä ei kauheasti enää voi parantaa, vaan ainoastaan pientä hienosäätöä tehdä.


Siinä sivussa sai kokeilla Agility Laddereilla juoksua. Siihen oli erilaisia harjoitteita riippuen montako jalkaa laitettiin mihinkin väliin, mutta niitä löytyy googlettamalla lisää kiinnostuneille.

Olipa kyllä kaiken kaikkiaan hyvä ja antoisa kurssi. Oman kehon hallinta ja sen tiedostaminen parani huimasti jo kahden päivän aikana. Lisäksi tuli monia ahaa-elämyksiä, että tuommoinenkin asia vaikuttaa koiraan. Jatkokurssia odotellessa!

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt