Siirry pääsisältöön

Onnistu koirasi koulutuksessa

 Tommy Wirenin luento Seinäjoella.

 

Eläin oppijana ja ihminen kouluttajana

 

Eläimet oppivat nopeasti, jos asia muotoillaan niille oikein. Jotta eläin voi oppia monimutkaisempia asioita, pohjatöiden pitää olla kunnossa. Eläimet käyttäytyvät niin kuin osaavat ja tekevät sitä, minkä kokevat kannattavaksi. Ihmisen tulee ymmärtää, että koira ei osaa olla ihmisiksi tai sisäsyntyisesti käyttäytyä ihmisen sääntöjen mukaan. Koira ei edes tiedä mitä ne ihmisen säännnöt ovat. Jos arvaillaan miksi eläin käyttäytyy tietyllä tavalla, arvailu tehdään ihmisen arvomaailman kautta. Eläimen arvomaailma on täysin erilainen, koska kyseessä on kaksi eri lajia, jotka ajattelevat eri tavalla ja  joilla on erilaiset aivot jne. Paras pitäytyä siinä mitä näkee eli keskittyä käytökseen, ei käytöksen syihin. Ei siis mietitä, mitä eläin ajattelee tai tehdä olettamuksia käytöksen syistä. Vaikka koiran käytöstä tuleekin tarkkailla, ylianalysointi vie vaikeuksiin. Kysymys on siitä, mitä eläin tekee. Kouluttamisen eli käytöksen muokkauksen kannalta syyt ovat epäolennaisia

Koiran kaltaiset eläimet, joilla ei ole paljon luontaisia vihollisia, voivat olla itsepäisiä. Eläimen käytöstä ei kuitenkaan saa ottaa henkilökohtaisesti. Jos käyt tunteelliseksi lopeta koulutus siltä päivää. Kouluttajan tulee tietää mitä hän haluaa ja mitä ei halua. Mitä koira hyötyy tottelemisesta ja mitä se menettää, jos ei tottele? Koiran täytyy myös huomata häviävänsä, jos ei tottele. Eläimet ovat aina opportunisteja eli tekevät asioita, joista itse hyötyvät. Jos eläin menettää jotain haluamaansa, se alkaa vältellä toimintaa, missä se menetti jotain.

Ihmiset, jotka haluavat kehittyä kouluttajina, keskittyvät perusteisiin oli sitten aloitteleva, kokenut, ammattikouluttaja, koulutusnörtti tai kilpailuharrastaja. Tehokas koulutus sekä kehittyminen kouluttajana edellyttävät oman käytöksen muuttamista. Omat mielipiteet ja ajatukset tulee päivittää aika ajoin, sillä oman käytöksen muuttaminen ei onnistu ilman mielipiteen muuttamista. Oma käyttäytyminen on ainoa asia, jota kouluttaja voi muuttaa. Ihmiselle uusien tapojen oppiminen on vaikeaa. Suurin osa koulutuksesta itseaiheutettujen ongelmien korjaamista. Koulutuksella vahvistetaan haluttua käytöstä. Toinen tapa on estää koiraa oppimasta ei-toivottuja käytöstapoja. Esimerkiksi laitetaan kengät hyllylle piiloon, ettei koira opi syömään niitä. Kouluttajan tulee huomioida etukäteen, että mitä tapahtuu jos koiraa saavuttaa tietyllä käytöksellä tiettyjä asioita.

Jos koira ei tee mitä pyydät, se ei välttämättä tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet tai ympäristössä on häiriötekijöitä, joita ette ole harjoitelleet. Jos koira tekee virheen "guess what - mistakes happen!". Virheitä saa tulla, niistä opitaan, eikä niitä tarvitse pelätä. Yritetään vaan uudestaan. Jos virheet toistuu, mietitään koulutussuunnitelmaa (onko vaatimustaso oikea, onko koira väsynyt), tarkastetaan suunnitelma ja jatketaan harjoittelua

Operantti ehdollistaminen

 

Operantti ehdollistaminen on tieteellisiin periaatteisiin perustuva menetelmä. Siinä on tietyt termit ja käsitteet, mikä helpottaa asiasta keskustelua muiden kanssa. Menetelmään sisältyy periaatteita, jotka tulee ymmärtää ennen kuin voi harjoitella. Ne sekoittuvat huonosti perinteisiin menetelemiin. Kaikki eivät käytä tätä menetelmää, koska se vaatii miettimistä, opiskelua ja harjoittelua.

Operantin ehdollistamisen viisi periaatetta

 

1. Ärsyke (stimulation)

Ärsyke on joku asia, johon eläin reagoi. Eläimet reagoivat koko ajan johonkin. On olemassa erilaisia ärsykkeitä, jotka vaikuttavat eri aisteihin, kuten kuulo-, näkö- ja hajuärsykkeet. Vihjeet (cue) voivat olla opittuja (ovikellolle haukkuminen) tai perittyjä (merkkailu). Ne pitää tunnistaa ja välttää ristiriitaisia vihjeitä. Samalle käytökselle voi olla useita vihjeitä. 

Toiminnan seuraukset ehdollistuvat klassisesti, kun kaksi erillistä asiaa liittyy yhdeksi eläimen mielessä. Käytöksen yhteydessä esiintyvät käskyt, vihjeet ja ympäristö vaikuttavat ehdollistumiseen. Ympäristö vahvistaa myös, minkä vuoksi ympäristöstä täytyy tunnistaa sellaiset osiot, jotka vahvistavat koiran käytöstä. Pelko on aina klassista ehdollistumista. Säikkyminen lisääntyy säikkymällä.


2. Vahviste (reinforcement)

Vahvisteella halutun käytöksen määrä saadaan kasvamaan. Vahvisteella täytyy olla alku (reaktion huomiointi) ja loppu (palkitseminen). Sekä ympäristö että kouluttaja vahvistavat koiran käytöstä. Käytöksen muokkauksella ja vahvistamisella yleensä voimistetaan käytöstä, joka on heikko. Vahviste on prosessi. Kun haluttu reaktio alkaa, koira palkataan. Tämä kertoo koiralle, että kouluttaja tykkäsi tuosta reaktiosta ja kannattaa jatkaa valitsemallaan tiellä. Makkaramagneetti varmistaa, että reaktio jatkuu oikeaan suuntaan. Mitä vähemmän tavaraa mahtuu kehun ja palkan väliin, sen parempi, koska kaikki mitä kehun ja palkan välissä tapahtuu, vahvistuu (esim. vilkaisu, haukahdus tai kuraojassa pyöriminen). Tämä tapahtuu, vaikka käyttäisi naksutinta. Siksi onkin tärkeää miettiä, mitä kaikkea koira on kerinnyt tekemään ennen palkan saamista.

Vahviste on koiran toiminnan moottori. Halutaan, että koira jonkun toiminnan kautta tavoittelee palkkiota. Palkkion tulee olla tavoittelemisen arvoinen. Eläin määrittelee, mikä on vahviste eli mikä lisää toimintaa. Vahviste on mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee. Ruoka, joka pitää ansaita on arvokkaampaa kuin ruoka, jonka saa ilmaiseksi. Erilaiset vahvisteet toimivat eri tilanteissa. Esimerkiksi nakki toimii yleensä, mutta entä jos lähellä on juoksuinen narttu? Missä siis on tavoittelemisen arvoinen asia? Se, minkä kouluttaja olettaa olevan vahviste, ei sitä välttämättä koiran mielestä olekaan. Sen vuoksi vahvisteen tunnistaminen on tärkeää.

Vahviste koostuu kolmesta osa-alueesta; ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri eli vaatimustaso. Osa-alueet vaativat jatkuvaa harjoittelua, myös mekaanista ilman koiraa tapahtuvaa. Yleisin koulutusvirhe on jonkun osa-alueen epäonnistuminen, jolloin väärät asiat vahvistuvat ja haluttu asia ei vahvistu.
   Ajoitus on vaikein, koska se asia täytyy itse tehdä. Vahviste tulee antaa täsmälleen halutun käytöksen aikana. Kouluttaja saa aina sitä, mitä vahvistaa. Oikean ajoituksen hallitseminen on kouluttajan tärkein taito.
  Vahvistetiheys tarkoittaa sitä, kuinka usein koira palkitaan. Etenkin uutta asiaa opeteltaessa tulee vahvistaa riittävän usein, vähintään 12 vahvistetta minuutissa (eli noin viiden sekunnin välein). Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista, kun taas matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista.
    Kriteeri määrittää sen, onnistuiko koira vai ei. Vahvista 1) vain kriteerit täyttävää käytöstä, 2) vain yhtä kriteeriä kerrallaan ja 3) vain haluttua käytöstä. Teitkö maalin? Vastaus on kyllä (vahvista) tai ei (älä vahvista). Melkein tai ehkä ei kelpaa. Kriteeriä tulee muuttaa, kun kaksi peräkkäistä harjoitusta onnistuu 80 prosenttisesti.

Leikkiminen koiran kanssa toimii yleensä hyvin. Leikin tulee aina olla kouluttajan hallinnassa eli kouluttaja päättää milloin leikki alkaa ja milloin loppuu. Koiran tulee leikkiä kouluttajan kanssa, ei yksinään. Leikkimällä on vaikea saavuttaa ärsykekontrollia, joten jos tavoittelet sitä, käytä ruokaa, erityisesti alkuvaiheen koulutuksessa. Ruokapalkalla on vaikeinta mokata. Ruokapalkalla saadaan myös parempi mielentila koulutuksella, koska siinä stressitaso nousee huonosti.

Positiivinen ei tarkoita sallivaa. Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta. Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten, jos rajoitat voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärrät niiden vaikutuksen koiran käytökseen.

3. Sammuttaminen (extinction, non reinforcement)

Sammuttamisella tietyn käytöksen määrää saadaan vähennettyä. Se toimii parhaiten jos käytös on tuore, eikä sillä ole pitkää vahvistehistoriaa ja sitä on vahvistettu vähemmän kuin korvaavaa käytöstä. Käytös voi voimistua ennen sammumista ja palautua spontaanisti ("ihmeparantuminen").

4. Rankaisu (punishment)

Käytöksen määrää saadaan vähennettyä myös rankaisulla. Rankaisu on epämiellyttävä tai vahvisteen estävä asia, silloin kun ihminen tai toinen eläin soveltaa sitä. Eläin määrittelee, mikä on rankaisu eli minkä se kokee epämiellyttäväksi. Rankaisu ei välttämättä lopeta tekemistä ja se auttaa melko harvoin, eikä sovellu jatkuvaan käyttöön. Rankaisua on erittäin harvoin tarvetta käyttää (esim. tilanteet, joissa käytös on vaarallista jollekin osapuolelle) Rankaisu ei opeta uutta, haluttua toimintatapaa. Rankaisu on yksi kouluttajan työväline, eikä sitä saa sekoittaa väkivaltaan. Väkivalta ja kouluttaminen eivät liity toisiinsa. Väkivalta ei opeta mitään. 

Rankaisun käyttöä voi opetella, kun osaa palkita, liikkkua, "naksauttaa" ja saada demon (=luoda käytöksen) vahvistamalla. Rankaisun käyttö ei sovellu noviiseille. Ajoitus ja voimakkuus ovat kriittisiä. Rankaisu voi olla sekundääristä, jolloin ennen rankaisua tulee varoitus, jolloin eläimellä on mahdollisuus muuttaa käytöstään esim. siihen mistä sitä on aiemmin palkattu. Jos käyttää positiivista rankaisua 1) täytyy olla koulutusohjelma, 2) kaikki muu on tehty oikein, 3) kerätty data näyttää, että sen käyttö on välttämätöntä, 4) käytös on vaarallista jollekin osapuolella, 4) käytetään vain 1-3 kertaa.

5. Yleistäminen (generalization)

Ärsyke ja reaktio täytyy yleistää erilaisiin ympäristöihin ja häiriöihin. Opetettua asiaa toistetaan kaikissa ympäristöissä, joissa sitä aiotaan pyytää (piha, lenkki, katu, metsä jne.). Koira yleistää huonosti opittuja asioita. "Kyllä se kotona osaa" johtuu siitä, että asiaa ei ole yleistetty tarpeeksi. On kuitenkin hyvä alku, että osaa edes jossakin. Jos et tiedä, mitä koira osaa tai mikä toimii palkkkiona tai haluat faktaa, kysy koiralta. Jos haluat mielipiteen, kysy ihmiseltä. Jos vaadit enemmän eläimeltä, vaadi myös itseltäsi.


Perustaidot

 

Perustaitoja opettaessa kouluttajan tulee tietää mitä haluaa. Valitaan käytös, jota halutaan vahvistaa (kohteen kosketus, katsekontakti sivulla, eteen istuminen, istuminen, maahanmeno, luopuminen yms.). Kouluttajan oma toiminta on tärkeää (kriteeri, ajoitus, vahvistetiheys, palkkion laatu ja suunta, koulutussuunnitelma). Koira ei opi epäonnistuneista harjoituksista. Lopputulos syntyy onnistuneiden harjoitusten määrästä.

Perustaito 1: Lähellä pysyminen

Lähellä pysymisessä koira hakeutuu kohti kouluttajaa. Koira oppii 1) hakeutumaan lähelle, 2) tarkkailemaan kouluttajaa ja 3) vastaehdollistuu ja siedättyy ympäristön ärsykkeisiin.

Harjoittelu aloitetaan rauhallisessa ympäristössä. Koiralle ei puhuta, eikä sille huudella. Koira kulkee joko vapaana tai liinassa. Kouluttaja kulkee rauhallisesti sinne tänne ja välttelee polkuja, ei kuitenkaan piiloudu koiralta. Koiran kulkiessa kouluttajan ohi, hän pysähtyy. Koiran katsoessa kouluttaja, hän lähtee nopeasti poispäin koirasta. Koira palkitaan, kun se saavuttaa kouluttajan.

Perustaito 2: Luopuminen

Luopumisessa koira hakeutuu poispäin kouluttajasta. Koira oppii 1) luopumaan haluamastaan, 2) erottamaan toiminnan ja palkkion toisistaan, 3) keskittymään toimintaan tavoittelun sijaan, 4) "työmoraalin" (tee ensin työ, sitten saat palkan).

Harjoituksen alussa omaan nyrkkiin laitetaan jotain mitä koira haluaa, esim. nakki. Käsi pidetään koiran ulottuvilla ja koiran annetaan tavoitella palkkaa. Käsi pidetään koko ajan paikallaan, ei viedä poispäin koirasta. Odotetaan hetkeä, jolloin koira vetää kuononsa pois, vilkaisee muualle tai tekee jotain muuta kuin tavoittelee palkkaa. Koira palkitaan välittömästi sillä hetkellä, kun se ei tavoittele palkkaa.

Perustaito 3: Rauhoittuminen

Rauhoittumisella koitetaan saada koira rentoutumaan. Koira oppii 1) hoitotoimenpiteet, pysäyttämisen, omalle pedille rauhoittumisen, ovista kulkemisen, matkustamisen, 2) harjoitusten/suoritusten välillä treeneissä/kisoissa, sukulaisilla. Jotkut koirat vaativat enemmän harjoittelua kuin toiset. Rauhoittuminen on tärkeä taito harrastuskoirille. Kun koira osaa relata kisoissa, se ei hukkaa kapasiteettia epäolennaiseen ja tekee paremman suorituksen.

Harjoittelu alkaa opettamalla koiralle istu/maahan käytös. Käytöstä vahvistetaan ruualla ja silittelyllä. Käytöksen kestoa nostetaan pikkuhiljaa muutamaan sekunttiin. Häiriöitä lisätään varovasti huolehtien kuitenkin siitä, että haluttu käytös säilyy. Etäisyyttä koiraan lisätään vaihtelevasti ja harjoitteita tehdään erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Harjoitusten kestoa ja etäisyyttä kasvatetaan entisestään esim. poistumalla näkyvistä.

Perustaito 4: Kohdetyöskentely 

Kohdetyöskentely on alku kaikella. Sen tulee toimia aina, kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Kohde on yksinkertainen ja selkeästi ympäristöstä erottuva asia. Alkujaan merkityksetön asia (kohde) muuttuu koiralle merkitykselliseksi. Kohdetyöskentely avulla on helppo siirtää käytöstä toiseen paikkaan. Aiemmin opetettu asia voidaan siirtää toiseen tilanteeseen ilman, että koko koulutusprosessi täytyy aloittaa alusta.

Harjoittelu aloitetaan ottamalle koiralle merkityksetön kohde käteen ja tuodaan se koiran lähelle. Kohdetta ei saa liikutella eikä koiraa houkutella. Kouluttajan tulee opetella ennakoimaan ja palkita jokainen kohteen lähestyminen. Jokainen "oikea" kosketus palkitaan joka kerta. Kun koira osaa perusmuodon aletaan varioimana (esim. koiran täytyy "etsiä"kohde), näin koira joutuu käyttämään aivojaan. Harjoitusta toistetaan ympäristöissä, joissa sitä aiotaan pyytää pyytää käytöstä (piha, lenkki, katu, metsä jne.). Harjoittelu lopetetaan aina ennen kuin koira kyllästyy. Joka päivä pyydetään muutama kosketus enemmän, jolloin koiran kestävyys paranee.

Käytös voidaan pysäyttää. Tällöin koiran täytyy pitää kuonoa paikallaan kohteessa. Koiran on pitänyt tajuta homman idea. Tätä voidaan käyttää pitkäkestoisessa työskentelyssä esim. hoitotoimenpiteet, mutta vaatii häiriövarmuutta.

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt