Siirry pääsisältöön

Lappalaiskoirien rally-tokomestaruuskisat

Sunnuntaipäivän ohjelmanumerona oli ajelu Valkeakoskelle Lappalaiskoirat ry:n rally-tokomestaruuskilpailuihin. Samassa kisassa kilpailee niin suomenlapinkoirat, ruotsinlapinkoirat kuin lapinporokoirat, joten rotumestaruudesta ei varsinaisesti ole kyse, kuten monilla muilla roduilla. Mutta yleisesti kyllä lappalaiskoirienkin keskuudessa puhutaan rotumestaruuksista.

Kolmen lappalaisen kimppakyyti starttasi yhdeksältä Seinäjoelta. Mukana oli kilpailemaan menossa olleet Nalle ja Saaga sekä Hukka seuraneitinä. Hukka ei rotumestaruuksiin päässyt osallistumaan, koska säästin sen (mahdollisesti) viimeistä avoimen luokan starttia syyskuun piirinmestaruuskisoihin. Menomatka sujui yhden pysähdyksen taktiikalla ja perillä oltiin hyvissä ajoin ennen kahtatoista. Ensin käytiin ilmoittautumassa ja katsottiin ratapiirroksia. Tuomarina tänään toimi Krista Karhu ja hän oli suunnitellut oikein mukavan ja jouhevan näköisen radan. Sitten käytettiin koiria kävelemässä ja odoteltiin omaa vuoroa.


Ennen mestariluokan alkua alkoi satamaan melkolailla kovasti ja ukkonenkin jyrähteli vähän kauempana. Luokan aloitusta venytettiin, mutta kun sääennusteet eivät luvanneet sateen heltiämistä, aloitettiin luokka vesisateessa. Käytösruutu vaihdettiin kelin takia makaamisesta istumiseksi. Nalle oli suoritusvuorossa toisena, joten kovin pitkään ei tarvinnut odotella. Ennakko-odotukset eivät korkealla olleet sateen ja ukkosen takia. Nallesta kun ei tiedä, tekeekö se mitään sateella ja en oikein tiennyt miten ukkonen meidän suoritukseen vaikuttaa. Nalle kun pelkää raketteja, niin ei sitä tiedä milloin se alkaa ukkostakin kuulostelemaan.



Nalle kuitenkin yllätti ja suoritti Nallen radaksi oikein reippaan radan. Istua se ei oikein märälle kentälle olisi halunnut. Pari kymppiä tuli, ensimmäinen peruutuksesta, kun olin ottanut liian lyhyen askeleen ja toinen liikkeestä istumisesta, kun Nalle ei istunut. Jätin tietoisesti liikkeen uusimatta, koska ei se olisi toisellakaan yrittämällä istunut. Näiden lisäksi tuli pari kolmosen virhettä ja pari ykkösen virhettä. Lopputulos hyväksytty suoritus 72 pisteellä. Lappalaiskoirien mestaruuksissa sijoituttiin toisiksi.


Palkintojen jaon jälkeen Nalle pääsi vielä leikkimään Bate-lappalaisen kanssa. Tosikot vaan alkoivat melko pian syömään tarjolla ollutta ruohoa. Sitten lähdettiin takaisin kotimatkalle. Parin pysähdyksen taktiikalla oltiin kotona vähän ennen yhdeksää, joten kellon ympäri oltiin reissussa, vaikka ajatuksena oli ehkä vain käväistä kisoissa.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt