Siirry pääsisältöön

Kesälomareissu vol. 1: Hossan kansallispuisto

Vietettiin pari viikkoinen kesäloma koirien kanssa retkeillen ensin Hossan kansallispuistossa ja sitten Urho Kekkosen kansallispuistossa. Hossa muuttui aiemmin tänä vuonna retkeilyalueesta kansallispuistoksi. Meillä oli pieni leirintäalueen mökki vuokrattuna ja teimme 10-17 kilometrin päiväretkiä. Hossassa onkin tarjolla melko runsaasti erimittaisia, päiväretkiin sopivia reittejä. Yksi päivä oli koirille lepopäivä, kun kävimme maastopyöräilemässä.

Uusi kansallispuisto kiinnnosti ihmisiä, joita kyllä alueella riitti. Luontokeskuksen piha oli välillä niin täynnä, että hyvä kun auto mahtui parkkiin. Koiriakin oli paljon liikkeellä ja valitettavasti osa niistä irrallaan. Muutama läheltä piti- tilanne reissun aikana tuli, kun tulipaikalla irrallaan ollut koira meinasi hyökätä kimppuun. Vahingoilta onneksi säästyttiin.

Nalle ja Hukka näkivät molemmat ensimmäistä kertaa elämässään poroja. Selvästi kyllä herätti molemmissa paljon suurempia tunteita kuin muut metsän eläimet.

Hukka on iän myötä rauhoittunut sen verran, että malttaa käydä maate lepotauoilla. Aiemmin se aina touhusi omiaan kaikki tauot.




Julma-Ölkky oli Hossan parasta antia. Reitti on melko vaativa ja meidän sitä kiertäessä sattui reissun ainut sadepäivä, mutta maisemat kyllä palkitsivat.

Nallea ei korkeat paikat hirvitä. Se on kaikkien jyrkänteiden laidalla aina ensimmäisenä tiirailemassa alaspäin.

Huilitauko Julma-Ölkyn rannalla. Reitti oli sen verran vaativa, että olin ihan tyytyväinen, että selässä oli rinkan sijaan vain päiväreppu.

Hukka ihailemassa Julma-Ölkyn maisemia.


Käytiin ihailemassa Julma-Ölkkyä myös riippusillalta käsin, vaikkei se meidän varsinaiseen reittiin kuulunutkaan. Koirat kävelivät ensimmäistä kertaa riippusillalla, eikä kummallakaan ollut ongelmaa sen suhteen. Julma-Ölkyn riippusilta on ihan uusi ja polku sen luokse on vielä keskeneräinen.

Toinen Hossan "pakko-nähdä"- kohteista on Värikallion kalliomaalaukset. Sinne vievä reitti oli pääosin helppokulkuinen. Tämä on varmaan Hossan suosituin reitti tai sitten vain satuimme sinne semmoisena päivänä, jolloin kaikki muutkin olivat menossa sinne.

Alhaalla siintää järvi, jonka luona kalliomaalaukset ovat. Kalliomaalauksille vie ritilälaituri, joka ei koiran tassuille ole kovin hyvä. Tehtiin sitten niin, että toinen odotti maankamaralla koirien kanssa, kun toinen kävi katsomassa maalauksia.


Hossan reitteihin on kansallispuistoitumisen myötä panostettu. Osa reiteistä on vedetty uusia linjoja pitkin ja rakenteet olivat todella hyvässä kunnossa.


Missä kaikki porot on? Luontokeskuksen lähelle oli rakennettu poroaitaa.


Herra Hukka ja kelo.

Nalle ja vanamot.

Vähän poseerausta välillä.

Hukan nättinaama.

Yhteiskuva.


Käytiin tutustumassa myös Hossan naapurissa olevaan Kylmäluoman retkeilyalueeseen. 

Kelit olivat välillä jopa vähän liiankin lämpimät, joten uitettiin koiria aina, kun se oli mahdollista. Hossan alueella oli onneksi paljon järviä ja pieniä lampia, joten tilaisuuksia kyllä oli.

Lepotauko.


Hukka kävelemässä Hukanharjua pitkin. Harju on saanut nimensä siitä, että eläimet ovat käyttäneet sitä kulkureittinään.

¨
Nalle kunnostautui porojen pissapaikkojen löytämisessä ja tietenkin niissä piti aina kieriä.


Hyvin jaksoivat koirat tassutella ensimmäisen lomaviikon. Toki illalla mökissä oli melko hiljaista, ei paljon jaksettu enää riehua. Mutta aamulla olivat taas aina valmiita uuteen seikkailuun.

Hossasta jatkoimme matkaa pohjoisemmaksi kohti Urho Kekkosen kansallispuistoa.



Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt