Siirry pääsisältöön

Möllitoko vol. 3

Päästiin ensimmäistä kertaa tälle syksyä tokotreeneihinkin. Aiheena oli luoksepäästävyys, paikallaolo ja nouto.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Kumpikin ohjaaja kävi kaikkien koirien luona. Nalle istui nyt hyvin paikallaan. Molempien ohjaajien kohdalla alkoi heiluttamaan kauheasti häntäänsä ja vähän liikahti. Edistystä on tässäkin tapahtunut.

Sitten otettiin normaali paikalla olo siten, että kaikki koirakot olivat rivissä. Maahanmeno- käskyä annettaessa piti katsoa vastapäiseen seinään ja ohjaaja sanoi, jos koira ei mennyt maahan. Nalle meni hyvin. Kävelin noin kymmenen metrin päähän. Paikallaolo kesti reilun minuutin, enkä käynyt palkkaamassa välillä. Hienosti Nalle pysyi. Riehutettiin vähän koiria ja otettiin toinen paikallaolo. Mentiin seisomaan vastakkain kolmen koiran riveihin (väliä ehkä 15-20 metriä). Jätettiin koirat makaaman ja käveltiin yhteen riviin keskelle ja käännyttiin omaa koiraa kohti. Ohjaajat kävelit meidän ympäri aiheuttaen vähän häiriötä. Tämä kesti myös noin minuutin. Nalle pysyi hyvin paikallaan. Sitten otettiin vielä kolmas paikallaolo. Mentiin samanlailla kahteen riviin, mutta nyt käveltiinkin toisen koirarivin taakse seisomaan. Nalle oli vähän ihmeissään, kun toiset ohjaajat käveli sen ohi, mutta pysyi tässäkin hienosti paikallaan. Tämä paikallamakuu oli vähän lyhempi. Kaikenkaikkiaan Nalle kyllä pysyi tosi hienosti paikallaan, vaikkei oltu tuommoisia harjoituksia aiemmin tehtykään.

Lopuksi otettiin vielä yksi kerrallaan noutoa. Näytettiin ohjaajille millä tasolla kullakin noudon opettaminen on. Sanoin, ettei Nalle osaa vielä kuin pitää juuri ja juuri kapulaa suussaan. Ohjaaja sitten neuvoi, että voin heittää Nallelle ensin kapulan ja juuri kun se on mennyt ja ottanut sen suuhunsa, heitän pienemmän kepin (josta Nalle tykkää enemmän) toiseen suuntaan. Nalle saa siis pudottaa oikean kapulan ja hakea kepin. No, tein näin. Nalle juoksi innoissaan ja otti kapulan suuhunsa (mitä se ei useinkaan tee). Heitin kepin toiseen suuntaan, Nalle vaan vilkaisi sennäköisenä, että miks sää sen tonne heitit, kun mulla on toinen homma kesken. Sitten se vaan juoksi oikean kapulan kanssa luokse ja piti suussa niin kauan, että otin sen käteen. Nalle on varmaan itsekseen treenaillu... Oli taas semmoinen olo, että olisi voinut hävettää, jos ei olis naurattanut niin paljon. Heitin Nallelle kapulan toisen kerran ja hienosti se taas haki sen.

Loppuaika treenailtiin kapulan kanssa vaan suuhun ottamista ja palkkasin Nallea paljon. Otettiin myös vähän seuraamista ja Nalle piti hienosti kontaktia yllä. Se on kyllä parantunut viime aikoina todella paljon. Nalle alko väsähtämään, niin treenattiin vielä vähän puomin kontaktia, kun se oli sopivasti kentän laidalla.

Kivat treenit oli taas ja Nallella heilui häntä vimmatusti.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt