Siirry pääsisältöön

Henkilöhaun alkeiskurssi I

Mitäpä me ei Nallen kanssa kokeiltaisi, jos mahdollisuus ilmaantuu, joten tällä kertaa löysimme itsemme henkilöhaun alkeiskurssilta. Kurssilla oli neljä koirakkoa ja yksi kuunteluoppilas. Lisäksi ensimmäisellä kerralla oli apukouluttaja, joka näytti omalla kokeneella koirallaan mallia.

Aloitettiin esittelyillä ja sitten jokainen koira pääsi vuorollaan makkararinkiin. Eli muut ottivat koiran omistajalta herkkuja ja kävivät rinkiin muutaman metrin välein toisistaan. Sitten koira tuotiin paikalle ja päästettiin irti. Kun koira meni jonkun ringissä olevan luokse, hän antoi koiralle herkkuja ja kehui sanallisesti. Koskea koiraan ei saanut.

Nalle tuli paikalle iloisesti häseltäen. Välillä se kävi muutaman ihmisen luona ottamassa herkkuja. Sitten se vähän haisteli ympäristöä, löysi välillä kepin, jota piti käydä esittelemässä ja haki taas muutaman herkun. Nalle oli vähän sitä mieltä, että kun hän jonkun luokse vaivautuu, pitäisi herkkuja herua kerralla useampi. Kouluttaja totesi saman, minkä monet ihmiset ovat todenneet aiemmin, että Nalle ei pidä turhaa kiirettä. Sanoin siihen, että sillä ei ole ikinä kiire minnekään.

Sitten tehtiin kaikille koirille kaksi tuuliharjoitusta. Tässä oli siis tarkoitus opettaa koiraa käyttämään ilmavainua. Maalimies kiersi jotain valmista polkua metsään ja koira lähestyi tuulen alapuolelta maalimiestä siksakkia tämän edessä tehden. Kun koira alkoi haistella ilmaa, kierrettiin vielä vähän siksakkia, jotta varmistettiin, että vainu oli maalimiehestä eikä jäljestä. Kun tämä oli varmistettu, koira päästettiin narusta irti ja se sai itse mennä maalimiehen luo. Koiralle ei tässä vaiheessa vielä annettu mitään käskyjä, eikä se aluksi tiennytkään, että mitä siellä metsässä tehdään.

Ensimmäisellä kerralla olisi hyvä, jos maalimies olisi tuttu, jottei koira säikähdä maastossa makaavaa ihmistä. Meillä kävikin tuuri, kun samalla kurssilla oman koiransa kanssa on meidän toinen tokokouluttaja, joka toimi Nallelle maalimiehenä. Nallen vuoro oli viimeisenä. Kun otin sen autosta, se innostui heti muista ihmisistä, koska nehän oli samat tädit, jotka aiemmin antoivat herkkuja. Nalle nappasi auton vierestä kepin, jota esitteli kaikille. Otin sen Nallelta talteen, koska siitä tuli hyvä loppupalkka Nallelle, joka ei leluista juurikaan innostu.

Ensimmäinen tuuliharjoitus meni Nallelta tosi hyvin ja kouluttaja kysyikin, että eikö tämän kanssa muka ole aiemmin treenattu. Ollaanhan me huvin vuoksi joskus metsässä piiloon menty, mutta en nyt sanoisi, että sitä haun harjoittelluksi voisi kutsua. Nalle sai melko nopeasti hyvän ilmavainun Jonnasta ja kun päästiin sen irti, Nalle paineli suoraan luokse. Toisella harjoituksella Nalle oli huomattavasti innokkaampi, kun se hoksasi, että täällä etsitään ihmisiä ja siitä saa vielä herkkuja. Melko nopeasti se sai taas vainun ja päästin sen irti. Tällä kertaa se ei ihan suorinta tietä mennyt Jonnan luokse, vaan teki pienen kaarroksen, mutta hyvää ilmavainua kuitenkin käytti. Ihan innoissaan Nalle kyllä työskenteli, joten tätä tullaan varmasti jatkamaan aktivointimielessä kurssin jälkeenkin.

Lopuksi vielä tallattiin kokeneelle koiralle hakualue ja apukouluttaja näytti koiransa kanssa, miten homma oikeasti menee rullalla ilmaisevan koiran kanssa. Oli kyllä paljon vauhdikkaampaa menoa kuin aiemmin olin ajatellut.

Harjoitukset jatkuvat taas viikon päästä.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt