Omena, joka putosi puusta

Hukan pennut täyttivät kesällä jo vuoden ja on ollut mielenkiintoista seurata, millaisia koirakansalaisia niistä on kehittynyt. Puolet pennuista olen ehtinyt tavata luovutuksen jälkeen ja toivottavasti tulee vielä tilaisuus tavata loput kolmekin. Seinäjoella asuvaa Ruuti-poikaa olen saanut tavata säännöllisesti. Ruuti treenaa samassa seurassa agilityä kuin me ja Hukalla ja Ruutilla on vielä treenitkin peräkkäin.

Ruuti on pennuista se, joka muistuttaa ulkonäöllisesti eniten Hukkaa ja on sen luonteessa paljon Hukalle tuttuja piirteitä. Sen vuoksi olikin mielenkiintoista, että Ruuti kävi kesällä SmartDogin KOGNITIO- testissä. Näin pääsin vertailemaan isän ja pojan testituloksia. Tuloksia toki hieman vääristää sen, että Hukka oli tämän testin tullessa markkinoille jo iäkkäämpi ja se oli testattaessa 4 v 11 kk ikäinen. Ruuti testattiin himpan alle 1 vuotiaana.

Käydään tässä nyt läpi osa-alue kerrallaan poikien testitulokset. Lainausten tekstit on SmartDogin testiraportista.

Itsehillintä

"Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä."

Impulsiivisuutta sylinteritestillä. Koiran edessä oli sylinterin muotoinen muovilaatikko, joka oli ensin peitetty pahvilla. Koiralle näytettiin, miten sylinterin sisään laitettiin herkku. Koira sai sen kiertämällä sylinterin sivulle ja ottamalla sen avoimesta päästä. Tätä tehtiin muutama toisto. Sitten pahvi otettiin pois sylinterin päältä, jolloin koira näki herkun sylinterin läpi. Tämän jälkeen katsottiin, osasiko koira kiertää sylinterin sivulle ottamaan herkun vai yrittikö se suoraan sylinterin läpi herkun luo. Koira, jolla on hyvä itsehillintä, pysyy pääasiassa juuri oppimassaan tavassa ottaa herkku sylinterin sivulta. Koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu nähdessään palkkion ja pyrkii saamaan sen suorinta tietä sylinterin läpi. Toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aitatestissä.

"Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin."

Ruutilla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä se toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa eli ottaa namin avoimesta päästä eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse Ruutia. Hukkaa sen sijaan palkkio näköärsykkeenä häiritsee. Se tökkäsi sylinteritestissä muutaman kerran läpinäkyvään lasiin ennen kuin koetti juuri oppimaansa taitoa ottaa ruoka sivusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Ruutilla tämä oli 90 % ja Hukalla 60 %.

Eleet

"Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla."

Eleiden lukutaitoa testattiin niin, että testaaja seisoi muutaman metrin päässä koiran ja ohjaajan edessä. Testaajan molemmin puolin oli pahvimukit. Testaaja laittoi toisen pahvimukin alle herkun niin, ettei koira nähnyt kumpaan se laitettiin. Tämän jälkeen testaaja näytti erilaisin elein oikeaa kippoa, jolloin tarkkailtiin, kuinka hyvin koira seuraa erilaisten eleiden vihjeitä. Eleitä oli kädellä osoittaminen, katsominen, jalalla osoittaminen, kädellä osoittaminen ristiin (vasemmalla kädellä osoitettiin oikealle ja päinvastoin). Sama ele toistettiin useampaan kertaan.

Ruuti lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 83 % oikein. Hukka lukee ihmisen kommunikointia hieman paremmin saaden 86,8 % oikein. Hyvin harva koira yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, koska eleiden lukukykyosio on suhteellisen pitkä. Molemmilla koirilla on myös tämä ominaisuus vahvana. 

Ongelmanratkaisu

"V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen."

Ongelmanratkaisua testattiin ns. v-aitatestillä. Siinä kompostiverkosta oli tehty V:n muotoinen aita, jossa sivut olivat noin 1,5 metriä. Koira oli V:n terävässä päässä. V:n keskellä oli herkku. Koiran piti kiertää aita jommalta kummalta puolelta päästäkseen sen sisälle hakemaan herkun. Ohjaaja sai kannustaa koiraa sanallisesti, mutta eleitä ei saanut näyttää. Koiralla oli 3 minuuttia aikaa selvittää ongelma, jonka jälkeen koiraa autettiin herkun luo, jos se ei ollut sinne löytänyt.

Tehtävä tuotti aluksi jonkin verran vaikeuksia Ruutille, mutta se ratkaisi sen 3 min määräajan puitteissa (65 sekunnissa). Ruuti pyytää jonkin verran apua ihmiseltä, mutta ratkaisee tehtävän lopulta itse. Hukka ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 13 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Hukka ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

"Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi.  Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän."

Mahdottomassa tehtävässä oli pakasterasia laudassa kiinni. Ensin rasia ei ollut kunnolla kiinnitetty ja koira sai sen alta herkun muutamaan kertaan. Tämän jälkeen rasia kiinnitettiin lautaan nippusiteillä niin, että koiralla ei ollut mahdollisuutta sitä avata. Sitten tarkkailtiin 3 minuutin ajan, mitä koira tekee. Tässä kellotettiin erikseen ajat sille, että koira yrittää ratkaista tehtävää itse, pyytää apua tai luopuu yrittämisestä kokonaan. 

Ruuti pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (70 %). Sen pääasiallinen tapa pyytää apua on kimeä haukku. Ruutilla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrkii myös ensin itsenäiseen ratkaisuun (12 %). Ajasta 18 % Ruuti tekee jotain muuta. Hukka pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (87,5 %). Välillä Hukka pyytää myös hieman apua (12,5 %), mutta keskittyy koko ajan ratkaisemaan tehtävään.

Looginen päättely

"Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30 % koirista ymmärtää tehtävän."

Hukka ja Ruuti eivät kumpikaan ymmärtäneet loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen (kuten meidän Nalle).

"Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä. Koiralle laitetaan näkyvästi herkku toiseen astiaan, mutta eleellä osoitetaankin toista - kumpaan astiaan koira menee? Tehtävä kertoo koiran herkkyydestä ihmisen ohjaukselle ja elekielelle. Vaikka tehtävässä sinällään ei ole oikeaa tai väärää, niin kaaviossa oikeaksi tulkitaan namiastialle meneminen. Mikäli koira ei langennut huijaukseen eli ihmisen näyttämään astiaan, on arvo 100 %. Jos koira meni ihmisen ohjausten mukaan molemmilla kerroilla, arvoksi tulee 0 %. Tässä vaikuttaa osittain koulutus."

Ruuti seurasi osaa testaajan vääristä vihjeistä, siitä huolimatta, että näki namin menevän toiseen astiaan. Hukka ei hämmentynyt testaajan vääristä vihjeistä, vaan luotti omaan päättelykyynsä. Koirilla tiedetään ennestään, että sen omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran suuri herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – tämä vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja myös rodulla saattaa olla siihen vaikutusta. Koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella on myös merkitystä tähän. Ruuti on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus kuin kilpailutilanteessa. Hukka ei ole niin herkkä ihmisen kommunikoinnille.

Muisti

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen. 

Ruuti muisti oikein kaikki neljä aikaa, mikä on erinomainen ja kohtuullisen harvinainen suoritus. Vain pieni osuus testatuista koirista saa kaikki oikein. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Ruuti on tehtävän aikana pääosin rauhallinen, ainoastaan ääntelee hieman. Hukka muisti oikein kaksi (lyhin ja pisin) aikaa neljästä, mikä on vielä hyvä suoritus, ja myös keskimääräinen suoritus tässä tehtävässä. Hukka odottaa testissä kohtuullisen hyvin. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. 

Sosiaalinen oppiminen

"Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa."

Tässä testissä sosiaalista oppimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa laitteen kanssa. Tavoitteena on katsoa, lähteekö koira matkimaan ihmisen toimintoa, joka on sille itselleen kannattava. Alla olevassa kuvaajassa rodun keskiarvo on niiden testattujen koirien keskiarvo, jotka lähtivät matkimaan ihmisen esimerkkiä.

Molemmat osoittivat kykyä matkia ihmisen toimintaa. Ruuti manipuloi ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Se ei kuitenkaan ala toistaa tehtävää kunnolla, koska laitteessa oleva ruoka ei kiinnosta sitä. Hukka painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran minuutin kohdalla. Se manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Tämä kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Hukka oppii laitteen toiminnan alle kahdessa minuutissa.

Aktiivisuus

"Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin."

Ruutin aktiivisuus testissä oli 23. Hukan aktiivisuus oli testissä 24,1. Molemmilla suunnilleen testattujen suomenlapinkoirien keskiarvossa ja hieman vähemmän kuin kaikkien testattujen koirien keskiarvo.

Yhteenveto testin tuloksista

Testin perusteella molemmat koirat ovat avoimia ja aktiivisia koiria. Molemmat motivoituvat ruuasta, mutta Ruutin keskittyminen häiriintyy vielä helposti. Hukka taas on hyvin keskittynyt. Tämä ero johtuu todennäköisesti iästä testihetkellä. Uskon, että Hukkakin olisi nuorempana häiriintynyt helpommin. Samoin Hukka jaksoi paremmin keskittyä testin ajan kuin Ruuti, mikä varmasti myös johtuu ikäerosta. Ruutilla oli hyvä itsehillintä, kun taas Hukka oli hieman impulsiivinen. Tämä onkin semmoinen ominaisuus, jota en toivonut Hukan pentujen perivän. Vaikka impulsiivisuus antaa lisää potkua harrastuksissa, se tuo myös omat haasteensa. Eleiden lukemisessa molemmat olivat hyviä. Ruutia pystyi eleillä johtamaan harhaan, Hukkaa ei. Tilaan liittyvän ongelman Hukka ratkaisi nopeasti, kun taas Ruuti tarvitsi hieman aikaa miettimiseen. Muisti on Ruutilla harvinaisen hyvä, se muisti tehtävässä kaikki tehtävät. Hukan muisti taas on keskitasoa. Loogista päättelyä eivät ymmärtäneet kumpikaan. Ongelmaratkaisukyvyltään Ruuti on enemmän ihmiseen tukeutuva, mutta käyttää myös itsenäistä ongelmanratkaisustrategiaa. Hukka yrittää ratkaista ongelmat pääosin itsenäisesti. Tässä voi myös olla iän tuomaa vaikutusta, mutta ei ole ollenkaan huono juttu, että poika on hieman enemmän ihmiseen tukeutuva kuin isänsä. Molemmat pystyvät oppimaan sosiaalisesti.