Lumon Etelä-Pohjanmaan loma huipentui epävirallisiin rally-tokokisoihin. Justiinhan me maanantaina tokoa treenattiin, joten luottavaisin mielin korkkaamaan mölliluokkaa. Vaikka mölliluokassa saakin koiraa palkata, on se silti aika paikka koiralle, joka ei tällaista ole tottunut tekemään. Mutta mitä vielä. Lumoa ei kisapaikan häiriöt, kummalliset kylttitelineet, radalla kökättävät toimihenkilöt tai kisapaikan yleisö häirinnyt piirunvertaa. Pari uusimista, kun oudot tehtävät ei eka yrittämällä onnistunut, yksi kyltin haistelu ja yksi virhepiste ajatuksen hairahtumisesta. Lopputuloksena siis 92 pistettä, millä saavutettiin neljäntoista koirakon joukosta vitossija! Aikamoinen suoritus.
Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...
Kommentit
Lähetä kommentti