Käytiin korkkaamassa Nallen kanssa kakkosluokka oman seuran kisoissa, joissa tuomarina toimi Katarina Virkkala. Luokkanousijoina jouduttiin lähtemään ekalle radalle ensimmäisenä. Maksien suorituksia katsoessa rata näytti tosi vaikealta, nollatuloksilla ei juhlittu. Rataantutustuessa tuli kuitenkin semmoinen olo, että ehkä tästä selvitään. En hirveästi ehtinyt Nallea viritellä ennen rataa, minkä vuoksi se ei ollut ihan niin hyvin kuulolla kuin yleensä. Maisemia piti jäädä katselemaan niin puomille kuin A:llekin. Rata sujui muuten kokonaisuudessaan ihan hyvin, mutta keppien jälkeen en ehtinyt tekemään valssia kuten suunnittelin, minkä seurauksena Nalle meni putkesta ohi, mistä tuli vitonen. Lisäksi yliaikaa tuli 7,5 sekunttia, joten kokonaistulos oli 12,5, millä sijoituttiin neljänsiksi.
Toinen rata ei sitten jännittänytkään niin paljon kuin ensimmäinen. Aamupäivällä oli tullut yksi luokkanousija ykkösluokasta, joten saatiin Nallen kanssa startata vasta toisina. Toinen rata oli tismalleen sama kuin ensimmäinen, mutta se mentiin päinvastaisessa järjestyksessä. Nallella oli toisella radalla paljon parempi vauhti päällä. Virhe tuli kepeiltä, joihin Nalle ei ehtinyt taipua. Lisäksi se roiskaisi puomin alastulokontaktin yli. Tuloksena oli 10 vp ja päästiin ihanneajan puitteissa. Nallen etenemä oi 3,27 m/s, mikä on ihan hyvä siihen nähden kuinka hitaasti Nalle meni kepit.
Ihan tyytyväinen olen tällaiseen kakkosluokan avaukseen, kaksi tulosta kuitenkin saatiin. Nyt pitäisi vielä saada nuo kontaktit kuntoon, kepeille lisää varmuutta ja ohjaajaan enemmän vauhtia, niin eiköhän tämä tästä.
Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...
Kommentit
Lähetä kommentti